Japani ei ole aloittanut tutkimuksia kuolemista, joiden väitetään seuranneen koronarokotuksista

"Japani on aloittanut tutkimukset koronarokotteiden yhteydestä kasvaneisiin kuolintilastoihin", sanotaan artikkelin otsikossa, josta on kuvakaappaus tammikuun 2023 lopulla julkaistussa suomenkielisessä Facebook-päivityksessä.

Google-haku tuo esiin koko artikkelin, joka julkaistiin 13.1.2023 vastamedia Partisaanissa. AFP on osoittanut vääriksi alustalla aiemmin esitettyjä väitteitä, esimerkiksi täällä. Artikkelissa väitetään myös, että rokotteet aiheuttavat poikkeuksia kehon immuunijärjestelmässä, ja viitataan biokemian ja onkologian professoriin Hiroshiman yliopistosta. Siinä sanotaan lisäksi, että rokotteet voivat johtaa herpesviruksen uudelleen aktivoitumiseen sekä veritulppiin ja että rokotettujen henkilöiden on todennäköisempää saada Covid-19 kuin rokottamattomien.

Image

Kuvakaappaus päivityksestä, jossa esitettiin epätosia väitteitä (otettu 7.3.2023)

Väitteitä jaettiin yli sata kertaa Facebookissa, ja niitä katsottiin myös Twitterissä ja Telegramissa. Samanlaisia väitteitä on levinnyt myös muilla kielillä tammikuun alun jälkeen, muun muassa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Sen jälkeen kun koronarokotteet otettiin käyttöön joulukuun 2020 lopulla, niistä ja niiden väitetyistä haittavaikutuksista on levinnyt paljon misinformaatiota. Tutkimuksia ja aineistoja yksinkertaistetaan jatkuvasti tai niitä esitetään muuten virheellisesti tai harhaanjohtavasti. AFP on osoittanut vääriksi useita tällaisia väitteitä aiemmin ja näyttänyt esimerkiksi, että rokotteet eivät ole johtaneet lisääntyneisiin sydänongelmiin lapsilla, että väitteille, että äidin ottama rokote vahingoittaisi vauvaa tai että ne aiheuttavat keskenmenoja, ei ole näyttöä. Lisää AFP:n faktantarkistuksia rokotemisinformaatiosta on nähtävissä täällä.

Ei virallista tutkimusta

Väitteelle, että Japani olisi aloittanut tutkimukset yhteydestä "kasvaneiden kuolintilastojen" ja koronarokotteiden välillä, ei ole näyttöä.

Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön lehdistötiedotteissa tammikuulta 2023, jolloin väitteet alkoivat levitä, ei ole ilmoituksia tutkimuksista korkeammista kuolleisuusluvuista koronarokotteiden jälkeen, kuten sosiaalisen median päivityksissä väitetään.

Image

Koronarokotus Tokiossa 8.6.2021 ( AFP / CHARLY TRIBALLEAU)

Google-haku tuo esiin verkkosivun, jolla kerrotaan japanilaisesta puoluerajat ylittävästä tutkimusistunnosta, jossa käsiteltiin "syy-yhteyttä rokotuksen ja kuolleisuuden ja rokotusten jälkeisten terveysriskien välillä". Ei kuitenkaan ole mitään viitteitä, että istunto olisi ollut osa virallista hallituksen tutkintaa.

Yhdysvaltalaisen terveysmisinformaation torjumiseen keskittyvän Meedan Health Deskin asiantuntijat selittivät AFP:lle sähköpostitse 10.2.2023, että "ei ole todisteita tai dokumentaatiota siitä, että Japanilla olisi tutkinta Covid-19-rokotteisiin liittyvistä kuolemista". He lisäsivät, että Japanin hallitus suosittelee Covid-19-rokotteita kaikille kansalaisille, jotka ovat niihin oikeutettuja, ja sanoo, että rokotteiden hyödyt ovat suurempia kuin riskit. Meedan Health Deskin mukaan siitäkään ei ole näyttöä, että Japanissa olisi ollut paljon kuolemia rokotusten vuoksi.

Korvauksia 20 rokotteeseen liittyvästä kuolemasta

Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriöllä on asiantuntijapaneeli, joka tarkastelee koronarokotteita ja niiden epäiltyjä haittavaikutuksia. Ministeriön edustaja selitti AFP:lle 30.1.2023, että "ministeriö käy säännöllisesti keskusteluita Covid-19-rokotteen haittavaikutuksista" eikä hän ollut tietoinen tiedoista tai uutisraporteista, joissa oltaisi käsitelty väitettyjä Covid-19-rokotteiden aiheuttamia laajamittaisia kuolemia.

Ministeriö huomauttaa verkkosivuillaan, että "'kuoli rokotuksen jälkeen' ei tarkoita 'kuoli rokotteen vuoksi'". Japanin hallitus tarjoaa kertaluontoisen korvauksen silloin, kun koronarokotusta on seurannut kuolema tai sairauksia, joista on aiheutunut kuluja, jos syy-yhteyttä ei voida kiistää.

Japanin yleisradioyhtiö NHK uutisoi, että hallitus katsoi, että tällaisia kuolemantapauksia oli 12.1.2023 mennessä ollut 20–90-vuotiailla 20 ja että näissä tapauksissa korvaus oli oikeutettu. Sen sijaan virallisten tietojen mukaan 17.3.2023 mennessä 73 439 japanilaista oli kuollut Covid-19:n vuoksi

Tutkimuksessa ei ole todisteita kuolemaan johtavista haittavaikutuksista

Sosiaalisen median päivityksissä mainitaan myös "biokemian ja onkologian professori" Masataka Nagao ja hänen tutkimusryhmänsä Hiroshiman yliopistossa. Heidän sanotaan tulleen lopputulokseen, että "rokotteet aiheuttavat poikkeavuuksia immuunijärjestelmään, mikä johtaa tulehduksiin ympäri kehoa", vaikka myöhemmin artikkelissa sanotaan, että tutkijoiden mukaan "ei voi vielä tulla päätelmään, että rokotteet ovat olleet syy lukuisiin kuolemiin". Joissakin päivityksissä sanotaan myös, että tehdessään ruumiinavauksia rokotetuille henkilöille Nagao huomasi "immuunijärjestelmien geneettisen koostumisen muuttuneen merkittävästi".

AFP on aiemmin osoittanut vääräksi väitteitä, että mRNA-rokotteet muuttavat DNA:ta.

On totta, että tutkijaryhmä Hiroshiman yliopistosta, mukaan lukien Masataka Nagao, julkaisi elokuussa 2022 tutkimuksen tieteellisessä Frontiers in Immunology -julkaisussa. Siinä tutkittiin neljää koronarokotuksen jälkeen tapahtunutta kuolemantapausta. Henkilöt olivat kuolleet toisen mRNA-rokoteannoksen jälkeen, eikä ruumiinavausten perusteella pystytty määrittämään varmaa kuolinsyytä.

Tutkijat käyttivät RNA-sekvensointia tutkiakseen neljän henkilön geneettistä materiaalia verrattuna kontrolliryhmään. He havaitsivat joidenkin neljän koehenkilön geenien kohdalla aktivoivaa säätelyä ja toisten kohdalla vaimennussäätelyä, minkä perusteella he päättelivät, että kyseessä oli rokotusta seurannut immuunijärjestelmän ylireaktio eli niin kutsuttu sytokiinimyrsky tai sytokiinien vapautumisoireyhtymä. Aktivoiva säätely viittaa prosessiin, jossa solu lisää reaktiotaan johonkin ulkopuoliseen aineeseen tai signaaliin, kun taas vaimennussäätely kuvaa vastakkaista prosessia.

Artikkelin pohdinnassa tutkijat eivät kuitenkaan esitä päätelmiä koehenkilöiden kuolinsyistä. Sen sijaan he sanovat: "Tuloksemme eivät näytä, mikä pääasiassa aiheutti tämän poikkeuksellisen sytokiinireaktion". He selittävät, että immuunivaste havaittiin neljässä kuolleessa koehenkilössä, jotka olivat saaneet hiljattain koronarokotteen, mikä puolestaan tarkoitti, että tutkijat pitivät rokotetta mahdollisena syynä. "On tärkeä huomioida, että rokotukset ovat edelleen keskeisiä tartuntojen leviämisen estämiseksi eikä niitä pitäisi pitää vaarallisina vain näiden tapausten pohjalta", he kirjoittavat.

Tutkimusasetelma ei tue yleistyksiä

Hiroshiman yliopisto tai Masataka Nagoa eivät vastanneet AFP:n kysymyksiin kyseisestä tutkimuksesta. Australialaisen uutistoimisto APP:n samaa aihetta käsittelevässä faktantarkistuksessa Nagao kuitenkin selitti, että vaikka koronarokotteiden ja immuunireaktion välillä epäiltiin syy-yhteyttä, tätä ei ollut vielä vahvistettu, sillä tutkimus on yhä käynnissä.

Meedan Health Deskin asiantuntija selitti sähköpostitse 1.3., että tutkimuksen asetelma ei soveltunut yleistysten tekemiseen rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista: "Tämän tutkimuksen ongelma on, että se on vain tapaustutkimus, jossa ei ole tarkkaa asetelmaa, ja siinä on hyvin, hyvin pieni otos."

Tutkimuksesta ei voi myöskään päätellä, että rokotteet olisivat muuttaneet koehenkilöiden DNA:ta, kuten joissakin päivityksistä väitetään. "Ei ole mahdollista vetää johtopäätöstä, että rokotukset olisvat muuttaneet potilaiden perimää. Emme voi vetää mitään varmoja johtopäätöksiä tästä tutkimuksesta tai tällaisista tutkimuksista (tapaustutkimukset), ne antavat meille vain lisätietoja, joiden pohjalta voimme kehittää vahvempia tutkimusasetelmia. Tarkoissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa kokeissa, joissa on tutkittu rokotteita ja haittavaikutuksia (kuolemat mukaan lukien), ei ole näyttöä, että Covid-19-rokotteet aiheuttaisivat CRS:ää [sytokiinen vapautumisoireyhtymä]."

Ei todisteita poikkeamista immuniteetissa

Partisaanin artikkelissa siteerataan myös dermatologian professori Shigetoshi Satoa Kochin yliopistosta. Hänen sanotaan sanoneen, että "piikkiproteiini on merkittävin tekijä immuniteetin poikkeamissa" ja että rokotteet "helpottavat herpesviruksen uudelleenaktivoitumista" ja johtavat veritulppiin. Lisäksi hänen kerrotaan sanoneen, että rokotettujen henkilöiden on todennäköisempää saada Covid-19 kuin rokottamattomien.

Meedan Health Deskilta kuitenkin selitettiin, että ainoa vaikutus, joka rokotteilla on immuunijärjestelmään, on, että ne saavat sen reagoimaan Covid-19-virukseen. "Ei ole todisteita, että rokote aiheuttaisi poikkeamia immuunijärjestelmässä."

Artikkelissa ei täsmennetä, mitä herpesvirusta rokotteiden väitetään aktivoivan uudelleen. Vuonna 2022 kuitenkin uutisoitiin mahdollisesta yhteydestä koronarokotteiden ja herpes zoster -viruksen aiheuttaman vyöruusun välillä.

Vastauksena kysymykseen koronarokotteiden ja herpesvirusten yhteydestä FVR – Suomen rokotetutkimuksen läätetieteellinen johtaja Mika Rämet kertoi sähköpostitse 14.3., että hänen käsityksensä mukaan tässä yhteydessä puhutaan etenkin vyöruususta. Hän sanoi, että yhteyttä koronarokotteen vyöruusun puhkeamisen välillä on selvitetty useassa tutkimuksessa ja useassa maassa. "Tulokset ovat vaihdelleet jonkin verran. Tiivistetysti voidaan todeta, että eri tutkimuksissa joko ei ole näkynyt lisääntynyttä riskiä vyöruusun aktivoitumiseen tai hyvin vähäisesti lisääntynyt riski rokotuksen jälkeen", hän sanoi ja lisäsi, että yksittäisiä tapauksia kuvaavat raportit eivät varmista syy-seuraussuhdetta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivujen mukaan mRNA-rokotteen jälkeen on raportoitu joitakin vyöruusutapauksia, mutta syy-yhteys niiden välillä on yhä epävarma. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi AFP:lle 10.3., että väestötasolla yhteyttä ei ole osoitettu, vaikka "joidenkin yksilöiden kohdalla syy-seuraussuhteen mahdollisuutta ei voidakaan täysin pois sulkea".

Mitä mahdollisiin veritulppiin tulee, THL mainitsee verenhyytymishäiriön riskin AstraZenecan ja Janssenin koronarokotteisiin liitettynä mahdollisena haittavaikutuksena. Häiriöt ovat kuitenkin harvinaisia: THL:n mukaan hyytymishäiriön esiintyvyys AstraZenecan rokotteen saaneilla on noin yksi tapaus 100 000 rokotettua kohden EU:n alueella ja Janssenin rokotteella alle yksi tapaus 100 000 rokotettua kohden. AstraZenecan rokote ei ole enää käytössä Suomessa. AFP on osoittanut vääriksi väitteitä rokotteista ja veritulpista aiemminkin, esimerkiksi täällä.

AFP on kirjoittanut myös aiemmin harhaanjohtavista väitteistä, että rokotetut henkilöt olisivat alttiimpia Covid-19:lle. Tässä faktantarkistuksessa osoitettiin, että toisin kuin sosiaalisessa mediassa väitettiin, rokotetut henkilöt eivät joutuneet todennäköisemmin sairaalaan Covid-19:n vuoksi kuin rokottamattomat. Kuten THL:n sivuilla selitetään, kaksi annosta mitä tahansa Suomessa käytettyä koronarokotetta antaa hyvän suojan vakavaa tautimuotoa ja sairaalahoitoa vastaan. Sivuilla kerrotaan myös, että koronarokotteiden teho tartuntaa ja lievempää tautia vastaan on heikompi.

Maailman terveysjärjestön hyväksymät koronarokotteet on testattu perusteellisesti turvallisuuden ja tehokkuuden kannalta ihmisillä sekä kontrolloiduissa kokeissa että rokotetussa väestössä. Näissä tutkimuksissa ei ole tullut esiin todisteita, että koronarokotteet aiheuttaisivat ylikuolleisuutta.