Sosiaalisessa mediassa tulkitaan väärin virallisia tilastoja Covid-19:stä: rokotettujen ei ole todennäköisempää joutua sairaalaan kuin rokottamattomien

© AFP 2017-2022. Kaikki oikeudet pidätetään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisee säännöllisiä päivityksiä sairaalahoitoa vaatineista Covid-19-tapauksista. Sosiaalisessa mediassa viimeisimmät luvut esitetään väittäen, että mitä useamman koronarokotteen on ottanut, sitä todennäköisempää on joutua sairaalaan. Tämä on kuitenkin virhetulkinta tilastoista: kun luvut suhteutetaan kussakin ryhmässä olevien ihmisten kokonaismäärään, vakavan tautimuodon ilmaantuvuus on vähempi täysin rokotettujen keskuudessa. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että vaikka rokotteiden tarjoama suoja tartuntaa vastaan vähenee ajan mittaan, ne suojaavat tehokkaasti vakavaa tautimuotoa vastaan.

THL julkaisee säännöllisesti tietoja Covid-19-tapauksista ja rokotteiden vaikuttavuudesta. Viimeisin päivitys rokotteiden vaikuttavuudesta koskee ajanjaksoa 1.5.–31.7.2022.

Sosiaalisessa mediassa luvut kuitenkin esitetään väittäen, että on turvallisempaa olla rokottamaton. Satoja kertoja elokuun puolivälin jälkeen jaetussa päivityksessä viitataan THL:n tilastoon ja sanotaan, että rokottamattomien keskuudessa oli 294 sairaalahoitoa vaatinutta Covid-19-tapausta verrattuna 2 202:een niiden keskuudessa, jotka ovat saaneet yhdestä neljään rokotetta. Päivityksessä vedetään johtopäätös: "Eli näin hienosti se piikki suojaa vakavalta tautimuodolta...mitä useampi piikki sitä todennäköisempää joutua sairaalaan."

Kuvakaappaus harhaanjohtavasta päivityksestä (otettu 19.8.2022)

Monet päivitystä kommentoivista tulkitsevat sen kannattavan rokotevastaista agendaa. "Ihmiset sairastuvat piikistä kaikki jotka puoltaa piikkejä ottakoon vaan itseensä mutta kantakoon seuraukset", yksi sanoi. Toinen kirjoitti: "Piikittämättömiksi kirjataan edelleen 2vk piikistä. pahimmat oireet ilmenevät heti piikin jälkeen. immuunikatopiikitys myös aiheuttaa paljon muita vaivoja ja tauteja kuin koronaa."

Väitteet perustuvat kuitenkin tilastojen virhetulkinnalle. Kun luvut suhteutetaan rokotettujen ja rokottamattomien ihmisten kokonaismääriin, on selvää, että täysi rokotussuoja suojaa vakavalta tautimuodolta, kuten asiantuntijat kertoivat AFP:lle.

Virheellinen tulkinta tilastoista

Luvut, joihin Facebook-päivityksessä viitataan, ovat saatavilla THL:n Sampo-palvelusta, jossa on tietoja Covid-19-tartunnoista ja rokotteiden vaikuttavuudesta. Luvut itsessään ovat oikeita, kuten alla olevasta "Koronarokotteiden vaikuttavuus Suomessa" -aineistosta ilmenee:

Kuvakaappaus THL:n tilastosta sairaalahoitoa vaatineista Covid-19-tapauksista rokotussuojan mukaan (otettu 29.8.2022 THL:n sivulta). AFP on merkinnyt punaisella sosiaalisen median päivityksessä mainitut luvut.

Ajanjaksolla 1.5.–31.7.2022 sairaalahoitoa vaatineita Covid-19-tapauksia oli 294 rokottamattomien keskuudessa. Henkilöillä, joilla on osittainen rokotussuoja eli yksi annos rokotetta, tapauksia oli 37; niillä, joilla on täysi rokotussuoja ilman tehosteita eli kaksi annosta rokotetta, oli 342 tapausta; ja niillä, joilla on täysi rokotussuoja ja tehoste, tapauksia oli 1 841. Kun kaikki tapaukset niiden keskuudessa, joilla on vähintään yksi rokote, lasketaan yhteen, tapauksia oli 2 202, kuten sosiaalisen median päivityksessä sanotaan.

Lukuja ei voi kuitenkaan tulkita niin, että mitä useamman rokotteen on ottanut, sitä todennäköisemmin joutuu sairaalaan, toisin kuin päivityksessä väitetään. Tämä johtuu siitä, että absoluuttiset luvut eivät huomioi sitä, että rokotettujen kokonaismäärä on paljon suurempi kuin rokottamattomien kokonaismäärä.

"Lähes 90 % suomalaisista aikuisista on saanut vähintään kaksi rokoteannosta", anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoi AFP:lle 27.8.2022. THL:n tilastojen mukaan 87,3% aikuisväestöstä on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta 23.8. mennessä. "Sairaalahoitoon joutuneiden rokottamattomien määrä tulisi suhteuttaa rokottamattomien kokonaismäärään, ja vastaavasti sairaalahoitoon joutuneiden rokotettujen määrä tulisi suhteuttaa rokotettujen kokonaismäärään", Reinikainen sanoi.

Hän lisäsi, että myös ikä tulisi ottaa huomioon, ja selitti, että noin 95% yli 70-vuotiaista suomalaisista on saanut vähintään kaksi rokoteannosta, kun taas nuorten aikuisten keskuudessa rokotekattavuus on selvästi matalampi. Tämä tarkoittaa, että rokotettujen joukossa on paljon enemmän ikäihmisiä, ja korkea ikä altistaa vakavalle tautimuodolle. Hän lisäsi, että myös pitkäaikaissairaudet tulisi ottaa huomioon, sillä nekin altistavat vakavalle Covid-19-tautimuodolle ja rokottamattomuus näissä ryhmissä on harvinaista.

Kun tapaukset esitetään ilmaantuvuutena suhteessa kunkin rokotussuojaryhmän kokonaismäärään, on selvää, että mitä useamman rokoteannoksen on ottanut, sitä pienempi todennäköisyys on joutua sairaalaan. THL julkaisee graafeja, joissa esitetään sairaalahoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuus väestössä kuukaudessa 100 000 henkilöä kohti. Viimeisintä saatavilla olevaa ajanjaksoa koskeva aineisto on esitetty alla (graafi saatavilla täällä):

Sairaalahoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuus alttiissa väestössä (kuukaudessa / 100 000 henkilöä) iän ja rokotussuojan mukaan, 01.05.2022–31.07.2022 (tallennettu 29.8.2022 THL:n sivulta)

Yleisesti ottaen, mitä useamman rokoteannoksen joku on saanut, sitä epätodennäköisempää on, että hän joutuu sairaalahoitoon. Kaikissa ikäryhmissä sairaalahoitoa vaatineiden Covid-19-tapausten ilmaantuvuus oli rokottamattomilla 37,45 verrattuna 26,06:een niillä, joilla on kaksi rokotetta, ja 17,05:een niillä, joilla on kaksi rokotetta ja tehoste. Sama yleistys pätee myös tehohoitoa vaativiin tapauksiin. Ilmaantuvuus rokottamattomien keskuudessa on 4,03 verrattuna 1,59:ään niillä, joilla on kaksi rokotetta, ja 1,16:een niillä, joilla on kaksi rokotetta ja tehoste.

On kuitenkin tiettyjä tapauksia, joissa yleistys ei pidä paikkaansa. 12–29-vuotiaiden ikäryhmässä sairaalahoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuus niillä, joilla on yksi rokoteannos, oli 8,71 verrattuna 8,68:aan rokottamattomilla; ja 50–69-vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus yhden rokoteannoksen saaneilla oli 33,57 verrattuna 29,22:een rokottamattomilla. Tehohoitoa vaatineiden tapausten kohdalla ilmaantuvuus 50–69-vuotiaiden ikäryhmässä rokottamattomilla oli 5,11 verrattuna 9,43:een yhden rokotuksen saaneilla. Kaikissa tapauksissa kuitenkin enemmän kuin yhden rokotteen saaneilla on pienempi todennäköisyys joutua sairaalaan kuin niillä, joilla on vain yksi rokote tai ei rokotetta lainkaan.

Kommentoiden tätä ilmiötä Reinikainen sanoi, että kyse on todennäköisesti satunnaisvaihtelusta. Hän selitti, että "yhden ainoan rokoteannoksen suojavaikutus on hyvin huono". Yksi rokoteannos ei kuitenkaan "lisää riskiä joutua sairaala- tai tehohoitoon", hän sanoi.

THL:n tilastotutkija Tuomo Nieminen oli samaa mieltä. Hän kertoi AFP:lle 22.8., että jos joku on saanut vain yhden rokotteen "kauan aikaa sitten" ja rokotussarja on jäänyt kesken, "ei rokote välttämättä tarjoa enää kovinkaan paljoa suojaa". Hän lisäsi, että tilastoissa ei pystytä huomioimaan rekisteröimättömien koronainfektioiden tuomaa luonnollista immuniteettia: "Rokottamattomilla saattaa talven omikron-aallon jälkeen olla paljon luonnollista immuniteettia, mikä on laskenut vakavan koronataudin ilmaantuvuutta kyseisessä väestöryhmässä keväällä ja kesällä."

Rokotteet suojaavat vakavalta tautimuodolta

"Suojateho oireista tartuntaa vastaan on heikko ja hiipuu kuukausien kuluessa", Reinikainen sanoi. Hän kuitenkin korosti, että rokotussarja kuten myös aiemmin sairastettu infektio ja hybridi-immuniteetti - eli aiemmin sairastettu infektio ja (ainakin) kaksi rokoteannosta - antavat hyvän suojan vakavaa, henkeä uhkaavaa tautimuotoa vastaan.

Tätä tukee The New England Journal of Medicine -lehdessä heinäkuussa 2022 julkaistu tutkimus, jonka mukaan rokotteet, immuniteetti aikaisemmasta infektiosta ja hybridi-immuniteetti voidaan kaikki liittää "vahvaan ja kestävään suojaan sairaalahoitoa vaativaa Covid-19:ää ja kuolemaa vastaan", kun kyseessä on omikronvariantti.

Sairaanhoitaja Andrea Nummi saa Pfizer-Biontechin koronarokotteen Helsingin yliopistollisessa sairaalassa Helsingissä 27.12.2020, kun Pfizer-Biontechin koronarokote otettiin käyttöön. ( AFP / Alessandro RAMPAZZO)

Myös terveysviranomaiset tukevat tätä kuvaa rokotteiden vaikuttavuudesta. THL:n 23.6.2022 päivitetyn koronavirusrokotetietosivuston mukaan kahden rokoteannoksen antama suoja omikronin aiheuttamaa infektiota vastaan on ensimmäisen kahden tai kolmen kuukauden aikana rokotteen ottamisesta 20–40%, kun taas neljän kuukauden jälkeen kaksi annosta ei anna merkittävää suojaa lievää infektiota vastaan. Kolmas annos nostaa suojan infektiota vastaan 40–60%:iin, mutta tämä laskee ensimmäisten kuukausien jälkeen. Kuitenkin vakavaa omikronvariantin aiheuttamaa tautimuotoa vastaan kaksi annosta antaa 72%:n suojan kuuden kuukauden ajan toisesta annoksesta, kun taas kolmas annos nostaa suojan 88%:iin.

Sivustolla huomautetaan, että "myös monet muut rokotteet toimivat samoin". Esimerkiksi influenssarokote suojaa vakavalta taudilta, mutta sen teho tartuntaa ja lievempää tautia vastaan on heikompi.

Heinäkuussa 2022 julkaistussa lausunnossa Maailman terveysjärjestö WHO sanoi, että tämänhetkiset Covid-19-rokotteet "antavat yhä vahvan suojan vakavaa tautimuotoa ja kuolemaa vastaan kaikkiin tähän asti nähtyihin virusvariantteihin nähden". Se kuitenkin huomautti, että "huolta aiheuttavien varianttien ilmaantuminen" on johtanut rokotteiden "oireellista infektiota vastaan tarjoaman suojan nopeaan laskuun".

Elokuussa 2022 WHO:n rokoteasiantuntijat suosittelivat, että "suurimmassa riskissä oleville väestönosille" annetaan toinen tehoste, kuten AFP uutisoi. Tämä johtuu "vähenevästä immuniteetista". Asiantuntijat huomauttivat, että lisäannoksia saatetaan tarvita "4–12 kuukautta toisen tehosteen jälkeen".

Reinikainen sanoi, että hänen kokemuksensa tehohoitolääkärinä tukevat tutkimistietoa. "Covid-19-potilaat, joita olemme teho-osastollamme viime aikoina hoitaneet, ovat harvoin perusterveitä. On tyypillistä, että ihmisellä on jokin immuunivajetta aiheuttava sairaus tai hoito. Näille ihmisille rokotus ei aina saa aikaan hyvää immuunivastetta", hän sanoi. "Sitä vastoin on poikkeuksellista, että tehohoitoa Covid-19-taudin vuoksi tarvitsisi ihminen, joka on vähintään kahdesti rokotettu ja jolla ei ole merkittäviä pitkäaikaissairauksia tai lääkityksiä."