Robert F. Kennedy Jr. ei ole voittanut viime aikoina rokotteita koskevaa oikeusjuttua Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa

Sosiaalisessa mediassa leviävissä päivityksissä väitetään virheellisesti, että amerikkalainen, koronarokotekriittisyydestään tunnettu asianajaja Robert F. Kennedy Jr. on voittanut oikeusjutun lääkealan lobbareita vastaan. Virheellisissä väitteissä mRNA-rokotteita kutsutaan "geenihoidoksi" ja väitetään, että ne eivät ole rokotteita. Päivityksissä väitetään myös virheellisesti, että Yhdysvaltain korkein oikeus katsoi, että rokotteet aiheuttavat korjaamattomia vahinkoja. Vastaavaa tapausta ei kuitenkaan ole mainittu korkeimman oikeuden päätösten joukossa. AFP puhui Kennedy Jr.:n johtamalle Children's Health Defense -järjestölle, joka vahvisti, että se ei ole voittanut vastaavaa juttua korkeimmassa oikeudessa. Lääketieteen asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että mRNA-rokotteiden kutsumiselle geeniterapiaksi ei ole perusteita ja että mRNA-rokotteiden aiheuttaman pysyvän haitan todennäköisyys on hyvin vähäinen.

Elokuun lopun jälkeen satoja kertoja Facebookissa ja Twitterissä jaetuissa suomenkielisissä päivityksissä näkyy kuva uutisjutulta vaikuttavasta tekstistä, jonka päällä lukee "uutisia".

Tekstin lopussa on linkki saksankieliseen blogiin, jossa on esillä erilaisia salaliittoteorioita. Kyseinen linkki vie sivulle, jonka mukaan blogikirjoitus ei ole saatavilla, mutta blogin nimellä ja linkissä näkyvillä sanoilla ("Supreme court bestatigt Covid") tehty internethaku tuo esiin 23.8.2022 julkaistun blogikirjoituksen, jossa on saksaksi sama teksti kuin sosiaalisen median päivityksissä.

Sen jälkeen kun tekstissä on esitetty virheellisiä väitteitä korkeimman oikeuden päätöksestä, siinä sanotaan, että kuvitteellinen tapaus saa todennäköisesti "aikaan aaltoja" Sveitsissä, jossa "geenitekniikan väärinkäyttö" on kielletty.

Image
Kuvakaappaus päivityksestä, jossa jaetaan virheellistä uutisjuttua (otettu 5.9.2022)

Samanlaisia väitteitä on jaettu myös englanniksi ja espanjaksi.

Ei vastaavaa tapausta korkeimmassa oikeudessa

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätökset, englanniksi "opinions", ovat saatavilla julkisesti oikeuden verkkosivuilla.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto myönsi ensimmäisen Covid-19-rokotteen hätäkäyttöluvan Pfizer-Biontechin mRNA-rokotteelle joulukuussa 2020. Ottaen huomioon tämän aikataulun AFP kävi läpi korkeimman oikeuden päätökset sen kausilta 2020 ("October Term 2020"; 5.10.2020–3.10.2021) ja 2021 ("October Term 2021"; 4.10.2021–2.10.2022).

AFP ei löytänyt mainintoja sosiaalisen median päivityksissä kuvatusta tapauksesta, eikä oikeuden päätösten joukossa ollut tapauksia, joissa olisi ollut mukana Robert F. Kennedy Jr.

Children's Health Defense vahvisti tämän. Kyseessä on voittoa tavoittelematon järjestö, jossa Kennedy Jr. on puheenjohtaja ja joka määrittää tavoitteekseen lasten terveysepidemioiden lopettamisen. Järjestö on kampanjoinut koronarokotteita vastaan.

Sähköpostissa AFP:lle 1.9.2022 järjestön edustaja kuvasi väitettä voitosta korkeimmassa oikeudessa "epätodeksi". "Maailmanlaajuisesti leviää epäluotettavia uutisjuttuja ja meemejä, joiden mukaan Robert F. Kennedy Jr. on voittanut Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa tapauksen, että Covid-19-rokotteet eivät ole rokotteita ja että niiden aiheuttamat vahingot ovat korjaamattomia. Uutinen on epätosi", sähköpostissa sanottiin. Edustaja lisäsi, että vaikka Kennedy Jr. ja järjestö ovat vastustaneet rokotteita useissa oikeusjutuissa, "Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa ei ole ollut viimeaikaisia voittoja tähän liittyen".

Image
Yhdysvaltain korkein oikeus Washington D.C.:ssä 28.8.2022 ( AFP / Daniel SLIM)

Tutkijoiden mukaan mRNA-rokotteet eivät muuta geenejä

Lääketieteen asiantuntijoiden mukaan päivitysten väite, että rokotteet ovat "geenihoitoa", on epätosi.

"Sen, mitä pidämme geeniterapiana, ja mRNA-rokotteiden välillä on keskeisiä eroja", lääketieteen, epidemiologian ja kansanterveyden professori Julie Parsonnet Stanfordin yliopistosta kertoi AFP:lle 7.9.2022. Hän selitti, että geeniterapiassa uusia DNA:n paloja lisätään isäntäkromosomiin virheellisen proteiinin korjaamiseksi. "Tämän onnistuessa lisätystä DNA:sta tulee pysyvä osa soluja ja solujen jälkeläisiä. Joka kerta, kun solu jakautuu, myös uusilla soluilla on kyseinen geeni ja ne tuottavat samaa proteiinia", hän sanoi.

mRNA-rokotteet toimivat kuitenkin toisella tapaa. "Ne eivät sisällä DNA:ta vaan mRNA:ta. mRNA ei voi tulla osaksi kromosomeja/ isäntägenomia, joten tässä tapauksessa ei ole kyse "geenitekniikasta"", Parsonnet selitti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selittää verkkosivuillaan, että RNA on ribonukleiinihappoa ja että lähetti-RNA eli mRNA sisältää koodin, jonka "perusteella solu pystyy tuottamaan elimistön tarvitsemia proteiineja".

Parsonnet lisäsi, että mRNA selviää vain muutamia päiviä ja että proteiini, jota se koodaa, säilyy joitakin viikkoja, ennen kuin se hajoaa ja katoaa. "Tuona aikana pala virusproteiinia opettaa immuunijärjestelmälle, miltä virus näyttää niin, että jos immuunijärjestelmä havaitsee sen, se hyökkää nopeammin kuin jos rokotetta ei olisi annettu. Periaatteessa kaikki rokotteet toimivat näin riippumatta siitä, käyttävätkö ne mRNA:ta, eläviä heikennettyjä viruksia vai proteiineja", hän sanoi.

Texas A&M Health Maroon Line -klinikan lääketieteellinen johtaja ja Texas A&M-yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliininen apulaisprofessori Robert O. Carpenter lisäsi, että ei ole mitään näyttöä, että mRNA-teknologia "millään tavalla muuttaa rokotteen saajan solujen geeniperimää, eikä se vaurioita heidän genomiaan."

"Korjaamattomat vahingot" ovat erittäin harvinaisia

Parsonnet sanoi, että mRNA-rokkotteiden aiheuttamien korjaamattomien vahinkojen mittakaava on "vähäinen mutta ei välttämättä nolla".

Hän selitti, että vaikka Covid-rokotteisiin liittyviä sydäntulehduksia on ollut pieni määrä, ne vaikuttavat parantuvan ajan mittaan. "SARS-CoV2:n aiheuttamat vahingot sydämelle vaikuttavat pitkäaikaisemmilta", hän lisäsi.

Kansainvälisten terveysjärjestöjen tiedot tukevat tätä. Yhdysvaltain tautivirasto sanoo 14.7.2022 päivitetyllä verkkosivullaan, että myokardiittia (sydänlihastulehdus) ja perikardiittia (sydänpussintulehdys) on "raportoitu harvoin". "Kun tapauksia on raportoitu, ne ovat koskeneet erityisesti nuoria tai nuoria aikuisia miehiä joidenkin päivien sisällä mRNA-Covid-19-rokotteesta", sivuilla sanotaan.

THL:n sivuilla sanotaan, että sydänlihastulehduksia on todettu enemmän mRNA-koronarokotteen (Modernan Spikevax- tai Pfizerin Comirnaty-rokotteen) saaneilla kuin väestössä yleensä. Tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Tätä tukee myös THL:n tutkimus, jossa tarkasteltiin 23 miljoonaa ihmistä ja havaittiin, että Modernan rokotteen saaneista 9–28 henkilöä 100 000:sta sairastuu sydänlihastulehdukseen 28 vuorokauden kuluessa toisesta rokotteesta. Biontechin rokotteen kohdalla luku oli 4–7 henkilöä 100 000:sta. THL:n sivuilla lisätään, että myös Covid-19-tartunta lisää sydänlihastulehduksen riskiä ja että koronarokotteen jälkeen havaitut tapaukset ovat yleensä olleet lieviä.

Mitä veren hyytymiseen tulee, THL:n sivuilla todetaan, että "AstraZenecan sekä Janssenin adenovirusvektorirokotteeseen on liitetty hyvin harvinaisen veren hyytymishäiriön riski". Tutkimukset luottavissa julkaisuissa, kuten tämä joulukuussa 2021 ilmestynyt artikkeli Science Advances -lehdessä. tukevat havaintoa. Vuonna 2021 ilmestyneessä artikkelissa The Lancetissa arvioidaan, että tapauksia esiintyy 8,1:llä miljoonaa rokotettua kohden neljäntoista vuorokauden sisällä ensimmäisestä AstraZenecan rokotteesta, kun taas toisen annoksen kohdalla luku on 2,3 tapausta miljoonaa rokotettua kohden.

Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset tehdään lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle, jossa ne arvioidaan. Keskuksen 18.8.2022 päivitettyjen tietojen mukaan vuonna 2021 tehdyissä haittavaikutusilmoituksissa "alle viidessä" henkilön epäillään menehtyneen koronarokotteesta aiheutuneeseen haittaan. Lisäksi yhdeksässä tapauksessa koronarokotteen arvioitiin myötävaikuttaneen menehtymiseen.

AFP on osoittanut vääriksi useita väitteitä koronarokotteiden vaikutuksista. Esimerkiksi maaliskuussa 2022 AFP osoitti vääräksi väitteen, että tutkimuksessa oli osoitettu, että rokote voi muuttaa perimää, kun taas huhtikuussa 2022 AFP osoitti, että ei ole mitään näyttöä, että rokotteet aiheuttaisivat syöpää tai aidsia. Toukokuussa 2022 AFP osoitti, että rokotteiden ja keskenmenojen yhteydelle ei ole näyttöä.

Laajalle levinneitä vääriä väitteitä koronavirukseen liittyvistä oikeusjutuista

Myös väärät väitteet rokotteisiin liittyvistä oikeusjutuista ovat levinneet laajasti sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi huhtikuussa 2021 AFP osoitti vääräksi väitteen, että Yhdysvaltain korkein oikeus olisi kumonnut rokotuspakon. Toukokuussa samana vuonna AFP osoitti vääräksi väitteen, että Kanadan korkein oikeus oli suostunut käsittelemään juttua, jossa virkahenkilöitä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan Covid-19:ään liittyvien toimenpiteiden vuoksi.

Oikeudessa on kuitenkin käsitelty ja tehty päätöksiä pandemiaan liittyvissä oikeusjutuissa. Esimerkiksi tammikuussa 2022 Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, että sääntö, joka olisi vaatinut suurten yritysten työntekijöitä ottamaan rokotteen tai käyttämään maskia ja käymään viikottaisissa testeissä, ylitti presidentti Joe Bidenin hallinnon toimivallan.

Ehdota meille faktantarkistusta.

Ota yhteyttä