Ivermektiini on ollut vuosia misinformaation aiheena – nyt siitä leviää jälleen vääriä väitteitä

"Muistatko kun media nauroi ja sanoi, että Ivermektiini on vain hevosille ja lehmille?. He tiesivät, että se on tehty ihmisille vuodesta 1987", alkaa suomenkielinen, 25.8.2025 julkaistu Facebook-päivitys. Päivitystä on jaettu yli sata kertaa.

Päivityksessä on 12 kohtaa, joissa listataan ivermektiinin väitettyjä hyötyjä. Sen väitetään muun muassa "tappavan" syöpäsoluja, vahvistavan lihaksia ja säätelevän kehon insuliini- ja kolesterolitasoja sekä "tuhoavan" koronaviruksen.

Image

Kuvakaappaus epätosia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 29.8.2025; punainen ruksi AFP:n lisäämä)

Päivityksen useat kielivirheet ja epäluonnolliset muotoilut viittaavat konekäännökseen. Sama teksti onkin levinnyt useilla eri kielillä, kuten englanniksi, ranskaksi, saksaksi, hollanniksi, espanjaksi, unkariksi, serbiaksi, kreikaksi ja tšekiksi. 

Internethaun perusteella teksti on levinnyt sosiaalisessa mediassa ainakin tammikuusta 2025 lähtien, kuten tämä espanjankielinen päivitys osoittaa. Tuolloin yhdysvaltalaisnäyttelijä Mel Gibson esitti perusteettomia väitteitä ivermektiinistä The Joe Rogan Experience -podcastissa, jossa on levitetty aiemminkin misinformaatiota. AFP kirjoitti Gibsonin väitteistä muun muassa ruotsiksi ja englanniksi.

Suomeksi tekstiä on jaettu ainakin helmikuusta 2025 alkaen.

Ivermektiinistä on levinnyt misinformaatiota vuosien ajan, ja AFP kirjoitti siihen liittyvistä väitteistä suomeksi esimerkiksi jo vuonna 2021. Misinformaatio on levinnyt erityisesti rokotevastaisissa piireissä, joissa ivermektiiniä on pidetty virheellisesti "ihmelääkkeenä" koronatautia vastaan (arkistoitu versio).

Euroopan lääkevirasto EMA:n mukaan ivermektiini on hyväksytty EU:ssa tablettimuodossa tiettyjen loismatojen hoitoon sekä voiteena tiettyjen ihotautien, kuten ruusufinnin, hoitoon. Lisäksi sitä käytetään eri eläinlajeilla sisäisten ja ulkoisten loisten hoitoon (arkistoitu versio).

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta kerrottiin AFP:lle 10.9.2025, että Suomessa on myyntilupa seitsemälle tablettimuotoiselle ivermektiinivalmisteelle, joista viisi on tällä hetkellä kaupan. Niiden myyntiluvissa hyväksytyt käyttöaiheet koskevat tiettyjen matojen aiheuttamien tautien sekä syyhyn hoitoa. Tablettien lisäksi myynnissä on ruusufinnin hoitoon käytettävä emulsiovoide. Ivermektiiniä on vaikuttavana aineena myös tietyissä eläinlääkkeissä, Fimeasta sanottiin.

Asiantuntijat kiistivät päivityksissä esitetyt väitteet ivermektiinistä ja sanoivat, että lääkkeen muut kuin kliinisesti todennetut vaikutukset ovat "perusteetonta spekulaatiota" tai "täysin keksittyjä".

"Perusteetonta spekulaatiota"

Tekstissä väitetään virheellisesti, että ivermektiini parantaa eri autoimmuunisairauksia ja tulehduksia, vahvistaa lihaksia, toimii hoitona Crohnin tautiin, suojaa sydäntä, uudistaa hermostoa ja säätelee insuliini- ja kolesterolitasoja.

AFP haastatteli useita asiantuntijoita, kun väitteet levisivät muilla eurooppalaisilla kielillä aiemmin tänä vuonna. Heidän mukaansa lääkettä ei tule käyttää sellaisten sairauksien ja oireiden hoitoon, joita varten sitä ei ole testattu.

"Ivermektiinin käyttöä ei suositella yllä mainittuihin oireisiin", Markus Zeitlinger, kliinisen farmakologian laitoksen johtaja Wienin lääketieteellisestä yliopistosta kertoi AFP:lle 29.4.2025.

Farmakologian professori Akos Heinemann Grazin lääketieteellisestä yliopistosta Itävallassa sanoi 29.4.2025, että jos ivermektiini todella olisi tehokas mainittujen sairauksien hoidossa, "asianmukaiset kliiniset tutkimukset olisi tehty ja asianmukaiset valmisteet hyväksytty. Lääketeollisuus ei antaisi mahdollisuuden mennä hukkaan".

Ivermektiinin on osoitettu olevan kliinisesti tehokas "tiettyjä matoinfektioita ja syyhyä vastaan", Heinemann sanoi. "Kaikki muu on tieteellisesti perusteetonta spekulaatiota, joka perustuu tieteellisesti kestämättömiin tietoihin tai joka on yksinkertaisesti keksittyä. Ivermektiinin määrääminen tai käyttäminen sen hyväksyttyjen käyttöaiheiden ulkopuolella on törkeää huolimattomuutta", hän lisäsi.

Tutkija Monika Redlberger-Fritz Wienin lääketieteellisen yliopiston virologian keskuksesta oli samaa mieltä. "Ivermektiiniä tulisi käyttää vain hyväksytyillä tavoilla, sitä ei ole tarkoitettu muihin käyttötarkoituksiin", hän sanoi 29.4.2025.

Kliinisiä tutkimuksia tarvitaan

Sosiaalisessa mediassa leviävässä tekstissä väitetään lisäksi, että ivermektiini tappaa syöpäsoluja ja estää niiden lisääntymistä. Väitteelle ei esitetä todisteita.

Ivermektiinin tehokkuutta syövän hoidossa tutkitaan, mutta sitä ei pidetä vaihtoehtona olemassa olevilla hoitomuodoille, asiantuntijat kertoivat AFP:lle tässä ranskankielisessä faktantarkistuksessa.

1990-puolivälistä alkaen in vitro - eli elävistä eliöistä kerätyillä soluilla ja kudoksilla tehdyissä tutkimuksissa sekä eläinkokeissa on havaittu, että ivermektiinillä voi olla syöpää vastaan toimivia ominaisuuksia.

Ranskalaisen La ligue contre le cancer -syöpäjärjestön tiedottaja Jérôme Hinfray sanoi AFP:lle maaliskuussa 2025, että tutkijat ovat osoittaneet eläinkokeissa, että ivermektiinillä voi olla syöpäsolujen kehittymistä hidastavia ja syövän leviämistä ehkäiseviä vaikutuksia.

Tällaisia tutkimuksia ei voi kuitenkaan yleistää koskemaan ihmisiä ja lisää tutkimuksia sekä kliinisiä kokeita tarvitaan, onkologi Claude Linassier kertoi AFP:lle maaliskuussa. Linassier toimii Ranskan syöpäinstituutin ehkäisyistä ja hoitopoluista vastaavan yksikön johtajana.

"Hiirillä tehdystä kokeellisesta mallista ei voi missään tapauksessa siirtää tietoja ihmisen hoitoon", hän sanoi.

Hän lisäsi, että väite ivermektiinistä tehokkaana syöpien parannuskeinona "ei perustu tieteellisiin tietoihin".

Misinformaatiota koronaviruksesta

Tekstissä väitetään myös, että ivermektiiniin on liittynyt merkittävää covid-19:n "aiheuttaman infektioiden, sairauksien ja kuolleisuuden vähenemistä" ja että sillä on vain "positiivisia vaikutuksia" koronaviruksen hoidossa.

Pandemian aikana tutkittiin ivermektiinin käyttöä koronataudin hoidossa, mutta tutkimuksissa ei havaittu kliinistä hyötyä.

Maaliskuussa 2021 EMA julkaisi tiedotteen, jossa se ei suositellut ivermektiinin käyttöä koronataudin hoidossa. Viraston mukaan ihmiset sietävät ivermektiiniä yleensä hyvin hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin käytetyillä annoksilla, mutta kun kyse on suuremmista annoksista, myrkyllisyyttä ei voi sulkea pois.

Myös Fimea viittasi EMA:n suositukseen, kun se julkaistiin.

Lisäksi ivermektiinillä on mahdollisia haittavaikutuksia (arkistoitu versio).

Toinen koronavirukseen liittyvä väite on, että ivermektiini ehkäisee mRNA-rokotteiden piikkiproteiinin väitettyjä vahinkoja.

Toisin kuin perinteiset rokotteet mRNA-rokotteet eivät sisällä heikennettyä virusta tai sen osia vaan ohjeet viruksen piikkiproteiinin tuottamiseksi. Piikkiproteiini viittaa koronaviruksen osaan, jonka avulla virus kiinnittyy ihmisen terveisiin soluihin. Rokotuksen seurauksena lihassolut pistokohdassa tuottavat piikkiproteiinia, jonka elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa vieraaksi aineeksi ja jota vastaan elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita. Tämän ansiosta puolustusjärjestelmä pystyy hyökkäämään oikeaa virusta vastaan tartunnan sattuessa.

Piikkiproteiinista on esitetty toistuvasti virheellisiä väitteitä. AFP on kirjoittanut aiheesta useita faktantarkistuksia, esimerkiksi suomeksi täällä.

EMA:n mukaan EU:ssa ja Euroopan talousalueella hyväksytyt koronarokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita ja niitä on annettu noin miljardi annosta.

AFP:n terveyttä koskevia faktantarkistuksia on luettavissa suomeksi lisää täällä.