Tässä tutkimuskatsauksessa ei todeta, että ivermektiini olisi tehokas lääke koronatautia vastaan

"Valtioneuvoston kanslia teetti tutkimuskatsauksen, joka julkaistiin 03/2020. Siinä ivermektiini todetaan tehokkaaksi hoidoksi koronaan", lukee 15. syyskuuta 2021 julkaistussa Facebook-päivityksessä. Päivitystä on jaettu Facebookissa yli 500 kertaa viikon aikana.

Päivityksessä on linkki myös 14. syyskuuta julkaistuun Twitter-päivitykseen, jossa väite toistetaan:

"Vielä tätä ei kerrota valtamediassa, mutta tämä Valtioneuvoston asiakirja kertoo siitä, että Ivermektiinihoitoa ei voi enää sivuuttaa koronanhoitokeinona."

Image

Kuvakaappaus virheellisestä Facebook-päivityksestä (otettu 22.9.2021)

Ivermektiiniä sisältävillä suun kautta annosteltavilla lääkevalmisteilla on EU:ssa tällä hetkellä myyntilupia loismato-infektioiden ja ihosairauksien hoitoon sekä eläinten loislääkkeiksi, Fimea kertoo maaliskuussa 2021 julkaistussa tiedotteessaan.

“Suomessa ivermektiinitabletteja on saatavilla ainoastaan erityisluvallisina ja ne on tarkoitettu meilläkin ihmisillä edellä mainittujen harvinaisempiin loistautien hoitoihin”, Fimea kirjoittaa.

Tiedotteessa kerrotaan, että Euroopan lääkeviraston EMA:n mukaan saatavilla olevat tutkimustulokset eivät tue ivermektiinin käyttöä koronavirustaudin ehkäisyssä. EMA kehotti maaliskuussa 2021 olemaan käyttämättä lääkettä koronataudin ehkäisyssä tai hoidossa.

"Ivermektiinillä ei ole toistaiseksi luotettavasti osoitettua hyötyä COVID-19 taudin hoidossa, eikä Fimea puolla sen käyttöä siihen, paitsi kliinisten lääketutkimusten kautta kontrolloidusti", Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen kertoi AFP:lle 21. syyskuuta 2021.

"Riskejä voi syntyä etenkin yliannostuksessa. Liikkeellä on paljon misinformaatiota aiheesta", Sallinen jatkaa.

Alustava australialainen tutkimus

Sosiaalisessa mediassa on nostettu esille valtioneuvoston COVID-19-tutkimuskatsaus 3/2020, joka julkaistiin 16. syyskuuta 2020. Katsauksessa kootaan päätöksentekijöiden käyttöön koronakriisiin liittyviä tutkimustuloksia maailmalta.

Sosiaalisen median käyttäjät kiinnittävät huomion australialaisen Monashin yliopiston tutkimukseen, joka julkaistiin vertaisarvioidussa Antiviral Research-lehdessä kesäkuussa 2020. Tutkimukseen viitataan valtioneuvoston katsauksen kohdassa 1.5.

Tutkimuksessa selvitettiin miten koronatautia aiheuttava SARS-CoV-2 reagoi ivermektiinin kanssa petrimaljassa. Tuloksena havaittiin, että ivermektiiniannos pystyi vähentämään viruksen määrää noin 5000-kertaisesti.

Koska kyseessä oli ns. in vitro-tutkimus - eli keinotekoisessa ympäristössä suoritettu tutkimus - ivermektiiniä ei testattu ihmisillä tai eläimillä. Näin ollen tutkimuksen tulokset olivat alustavia eikä niitä voida vielä pitää todisteena ivermektiinin tehokkuudesta varsinaisen koronataudin hoitamisessa.

Karoliinisen instituutin tutkija ja valtioneuvoston katsauksen vastuututkija Ville Pimenoff kertoi AFP:lle, että sosiaalisessa mediassa esitetty väite tutkimuksesta ei pidä paikkansa.

"Tutkimus osoittaa vain, että viruksen monistuminen näyttäisi vähenevän soluviljelyssä eli in vitro, kun solut on käsitelty tietyllä määrällä ivermektiiniä”, Pimenoff sanoi sähköpostitse 21. syyskuuta 2021. "Kyseinen soluviljelytutkimus ei todista, että ivermectin olisi tehokas lääke koronatautia vastaan."

Kun Monashin yliopisto tiedotti tutkimuksen tuloksista huhtikuussa 2020 antamassaan lehdistötiedotteessa, laitos varoitti ivermektiinin käyttämisestä itsehoitoon:

"Ivermektiini on osoittautunut tehokkaaksi laboratorio-olosuhteissa, mutta sitä ei voida käyttää ihmisillä COVID-19:n hoitoon, ennen kuin lisäkokeet ja kliiniset tutkimukset ovat saatu päätökseen, joissa lääkkeen tehokkuus ihmiselle turvallisilla annoksilla on osoitettu."

AFP on myös aiemmin tarkistanut samasta tutkimuksesta lähtöisin olevia virheellisiä väittämiä.

Toistaiseksi ei luotettavasti osoitettuja hyötyjä

Vaikka useita laajamittaisia tutkimuksia on tällä hetkellä vielä meneillään, todisteet ivermektiinin hyödyistä koronataudin hoidossa ovat toistaiseksi olleet epävarmoja.

Viimeisimmässä systemaattisessa Cochrane-kirjallisuuskatsauksessa, jossa analysoitiin kaikkiaan 14 tutkimusta ja 1678 osallistujaa, todettiin, että tämänhetkinen tieteellinen näyttö ei tue ivermektiinin käyttöä koronataudin hoidossa tai ehkäisyssä. Katsaus julkaistiin 28. heinäkuuta 2021.

Katsauksessa todettiin, että nykyisen aineiston perusteella tutkijat olivat epävarmoja koronataudin hoitoon tai ehkäisyyn käytettävän ivermektiinin tehosta ja turvallisuudesta.

"Saatavilla oleva luotettava näyttö ei tue ivermektiinin käyttöä COVID-19:n hoitoon tai ennaltaehkäisyyn lukuunottamatta hyvin suunniteltuja satunnaistettuja tutkimuksia”, katsauksessa todetaan.

Würzburgin yliopistollisen sairaalan tutkijat Stephanie Weibel ja Maria Popp, jotka osallistuivat katsauksen tekemiseen, kertoivat AFP:lle, ettei tilanne ole merkittävästi muuttunut heinäkuun jälkeen:

"Tilanne on nyt syyskuussa hyvin samanlainen kuin heinäkuussa, kun Cochrane-kirjallisuuskatsaus julkaistiin. Sen jälkeen ei ole julkaistu yhtään merkittävää tutkimusta, jossa olisi tutkittu ivermektiiniä COVID-19:n osalta. Siksi katsauksemme johtopäätös on edelleen muuttumaton", tutkijat kirjoittivat sähköpostissa 23. syyskuuta 2021.

Katsauksen mukaan meneillään on kuitenkin useita tutkimuksia, jotka "saattavat antaa selkeämpiä vastauksia tulevissa katsauksissa.”

Viranomaiset varoittavat itsehoidosta ivermektiinillä

Siinä missä lääkärin määräämissä annoksissa ivermektiini on yleisesti ottaen turvallinen lääke, viranomaiset ovat kuitenkin varoittaneet suurten annostusten riskeistä, kun lääkettä käytetään koronataudin itsehoitoon.

EMA totesi maaliskuussa 2021 antamassaan lausunnossa, jossa virasto varoitti ivermektiinin käytöstä koronataudin ehkäisyssä tai hoidossa, näin:

"Vaikka ivermektiiniä siedetään sallituilla annoksilla yleisesti ottaen hyvin tietyissä käyttötarkoituksissa, haittavaikutukset voivat lisääntyä suuremmilla annoksilla, joita tarvitaan, jotta keuhkoissa saavutettaisiin virusta vastaan tehokkaat ivermektiinipitoisuudet."

Elokuussa myös Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA tiedotti, että ihmisten ei tulisi käyttää ivermektiiniä koronataudin hoitoon tai ehkäisyyn. Virasto mainitsi useita lääkkeen suurista annoksista aiheutuvia mahdollisia sivuvaikutuksia:

"Ivermektiinillä voi myös yliannostaa, joka voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ripulia, hypotensiota (matala verenpaine), allergisia reaktioita (kutinaa ja nokkosihottumaa), huimausta, ataksiaa (tasapainohäiriöitä), kouristuksia, koomaa ja jopa kuoleman."

Myös yhdysvaltalaiset lääketieteelliset yhdistykset AMA, APhA ja ASHP julkaisivat 1. syyskuuta yhteisen kannanoton, jossa yhdistykset jyrkästi vastustivat ivermektiinin käyttämistä koronataudin hoitamiseen lukuunottamatta kliinisiä tutkimuksia.

Samaan aikaan Yhdysvaltain tautien valvonta- ja ehkäisykeskus CDC raportoi ivermektiinin väärinkäytön ja yliannostuksien lisääntymisestä.