Ylilääkäri Timo Suonsyrjä saa Pfizer-BioNTech koronarokotteen Helsingin yliopistollisessa sairaalassa Helsingissä 27.12.2020 (AFP / Alessandro Rampazzo)

VAERS-raportti ei todista vauvan kuolleen äidin koronarokotteen takia

© AFP 2017-2022. Kaikki oikeudet pidätetään.

Facebook-päivitystä, joka siteeraa haittatapahtumaraportin kuvausta imetystä saaneen vauvan kuolemasta pian äidin koronarokotteen jälkeen, on jaettu suomalaisessa sosiaalisessa mediassa 250 kertaa toukokuun lopusta lähtien. Päivitys on kuitenkin harhaanjohtava: raportteja VAERS-tietokannassa ei tarkisteta ennen niiden julkaisua eikä raporttien pohjalta voida todentaa rokotteen aiheuttamia haittatapahtumia. Toisin kuin raportissa väitetään, Pfizer ei myöskään ollut aloittanut kliinisiä tutkimuksia koronarokotteilla vielä maaliskuussa 2020.

“Potilas sai toisen annoksen Pfizer-rokotetta 17. Maaliskuuta 2020 ollessaan töissä. 18. maaliskuuta 2020 hänen 5 kuukauden ikäiselle imetyslapselleen kehittyi ihottuma”, kirjoitetaan 29.05.2021 julkaistussa Facebook-päivityksessä.

Suomenkielistä päivitystä on Crowdtangle-työkalun mukaan jaettu Facebookissa yli 250 kertaa. AFP on tarkastanut identtisen väitteen jo aikaisemmin, kun se levisi sosiaalisessa mediassa Etelä-Koreassa ja Saksassa toukokuun aikana.

Väitteen mukaan vauva oli 24 tunnin ajan “lohduton, kieltäytyi syömästä ja sai kuumeen. Potilas toi vauvan paikalliselle vastaanotolle, jossa arvioinnit suoritettiin ja verianalyysi paljasti kohonneet maksaentsyymit.” Lopulta vauva kuoli sairaalassa verihiutaleisiin liittyvän harvinaisen hyytymishäiriön seurauksena.

Monet Facebook-käyttäjät päivityksen kommenttikentässä uskovatkin kuoleman johtuneen äidin rokotteesta. “Tämän lapsen kuolemaan ovat syypäitä myrkkypistoksen kehittäjät”, eräs kommentoija kirjoitti. Toisen mukaan rokottaminen oli kuin venäläistä rulettia.

Päivitys on suora käännös raportista, joka löytyy yhdysvaltalaisen rokotteiden turvallisuutta valvovan VAERS-järjestelmän tietokannasta. Järjestelmän raportteja ei kuitenkaan tarkisteta ennen julkaisua.

VAERS-järjestelmä tarjoaa julkisen tietokannan Yhdysvalloissa käytettyjen rokotteiden haittatapahtumista. Järjestelmää ylläpitävät Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskus (CDC) ja Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA).

Facebook-päivityksessä viitataan raporttiin, jonka ID-numero on 1166062-1. Kyseisen raportin löytää VAERS-järjestelmän hakukoneesta.

Kuvakaappaus 4.4.2021 julkaistusta VAERS-järjestelmän raportista 1166062-1 (otettu 2.6.2021)

VAERS-raportin data on rajallista

Vaikka itse 4. huhtikuuta 2021 julkaistu raportti on aito, VAERS-järjestelmää ei ole kuitenkaan tarkoitettu todentamaan syy- ja seuraussuhteita rokotteiden ja ilmoitettujen haittatapahtumien välillä.

Järjestelmän vastuuvapauslausekkeessa ilmoitetaan, että järjestelmän raportit voivat sisältää puutteellista, virheellistä ja varmentamatonta tietoa. Järjestelmän raportointi on lisäksi passiivista ja raportin voi laatia terveydenhoitohenkilökunnan lisäksi myös potilaat ja heidän vanhempansa.

VAERS on suunniteltu epätavallisten trendien nopeaan havainnoimiseen. Järjestelmän verkkosivuilla todetaan, että raporttien pohjalta ei voida todentaa rokotteen aiheuttamia haittatapahtumia. Tähän tarkoitukseen soveltuvia järjestelmiä ovat sen sijaan esimerkiksi Vaccine Safety Datalink (VSD) ja Clinical Immunization Safety Assessment (CISA).

CDC:n mukaan VAERS voi antaa tärkeää tietoa. Mikäli rokote vaikuttaa aiheuttavan ongelmia, FDA ja CDC voivat tutkia tapauksia tarkemmin ja selvittää, mikäli asia vaatii toimenpiteitä.

Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen tiedottaja kertoi AFP:lle 10. toukokuuta, että VAERS-järjestelmä ei ole havainnut epätavallisia määriä kuolemia Pfizer-BioNTech rokotteen seurauksena.

“Väittämät, joiden mukaan rokotteen jälkeen tapahtuneet kuolemat ovat sama asia kuin rokotteen aiheuttamat kuolemat ovat tieteellisesti epätarkkoja, harhaanjohtavia sekä edesvastuuttomia”, tiedottaja toteaa.

Raportissa ristiriitaisia päivämääriä

Facebook-päivityksen mukaan potilas sai toisen annoksensa Pfizerin valmistamaa koronarokotetta 17.03.2020. Tämä näkyy myös VAERS-raportissa.

Kuvakaappaus VAERS-raportista 1166062-1, jossa rokotetyyppi ja päivämäärät ovat ympyröity AFP:n toimesta (otettu 2.6.2021)

AFP oli yhteydessä Pfizeriin keskiviikkona. Yhtiö vahvisti tiedon, että rokotetta ei ollut saatavilla maaliskuussa 2020.

“Kliinisen tutkimuksen vaihe 1/2 alkoi 23.4.2020, ja silloin ensimmäiset koehenkilöt saivat COVID-19-rokotteemme. Rokotetta ei ole annettu ennen kyseistä päivämäärää”, viestintäpäällikkö Jutta Joutseno kertoo.

Pfizerin ensimmäisistä rokotuksista uutisoitiin toukokuussa 2020.

Osa raportin päivämääristä on kuitenkin ristiriidassa keskenään. Event Informaton-osioissa vuoden 2020 sijaan rokotuspäiväksi on merkitty 17.3.2021 ja kuolinpäiväksi 20.3.2021. Mikäli rokotteiden todellinen antamispäivä oli 17.3.2021, on mahdollista, että Pfizerin rokotetta on ollut jo käytössä.

 Ei viitteitä rokotteesta äidinmaidossa

Zürichin yliopiston professori Christian Münz kertoi AFP:lle huhtikuussa, että lihakseen annetun mRNA-rokotteen päätyminen äidinmaitoon on hyvin epätodennäköistä.

Münz totesi, että RNA ei liiku vapaasti ympäri kehoa, vaan vaikuttaa paikallisesti lihassoluissa. RNA:n liikkuminen rintamaidon soluihin on “melkein mahdotonta”, Munz selittää.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ilmoittaa, ettei koronarokotteen ottamiselle imetyksen aikana ole estettä. 

THL:n verkkosivuilla todetaan, että “mRNA-rokotteen sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa, ja on epätodennäköistä, että sitä kulkeutuisi äidinmaitoon. Myös adenovirusvektorin ainesosat ovat lyhytikäisiä, eikä niiden tiedetä siirtyvän äidinmaitoon.”

Tämän lisäksi myös Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen 14.05.2021 julkaisemassa ohjeessa todetaan, että koronarokotteet eivät muodosta riskiä imettäville tai heidän vauvoilleen.

Kääntänyt ja sovittanut suomeksi:
COVID-19 ROKOTUKSET