Entinen kaupunginvaltuutettu kyseenalaistaa rokotteiden turvallisuuden ja tulkitsee väärin kuolleisuuslukuja
- Julkaistu 7. marraskuuta 2025 16:28
- Lukuaika: 5 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Virheelliset väitteet koronarokotteista leviävät sosiaalisessa mediassa yhä useita vuosia pandemian jälkeen – myös Suomessa, jossa yli kolme neljäsosaa väestöstä on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta. Lokakuussa 2025 julkaistuissa päivityksissä entinen kaupunginvaltuutettu ja laitaoikeistolaisen pienpuolueen puheenjohtaja väittää, että kuolleisuus Suomessa pandemian aikana johtui mRNA-rokotteista, ei koronataudista. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että luvut, joihin väitteessä viitataan, eivät osoita syy-yhteyttä kuolemien ja rokotteiden välillä ja että kuolleisuuden kehitys on yhteydessä koronatartuntoihin eikä -rokotuksiin.
Rokotekriittisen World Council for Health -järjestön Viron-osasto järjesti tapahtuman "European Conference of Health and Human Rights" ("Eurooppalainen terveys- ja ihmisoikeuskonferenssi") 11.–12.9.2025.
Puhujien joukossa oli Ossi Tiihonen, laitaoikeistolaisen pienpuolue Vapauden liiton puheenjohtaja ja entinen kaupunginvaltuutettu. Hän julkaisi klipin puheenvuorostaan Facebookissa ja X:ssä 20.10.2025. Siinä hän puhuu kuolleisuutta talven influenssakausina vuosina 2016–2025 esittävästä kaaviosta.
"Kuolemien määrä nousi toukokuussa tai kesäkuussa 2021 toisesta annoksesta alkaen. Ensimmäinen annos ei tappanut ihmisiä ensimmäiseen ehkä viiteen kuukauteen. Mutta toisesta annoksesta se nousi heti", hän väittää englanniksi. "Ja se on pysynyt aika korkealla sen jälkeen. Voitte nähdä, että pandemiaa ei ole ja kuolemat alkavat toisista annoksista. Kokonaiskuolleisuudella ei ole yhteyttä väitettyyn pandemiaan, mutta sillä on yhteys mRNA-rokotteisiin."
mRNA-koronarokotteet, eli Pfizerin ja Modernan rokotteet, saavat pistoskohdan lihassolut tuottamaan viruksen piikkiproteiinia, minkä ansiosta elimistön puolustusjärjestelmä oppii torjumaan varsinaista virusta.
Toisin kuin perinteisissä rokotteissa mRNA-rokotteissa ei ole kuollutta tai heikennettyä taudinaiheuttajaa.
Päivityksen kommenteissa Tiihonen linkittää aiempaan blogikirjoitukseensa, jossa hän esittää samat väitteet yksityiskohtaisemmin.
Tapahtuman koko tallenteesta käy ilmi, että 14 minuutin esitelmänsä aikana Tiihonen kiistää pandemian olemassaolon ja kritisoi Suomen mediaa viruksella pelottelusta.
Päivityksiä jaettiin yli 200 kertaa Facebookissa ja kymmeniä kertoja X:ssä. Video levisi myös Telegramissa.
Itsenäisen, eri lähteiden luotettavuutta arvioivan Media Bias/ Fact Check -sivuston mukaan World Council for Health on "pseudotieteellinen salaliittoteoriajärjestö", sillä se "levittää perusteettomia ja epätosia väitteitä rokotteista, covid-19:stä ja terveydestä yleensä". AFP on osoittanut vääräksi järjestön esittämiä väitteitä aiemmin englanniksi täällä ja täällä.
Virossa pidetyn tapahtuman sivusto ei ole enää saatavilla, mutta Wayback Machine -palvelussa oleva arkistoitu versio siitä näyttää, että ilmoitettujen puhujien joukossa oli useita tunnettuja disinformaation levittäjiä, kuten Yhdysvaltain terveysministeri Robert F. Kennedy Jr., Peter McCullough ja Sven Román, joiden esittämiä väitteitä AFP on tarkistanut aiemmin.
Tilastokeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrottiin AFP:lle, että kuolleisuusluvut korreloivat suoraan koronatartuntojen määrän kanssa, toisin kuin Tiihonen väittää videolla. Väitteiden pohjana olevia lukuja ei voi käyttää osoittamaan syy-yhteyttä rokotteiden ja kuolemien välillä pandemian aikana, asiantuntijat sanoivat.
Kansainvälisten ja suomalaisten terveysviranomaisten mukaan koronarokotteiden on osoitettu olevan turvallisia ja vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia.
78 %:lla suomalaisista on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta.
Lukuja ei voi käyttää syy-yhteyden osoittamiseen
Videon ja blogin kaaviossa näkyy kokonaiskuolleisuus Suomessa talven influenssakausina, määritelty "viikkoina 40–20", vuosina 2016–2025.
Luvut tulevat Tilastokeskuksen viikottaisia kuolleiden määriä kuvaavasta aineistosta. Väitteiden luvut täsmäävät suurilta osin virallisten lukujen kanssa, mutta talvina 2022–2023 ja 2020–2021 virallisessa tilastossa kuolleiden määrä on hieman suurempi.
Lukujen perusteella ei voi kuitenkaan esittää johtopäätöksiä rokotusten ja kuolleisuuden mahdollisesta yhteydestä, yliaktuaari Joni Rantakari Tilastokeskuksesta kertoi AFP:lle 5.11.2025.
"Kyseinen tarkastelutapa on hyvä määrien tarkasteluun, mutta syitä siitä ei saa selville", Rantakari sanoi.
Sen sijaan pitäisi tietää kuolleiden rokotusstatus ja rokotusajankohta, tehdä aikajana rokotuksista, laskea kuolleisuuden nousu ja tarkastella, onko niillä ajallista yhteyttä, hän sanoi.
"Mutta tämäkään ei suoraan kerro rokotusten ja kuolleisuuden mahdollista yhteyttä. Pitäisi lisäksi tarkastella, että onko kaikissa Pohjoismaissa samanlainen ilmiö täsmälleen samaan aikaan ja alkoivatko rokotukset täsmälleen samaan aikaan", hän sanoi.
Kuolleisuus ja koronatartunnat
"Kuolleisuusluvut korreloivat suoraan rekisteröityjen koronatartuntojen määrään", tutkimusprofessori Mika Gissler THL:ltä kertoi AFP:lle 5.11.2025.
"Vuonna 2020 tartuntoja oli suhteellisen vähän (tosin aliraportoituja, sillä varsinkaan oireettomia tai vähäoireisia ei välttämättä diagnostisoitu kapasiteetin rajallisuuden vuoksi). Vuoden 2021 lopussa ja vuoden 2022 alussa tartuntoja oli huippumäärä", hän sanoi. "Vaikka tapausta kohti kuolleisuus oli vähäistä, oli kuolemia paljon. Tämä näkyy siis kuolemien piikkinä." Hän lisäsi, että tämän jälkeen virallinen testaus lopetettiin ja siirryttiin kotitestaukseen, eli viralliset luvut vuoden 2022 jälkeen eivät ole enää vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa.
Alla oleva graafi THL:n sivuilta esittää viikoittaisia koronatapausten määriä vuodesta 2020 alkaen:
Gissler sanoi, että koronaan liittyvä kuolleisuus oli varsin vähäistä Suomessa, Islannissa ja Tanskassa kahtena ensimmäisenä pandemiavuonna, kun taas Ruotsissa kuolleisuus oli merkittävästi suurempaa ja liittyi muita Pohjoismaita vähemmän rajoituksiin perustuvaan politiikkaan. Kuolleisuus oli yleispohjoismaisella tasolla korkeinta vuonna 2022, ja se pysyi korkeana Suomessa ja Ruotsissa vielä vuonna 2023. "Osittain tämä johtuu siitä, että Suomessa on Pohjoismaiden vanhin väestö", Gissler sanoi.
Nämä havainnot näkyvät myös Tilastokeskuksen kuolemansyyraporteissa. Vuonna 2020 joka sadas henkilö kuoli koronavirustautiin, kun taas melkein 2 % kuolleista menehtyi tautiin vuonna 2021 ja liki 7 % vuonna 2022, jolloin siitä tuli yksi pääsyistä kuolleisuuden kasvulle (raportit arkistoitu täällä, täällä ja täällä). Suurimmat kuolemansyyt kaikkina kolmena vuonna olivat verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet sekä dementia ja Alzheimerin tauti. Koronarokotuksia ei mainita raporteissa.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea raportoi, että vuosina 2021–2023 kuudessa tapauksessa henkilön epäillään menehtyneen koronarokotteesta aiheutuneeseen haittaan. Lisäksi 17 tapauksessa koronarokotteen arvioitiin myötävaikuttaneen henkilön menehtymiseen (arkistoitu versio).
Blogissaan Tiihonen väittää myös, että kuolleisuuden lasku talvella 2024–2025 osoittaa rokotteiden olleen kuolemien aikaisemmin lisääntymisen syynä.
On totta, että vuonna 2024 kuolemia oli vähemmän kuin edellisenä vuonna, kuten Tilastokeskus raportoi. Rantakarin mukaan tämä johtuu kuitenkin siitä, että aiemmin koronan vuoksi kuolleita oli hieman enemmän. "Kun katsoo pidemmältä aikaväliltä niin kuolleiden määrä on tasaisesti taas kasvanut. Suurten vanhusten määrän lisäksi toki kasvava väestö on myös vaikuttamassa kuolleiden kokonaismäärään."
Tämä on nähtävissä alla olevasta kaaviosta, joka perustuu Tilastokeskuksen aineistoon:
Rokotteisiin liittyvät kuolemat "erittäin harvinaisia"
THL:n seurantatutkimuksessa tarkasteltiin rokotettujen kuolleisuutta yhdeksän viikon ajan koronarokotteen saamisen jälkeen ajanjaksolla 1.10.2020–19.9.2022. Tutkimuksen mukaan rokotteen saaneiden kuolleisuus ei Suomessa ollut korkeampaa kuin rokottamattomilla (arkistoitu versio).
Euroopan lääkevirasto (EMA) kertoo sivuillaan, että "se tutkii tarkasti kaiken turvallisuusdatan ja voi vahvistaa, että kuolleisuuden nousulle ei ole näyttöä koronarokotuksiin liittyen misään ikäryhmässä, mukaan lukien lapsilla (arkistoitu versio).
EMA:n mukaan EU:n tilastovirasto Eurostatin julkaisemat tiedot ovat osoittaneet ylikuolleisuuden lisääntyneen monissa EU-maissa viime vuosina, mutta "tämä osuu laajalti yhteen koronatartuntojen lisääntymisaaltojen kanssa".
"Suuri enemmistö tunnetuista haittavaikutuksista on lieviä ja lyhytkestoisia. Vakavia haittavaikutuksia voi esiintyä, mutta ne ovat hyvin harvinaisia. Raportit kuolemantapauksista rokotuksen seurauksena ovat myös hyvin harvinaisia", EMA kirjoittaa.
Lisää AFP:n rokotteita käsitteleviä faktantarkistuksia on luettavissa täällä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
