Fysiikan nobelisti levittää epätosia väitteitä ilmastonmuutoksesta
- Julkaistu 21. marraskuuta 2025 13:24
- Lukuaika: 7 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Kun eri valtioiden ja kansalaisjärjestöjen edustajat, tutkijat ja lobbarit kokoontuivat YK:n COP30-ilmastokokoukseen Brasiliassa marraskuussa 2025, ilmastonmuutosta koskeva disinformaatio jatkoi leviämistään maailmalla. Suomessa sosiaalisessa mediassa levisivät fysiikan nobelisti John Clauserin väitteet, että kasvihuonekaasujen sijaan pilvet ovat hallitseva mekanismi Maan lämpötilojen kannalta ja että tämän vuoksi ilmastokriisiä ei ole. Ilmastotutkijoiden keskuudessa vallitsee kuitenkin laaja yksimielisyys siitä, että ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Pilvet voivat vaikuttaa maapallon lämpötilaan, mutta ne eivät estä nykyistä ilmastonmuutosta, asiantuntijat sanoivat.
Suomenkielisessä päivityksessä X:ssä lainataan John Clauseria, yhtä vuoden 2022 fysiikan Nobelin voittajista: "Voin varmuudella väittää, että ilmastokriisiä ei ole olemassa. Vaikka se saattaa järkyttää monia ihmisiä, viestini on, että planeetta EI ole vaarassa. Ilmakehän hiilidioksidi ja metaani vaikuttavat ilmastoon vain vähäisessä määrin." Clauser kritisoi hallitusten ilmastotoimia ja sanoo, että "tähän mennessä emme ole onnistuneet tunnistamaan, mikä on hallitseva prosessi ilmaston säätelyssä, ja kaikki olemassa olevat mallit perustuvat puutteelliseen ja virheelliseen fysiikkaan". Clauser on kuvannut itseään "ilmastodenialistiksi".
Päivitys julkaistiin 10.11.2025, minkä jälkeen sitä on jaettu yli sata kertaa. Siitä otettua kuvakaappausta jaettiin myös Facebookissa yli sata kertaa.
Päivityksessä X:ssä näkyy lisäksi englanninkielinen päivitys, jossa on pidempi versio Clauserin puheista. Siinä hän väittää, että hallitseva ilmastoa säätelevä prosessi on "pilvien auringonvalon heijastavuuden termostaattimekanismi". Väitteen mukaan pilvet ovat hallitseva tekijä, joka pitää maapallon lämpötilat kurissa: "Pilvet ovat kaikki kirkkaanvalkoisia, ja ne heijastivat 90% auringonvalosta takaisin avaruuteen, mikä tekee niistä tärkeimmän mutta silti vähimmälle huomiolle jääneen osan ilmastosysteemiä." Englanninkielinen teksti on kopio saman tilin julkaisemasta päivityksestä marraskuulta 2023.
Clauser vahvisti AFP:lle sähköpostitse 15.11.2025, että hän esitti väitteet ja "seisoo niiden takana".
Clauser on tunnettu ilmastoskeptisistä väitteistään ja on myös hiilidioksidia ja fossiilisia polttoaineita edistävän CO2 Coalition -järjestön hallituksessa. Hänelle myönnettiin Nobelin palkinto yhdessä kahden muun tutkijan kanssa vuonna 2022. Nobel-lautakunta viittaa perusteluissaan hänen kvanttimekaniikkaa koskevaan tutkimukseensa 1970-luvulla. Ilmastotiedettä ei mainita hänen tutkimuskohteidensa joukossa hänen kotisivuillaan, ja 13.11.2025 tehty Google Scholar -haku ei tuottanut tulokseksi aihetta koskevia tieteellisiä artikkeleita.
Epäpätevään henkilöön tai järjestöön, kuten esimerkiksi muun kuin ilmastotieteen parissa työskentelevään tutkijaan, viittaaminen ilmastoväitteiden lähteenä on paljon käytetty keino, jolla yritetään lisätä harhaanjohtavien väitteiden uskottavuutta.
Ilmastotutkijoiden keskuudessa vallitsee kuitenkin laaja yksimielisyys siitä, että nykyinen ilmastonmuutos johtuu ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä, erityisesti hiilidioksidista, ja että muutos tapahtuu ennennäkemätöntä vauhtia. Tämän haitalliset vaikutukset ovat jo näkyvissä. Pilvet voivat vaikuttaa Maan lämpötiloihin, mutta ne eivät ole hallitseva prosessi ilmaston säätelyssä, ilmastotutkijat kertoivat AFP:lle.
Vuoden 2025 Ilmastobarometrin vastaajista 86 % näkee, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt eri puolilla maailmaa. Argumentit ilmastotoimien viivyttämiseksi ja tilanteen vakavuuden vähättely valtavirtaistuvat kuitenkin Suomessa. Ylen tutkimuksen mukaan 50:n eniten X:ssä ilmastosta kirjoittaneen tilin joukossa oli ainoastaan yksi ilmastoalan asiantuntija. Muut olivat esimerkiksi talouden tai teknologian asiantuntijoita, oikeistolaisia poliitikkoja sekä eläkeläisiä.
COP30-ilmastokokouksessa useat maat, mukaan lukien Suomi, allekirjoittivat julistuksen ilmastodisinformaatioon puuttumiseksi, sillä harhaanjohtavat narratiivit leviävät entistä nopeammin sosiaalisessa mediassa.
Ihmisen päästöt ennennäkemättömän lämpenemisen syynä
YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin mukaan ihmisen toiminta on "kiistatta" lämmittänyt ilmastoa yli yhdellä asteella 1800-luvun lopusta lähtien. Tämä on suurimmaksi osaksi kasvihuonekaasupäästöjen seurausta (arkistoitu versio). Melkein kolme neljäsosaa maailmanlaajuisista päästöistä on peräisin fossiilisista polttoaineista. Elokuun 2021 ja huhtikuun 2022 välillä julkaistu IPCC:n raportti (arkistoitu versio) on tähän asti kattavin katsaus nykyisestä ilmastonmuutosta koskevasta tutkimustiedosta.
Toisin kuin sosiaalisessa mediassa väitetään, hiilidioksidi aiheuttaa suurimman osan ilmaston lämpenemisestä. Sitä seuraa metaani, johon liittyvistä päästöistä noin kaksi kolmasosaa on ihmisen tuottamia. Metaania vapautuu esimerkiksi maakaasun käytöstä ja puun polttamisesta. Alla oleva IPCC:n kaavio kuvaa eri kasvihuonekaasujen ja muiden tekijöiden vaikutusta ilmaston lämpenemiseen:
Ihmisen tuottama hiilidioksidi teollistumisen alun jälkeen 1750-luvun Britanniassa on lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 280 ppm:stä (miljoonasosasta) yli 425 ppm:ään nykyään, ilmastotutkija Howard Diamond Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatiosta (NOAA) kertoi AFP:lle 12.4.2024 tätä ruotsinkielistä faktantarkistusta varten.
"Viimeisen noin 65 vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidi on lisääntynyt noin 100 ppm:llä — luonnossa tuollainen kasvutahti kestäisi noin 20 000 vuotta", hän sanoi. Toisin sanoen ihmisen toiminta on kiihdyttänyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua noin 300-kertaiseksi hieman yli puolen vuosisadan aikana.
Fossiilisten polttoaineiden, eli hiilen, öljyn ja kaasun, polttaminen vastaa melkein 90 %:sta kaikista hiilidioksidipäästöistä. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi metsien hakkuut.
Alla oleva kaavio IPCC:n raportista osoittaa, kuinka hiilidioksidipäästöjen ja ilmaston lämpenemisen välillä on melkein lineaarinen yhteys eli planeetan lämpeneminen riippuu siitä, kuinka paljon hiilidioksidia päästetään ilmakehään:
Vasemmalla olevassa kaaviossa alhaalla, niin ikään IPCC:n raportista, näkyy, kuinka lämpötilat ovat nousseet nopeasti viimeisen 150 vuoden aikana. Oikeanpuoleisessa kaaviossa taas näkyy, kuinka paljon matalampia globaalit lämpötilat olisivat, jos ihminen ei aiheuttaisi hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä polttamalla fossiilisia polttoaineita.
Clauser kiistää ilmastokriisin, mutta ennennäkemättömän nopeasti tapahtuma lämpeneminen on johtanut jo havaittavissa oleviin muutoksiin, kuten rankkasateisiin, kuivuuteen ja muihin äärisääilmiöihin.
IPCC:n mukaan näiden muutosten seurauksena "useilla maailman alueilla on huomattavissa jo nyt, kuinka sää- ja ilmastoääriolosuhteiden, kuten helteiden, rankkasateiden ja kuivuuden, voimakkuus ja yleisyys ovat lisääntyneet".
Mitä tulee esimerkiksi pelkästään kesään 2025, tutkijoiden mukaan kesä- ja heinäkuun helleaalto Euroopassa oli jopa neljä astetta lämpimämpi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Toisessa, syyskuussa 2025 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, että kasvavat lämpötilat johtivat noin 16 500 kuolemantapaukseen eurooppalaisissa kaupungeissa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta 120 vuoden aikana ja talvet ovat lämmenneet enemmän kuin muut vuodenajat. Tämän seurauksena esimerkiksi kuumat jaksot ovat yleistyneet ja lumikausi on lyhentynyt.
Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan vuonna 2019.
Pilvet vaikuttavat maapallon lämpötiloihin mutteivat säätele niitä
Clauser väittää, että pilvet ovat kasvihuonekaasujen sijaan hallitseva ilmastoa säätelevä prosessi ja että ne toimivat eräänlaisena "termostaattina", joka vakauttaa maapallon lämpötiloja heijastamalla auringonvaloa takaisin avaruuteen.
Pilvillä voi olla sekä lämmittävä että viilentävä vaikutus, mutta ne eivät estä nykyistä ilmaston lämpenemästä.
Pilvet ovat merkittävä ilmastonsisäinen mekanismi, joka vaikuttaa muun muassa lämpötilaan ja sadantaan, Kalle Nordling ja Petri Räisänen Ilmatieteen laitokselta sanoivat AFP:lle 14.11.2025. Pilvet esimerkiksi heijastavat takaisin auringonvaloa, millä on viilentävä vaikutus, sekä päästävät lämpösäteilyä takaisin maahan, mikä puolestaan lämmittää Maata. "Näiden vaikutusten suuruus riippuu paljon pilvien tyypistä: onko kyseessä esimerkiksi paksuja ukkospilviä, pienistä vesipisaroista koostuvia alapilviä tai ohuita jääkiteistä koostuvia yläpilviä", Nordling ja Räisänen sanoivat.
Kaikki ilmaston ulkopuoliset tekijät, kuten tulivuoret, ihmisen toiminta ja aurinko, katsotaan puolestaan ilmastopakotteiksi, eli ne aiheuttavat energiaepätasapainoa ilmastojärjestelmässä. "Pilvien vaikutus liittyy juurikin siihen, että ne ovat takaisinkytkentäilmiöitä, eli pilvet reagoivat muuttuvaan ilmastoon", Nordling ja Räisänen sanoivat.
Sosiaalisen median väitteissä viitataan myös "pilvien auringonvalon heijastavuuden termostaattimekanismiin".
Nordling ja Räisänen sanoivat, että tämän idean mukaan pilvet toimisivat eräänlaisena termostaattina, joka säätelee itsestään ilmastoa: kun merenpinta lämpenee auringonvalon takia, haihtuminen lisääntyy, mikä lisää pilviä, vähentää auringonvalon määrää Maan pinnalla ja johtaa merien viilenemiseen.
Tässä on kuitenkin ainakin kaksi ongelmaa, he sanoivat. "Ensinnäkin sen paremmin havainnot kuin mallinnuskaan eivät tue käsitystä, että merenpinnan lämpeneminen lisäisi systemaattisesti pilvisyyttä (itse asiassa tietyillä kylmillä merialueilla käy todennäköisesti päinvastoin, eli alapilvisyys vähenee). Toiseksi, jos tämänkaltainen sekä lämpenemistä että jäähtymistä hillitsevä mekanismi toimisi, ei maapallon ilmastohistoriassa olisi suuria lämpötilavaihteluita (esim. jääkaudet vs. lämpimät jaksot)."
Clauserin mukaan pilvet ovat "ilmastojärjestelmän tärkein mutta vähimmälle huomiolle jäänyt osa".
Ilmastofyysikko Helge Gößling saksalaisessa Alfred Wegener -instituutissa kertoi AFP:lle 13.11.2025, että pilvien perustavanlaatuinen rooli on "tunnettu pitkään" ja että niiden vaikutusta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen on tutkittu paljon vuosikymmenien ajan. Niihin liittyy kuitenkin yhä avoimia kysymyksiä.
"Niihin vaikuttavat sekä lämpenevä ilmasto, mikä johtaa tärkeisiin (mutta yhä epävarmasti tunnettuihin) palauteilmiöihin, että aerosolit ja näin ollen ihmisen aiheuttamat ilmansaasteet, mikä tekee pilvien tarkan käyttäytymisen selvittämisestä ja havaittujen pilvimuutosten eri syiden määrittämisestä hienosäätöisen tehtävän", hän sanoi. Hän lisäsi, että pilvet otetaan huomioon myös ilmastomalleissa, kuten IPCC:n arvioinneissa käytetyissä malleissa, vaikka pilvien tarkka käyttäytymistapa vaihtelee mallien välillä, sillä "niitä on erittäin haastavaa simuloida tarkasti".
Ilmastomallit vastaavat hyvin todellisuutta
Clauser väittää, että ilmastomallit perustuvat "puutteelliseen ja virheelliseen fysiikkaan". Hän ei tarkenna, onko kyse tietyistä malleista.
Ilmastomalleja käytetään muun muassa tulevan sään ja ilmaston ennustamiseen. Ne kuvaavat ilmastojärjestelmää matemaattisten yhtälöiden avulla, ja yhtälöt muodostetaan fysiikan lakien perusteella. Kuten tässä ruotsinkielisessä faktantarkistuksessa kerrotaan, mallit ovat tarpeellinen ilmastotieteen työkalu, sillä ilmastojärjestelmä on liian suuri, jotta siinä itsessään voitaisiin toteuttaa kokeita.
Nordling and Räisänen kertoivat, että ilmastomallit pystyvät mallintamaan ilmastoa "globaalilla skaalalla erittäin hyvin". Ne ovat onnistuneet siinä hyvin jo 1970-luvulta alkaen, he sanoivat, kuten esimerkiksi alla olevasta IPCC:n kuudennen arviointiraportin kaaviosta ilmenee:
Nordling ja Räisänen huomauttivat kuitenkin, että ilmastomallit eivät pysty ennustamaan sään kehitystä deterministisesti yksittäiselle vuodelle tai päivälle. Sen sijaan mallit tuottavat jakauman mahdollisista ilmaston ja sään tiloista, ja havaittu ilmasto on vain yksi realisoitunut mahdollisuus siitä, millainen ilmasto tai sää olisi ollut mahdollinen tiettynä aikana.
He sanoivat, että sekä ilmastomalleissa että todellisessa ilmastossa vaikuttavat ulkoinen pakote, kuten kasvihuonekaasujen määrä, ja luonnollinen vaihtelu, kuten El Niño ja La Nina -vaihtelu. Jälkimmäinen esimerkki viittaa eteläisellä Tyynellä valtamerellä tapahtuvaan tuuliolojen ja merivirtojen muutokseen, joka johtaa vuorotellen olosuhteiden lämpenemiseen tai kylmenemiseen. "Ilmaston luonnollista vaihtelua ei voida ennustaa kymmenien vuosien päähän, ja siksi se on eri vaiheessa malleissa kuin havainnoissa: esimerkiksi El Niño -ilmö ei tapahdu malleissa täsmälleen samoihin aikoihin kuin mitä se havaitussa maailmassa tapahtuu", he sanoivat.
AFP:n ilmastoon liittyviä faktantarkistuksia on luettavissa lisää täällä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
