Sosiaalisessa mediassa vääristellään Britannian ilmatieteen laitoksen käyttämää menetelmää
- Julkaistu 24. kesäkuuta 2025 16:00
- Lukuaika: 8 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Tieteessä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että ihmisen tuottamat päästöt lämmittävät ilmastoa, mutta tämän kieltävä disinformaatio jatkaa leviämistään. Toukokuussa 2025 suomenkieliseen sosiaaliseen mediaan ilmestyi Britanniasta liikkeelle lähteneitä väitteitä, joiden mukaan maan ilmatieteen laitos, Met Office, käyttää tietoja "olemattomilta" sääasemilta. Tämän väitetään kyseenalaistavan maailmanlaajuisten ilmastomallien uskottavuuden. Sekä Met Officen ja riippumattomien asiantuntijoiden mukaan laitoksen käyttämässä menetelmässä havaintoja voidaan kerätä samankaltaisilta lähellä olevilta asemilta silloin, kun jokin asema on suljettu, mikä mahdollistaa yhtenäisten aineistojen tuottamisen. Tällaiset menetelmät ovat vakiintuneita ja laajasti käytettyjä, asiantuntijat sanoivat AFP:lle.
"Britannian hallitus myöntää ilmastonmuutostietojen olleen 'väärennettyjä vuosikymmenten ajan'", sanotaan 20.5.2025 julkaistussa, suomenkielisessä Facebook-päivityksessä kuvakaappauksena näkyvän jutun otsikossa. Jutussa viitataan Britannian ilmatieteen laitos Met Officeen ja väitetään, että "riippumattomissa tutkimuksissa" on paljastettu, että "103 olemattoman sääaseman lämpötilatietoja on käytetty, mikä heikentää Ison-Britannian nettonollapäästöohjelman ja globaalien ilmastomallien taustalla olevien tietojen uskottavuutta".
Internethaun avulla selviää, että otsikko ja ingressi ovat käännöksiä The People's Voice -sivuston 19.5.2025 julkaistusta jutusta. The People's Voice on tunnettu disinformaation levittäjä, jonka väitteitä AFP on tarkistanut myös useita kertoja aiemmin.
Jutussa väitteiden todisteena sanotaan olevan "kansalaistutkija Ray Sandersin" tietopyynnöt toukokuussa 2025. Jutussa väitetään, että Met Office ei voinut "nimetä tiettyjä sääasemia, jotka tuottavat lämpötilatietoja 103 niin kutsutulle 'zombieasemalle' – asemille, joiden toiminta loppui vuosikymmeniä sitten tai joita ei koskaan ollut olemassa".
Väitteet ovat jatkoa virheelliselle narratiiville, joka käynnistyi vuonna 2024. Se alkoi Sandersin kirjoituksesta ilmastonmuutoksen kieltävässä Tallbloke's Talkshop -blogissa lokakuussa. Siinä hän tarkastelee tiettyä Met Officen sivua, jolla on Britannian ilmastoon liittyviä keskiarvoja ja jossa on listattu yli 300 havaintoasemaa. Sanders väittää, että asemista 103 ei ole olemassa.
Väitteet ilmaantuivat uudelleen toukokuussa sen jälkeen, kun Sanders The People Voicen mukaan lähetti Met Officelle uuden tietopyynnön, jossa hän pyysi niiden sääasemien nimiä, joiden tietoja käytetään korvaamaan havaintoja tietyiltä suljetuilta asemilta. Väitteiden mukaan Met Office ei voinut nimetä asemia.
Väitteitä jaettiin yli sata kertaa Facebookissa, ja ne kiersivät myös Instagramissa. Ne levisivät toukokuussa myös muilla kielillä, kuten englanniksi ja espanjaksi.
Niiden asemien lukumäärä, 103, jotka eivät tee omia havaintojaan, piti paikkansa Sandersin julkaistaessa alkuperäisen kirjoituksensa. Met Officen edustaja kertoi kuitenkin AFP:lle, että kun asemia on suljettu, niiden sijaan käytetään tietoja lähellä olevilta samankaltaisilta asemilta. Riippumattomat asiantuntijat vahvistivat AFP:lle, että kyseessä on vakiintunut ja vertaisarvioitu menetelmä.
Yhtenäisiä aineistoja
Väite 103 "olemattomasta" sääasemasta perustuu Met Officen sivuun, jossa esitetään tietoja paikkakohtaisista pitkän aikavälin keskiarvoista (arkistoitu versio).
Sivulla käyttäjät voivat tarkastella aineistoja pitkän aikavälin ilmastokeskiarvoista liittyen esimerkiksi ylimpiin ja alimpiin lämpötiloihin, pakkaspäiviin, auringonpaisteeseen, sademäärään ja tuulen nopeuteen. Aineisto kattaa eri paikkoja ympäri Britanniaa neljältä 30 vuoden ajanjaksolta (1961–1990, 1971–2000, 1981–2010 ja 1991–2020).
Esimerkiksi alla olevassa taulukossa näkyy saatavilla olevat tiedot vuosilta 1991–2020 High Mowthorpen sääasemalta Pohjois-Yorkshiressa:
Kun jokin asema suljetaan, Met Office voi käyttää havaintoja lähellä olevilta asemilta yhtenäisen aineiston tuottamiseksi.
Tämä selitetään pitkän aikavälin keskiarvoja esittävällä sivulla: "Kun aineistossa on tällä hetkellä suljettuina olevia asemia, pitkän aikavälin tietojen määrittämiseen käytetään hyvin korreloivia havaintoja läheisiltä asemilta, jotta aineiston käytettävyys voidaan säilyttää pitkällä aikavälillä. Meteorologiset järjestöt ympäri maailmaa käyttävät samanlaisia vertaisarvioituja tieteellisiä menetelmiä säilyttääkseen pitkän aikavälin aineistojen jatkuvuuden."
Met Officen edustaja vahvisti tämän. "Sen ehdottaminen, että keksisimme tietoja, ei ole totta. Kaikki, mitä teemme Met Officella, perustuu vertaisarvioituun tieteeseen ja on ulkopuolisen tarkastelun kohteena", hän sanoi 3.6.2025 ja toisti, että läheisten asemien tietoja käytetään pitkän aikavälin keskiarvojen määrittämiseen. "Oleellista on, että useat aineistot ympäri maailmaa osoittavat johdonmukaisesti, että ilmastomme lämpenee ja että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ajaa tätä muutosta."
Menetelmä on esitelty kahden Met Officen tutkijan vertaisarvioidussa artikkelissa, joka julkaistiin vuonna 2005 International Journal of Climatology -lehdessä (arkistoitu versio).
"Asemia avataan ja suljetaan ajan mittaan, ja meidän on hyödynnettävä kaikki saatavilla oleva informaatio tuottaaksemme vankkoja arvioita siitä, kuinka ilmasto muuttuu. On olemassa tieteellisesti uskottavia ja valideja keinoja käyttää muuttuvasta verkostosta tulevia havaintoja. Met Office käyttää niitä", ilmastotieteen professori Ed Hawkins Readingin yliopistosta Britanniassa sanoi AFP:lle 17.6.2025.
"Kyse on siis siitä, miten pistekohtaiset sääasemien havainnot interpoloidaan koko maan kattavalle hilalle, jotta lämpötilasta (tai muusta säämuuttujasta) saadaan arvio myös niiltä alueilta, joilta ei ole suoria havaintoja saatavilla", tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta kertoi AFP:lle 9.6.2025.
Met Officen vuoden 2005 artikkelin perusteella Rantanen sanoi, että vierekkäisiä asemia voidaan käyttää, koska asemien havainnot korreloivat keskenään melko laajalla alueella.
"Sekin on ihan normaali menetelmä", hän sanoi. Esimerkkinä hän mainitsi kuukausikohtaiset lämpötilan poikkeamat, jotka korreloivat satojen kilometrien säteellä. "Siis jos vaikka Helsingissä on leuto tammikuu, niin on todennäköistä, että myös Lahdessa on leuto tammikuu. Tällöin Lahden alueen asemahavaintoja voidaan hyödyntää, jos Helsingistä puuttuisi dataa. Tämä toki tuottaa epävarmuuksia, mutta kun asemia on satoja, niin epävarmuudet kumoavat toisensa, koska se ei ole systemaattisesti jompaankumpaan suuntaan."
Hawkins kuitenkin huomautti, että Met Officen tapa esittää aineisto visuaalisesti sivuillaan voi altistaa sen tahallisille väärintulkinnoille.
"Henkilöt, jotka yrittävät luoda ongelmia tämän perusteella, tulkitsevat sitä tietyllä tavalla, joka ei ole oikeutettu, mutta Met Office voisi esittää informaation selvemmin välttääkseen mahdolliset epäselvyydet."
Met Officen kartta esittää tiettyjä paikkoja, joissa on ollut tai on sääasemia, kuten alla näkyy, ja vaikka tähän liittyvät huomiot on kirjoitettu sivulle (kuten yllä mainittu selvitys suljetuista asemista), "ne eivät ole aina ilmeisiä", Hawkins sanoi.
Sivulla ei esimerkiksi kerrota, mitkä asemat ovat sulkeutunueet.
Väitteiden mukaan Met Office ei voinut nimetä sääasemia, joiden aineistoja käytetään korvaamaan tiettyjä suljettuja asemia, kuten Scolen asemaa Englannin itäosassa. Met Office vastasi Sandersin tietopyyntöön sanomalla, että sillä ei ole kyseisiä tietoja. Laitoksen mukaan "aukkoja tämän aseman kuukausittaisissa tiedoissa täydennetään arvioilla, jotka saadaan regression kautta useilta hyvin korreloiduilta lähellä olevilta asemilta käyttämällä huolella laadittuja tieteellisiä menetelmiä. Tämä prosessi on automatisoitu ja vaihtelee kuukaudesta toiseen riippuen lähellä olevien asemien saatavilla olevista tiedoista ja korrelaatiopisteistä kyseisen aseman kanssa". Vastaus näkyy kuvakaappauksessa Sandersin blogitekstissä. Met Office vahvisti AFP:lle kyseisen lainauksen pitävän paikkansa.
Lisäksi Met Officen edustaja kertoi AFP:lle 18.6.2025, että "asemat, joita käytetään suljettujen asemien tietojen määrittämiseen, voivat vaihdella kuukaudesta toiseen ja riippuen eri säämuuttujista. Prosessin monimutkaisuus tarkoittaa, että ei ole mahdollista yksinkertaisesti nimetä yksittäisiä asemia, jotka määrittävät kunkin aseman tietoja."
Laajasti käytetty menetelmä
Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että samanlaisia menetelmiä käytetään laajasti.
"Menetelmiä on useita, ja ne ovat melko standardeja, ja uskon, että lähes jokaisella länsimaisella ilmatieteen laitoksella on oma hilamuotoinen aineistonsa kotimaansa alueelta", Rantanen sanoi. Kuten Ilmasto-opas.fi:ssä kerrotaan, hila-aineistolla tarkoitetaan tasavälistä ruudukkoa. Sen jokaiseen ruutuun lasketaan halutun suureen, esimerkiksi lämpötilan, arvo alueellisen interpolointimenetelmän avulla eli lähellä olevien havaintoasemien mittausarvojen perusteella. Ilmasto-opas.fi on tutkimuksiin perustuvaa tietoa ilmastonmuutoksesta tarjoava sivusto.
Esimerkiksi Ilmatieteen laitos käyttää menetelmää, jolla asemahavainnot interpoloidaan yhden ja kymmenen kilometrin hiloihin, kuten JGR Atmospheres -lehdessä vuonna 2016 ilmestyneessä artikkelissa kerrotaan (arkistoitu versio). Laitoksen sivuilla on nähtävissä eri sääsuureita esittäviä hilamuotoisia karttoja (arkistoitu versio). Alla oleva kartta esittää keskilämpötiloja tammikuussa 1961 Suomen kattavalla hilalla:
Hawkins sanoi, että hilojen avulla tutkijat saavat arvioita mistä tahansa osasta maata käyttämällä asemien havaintoja, jotka olivat saatavilla kyseistä ajanjaksoa varten.
"Sääasemien jakautuminen on muuttunut ajan myötä. Asemia on siirretty, asemia on avattu, asemia on suljettu, ja meillä on tämän huomioon ottavia menetelmiä, joiden avulla voimme tuottaa arvioita siitä, mitä lämpötilalle ja sademäärälle on tapahtunut koko maassa", hän sanoi.
Rantanen sanoi, että oikeastaan kaikki globaalit lämpötila-aikasarjat, joilla seurataan maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, perustuvat jonkinlaiseen hila-aineistoon. "Yleisesti ottaen ne ovat ihan luotettavia menetelmiä", hän sanoi ja lisäsi, että eri aineistot antavat lähes saman lopputuloksen. Hän viittasi Met Officen sivuun, jolla näkyy, kuinka eri aineistojen tiedot vuosittaisista globaaleista lämpötiloista ovat samanlaisia (arkistoitu versio).
Havaintoja Oxfordista yli 200 vuoden ajan
Lisäksi sosiaalisessa mediassa väitetään, että "olemattomien" sääasemien käyttö "heikentää Ison-Britannian nettonollapäästöohjelman ja globaalien ilmastomallien taustalla olevien tietojen uskottavuutta".
Lämpeneminen on kuitenkin havaittavissa myös havainnoista, jotka tulevat samasta paikasta.
Hawkins sanoi, että on "pieni määrä hyvin pitkäaikaisia asemia, joilla havainnot ovat olleet jatkuvia". Näistä parhaiten tunnettu on Oxford, jossa havaintoja on tehty samassa paikassa yli 200 vuoden ajan.
"Se on yksi erittäin hyvä esimerkki, jossa havaintoja on tehty samassa paikassa joka päivä ja jossa näkyy hyvin selkeä lämpenemistrendi."
Alla olevassa taulukossa Oxfordin yliopiston maantieteen ja ympäristön laitoksen sivuilta näkyy, kuinka keskilämpötila on noussut vuosien 1815–2020 ja 1991–2020 keskiarvojen välillä (arkistoitu versio). Mittaukset on tehty Radcliffen meteorologisella asemalla Oxfordissa:
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaan "ihmisen toiminta pääasiassa kasvihuonekaasupäästöjen kautta on aiheuttanut yksiselitteisesti ilmaston lämpenemistä" ja globaali pintalämpötila oli vuosina 2011–2020 1,1 °C korkeampi kuin vuosina 1850–1900" (arkistoitu versio). IPCC on johtava ilmastonmuutosta arvioiva, ilmastotutkijoista koostuva kansainvälinen elin.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
