Koronakuolleisuus amissien keskuudessa ei ollut merkittävästi pienempää kuin muussa väestössä
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 21. kesäkuuta 2023 13:43
- Lukuaika: 5 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Amish-yhteisöt hylkäsivät pistokset, kieltäytyivät käyttämästä naamioita ja elivät normaalia elämää- tulos 30 kertaa vähemmän kuolemia", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, jota on jaettu yli 200 kertaa toukokuun 2023 lopun jälkeen.
Siinä väitetään, että amissit saavuttivat laumaimmuniteetin tartuntojen kautta, minkä seurauksena heillä ei "ollut syytä" ottaa koronarokotteita. Päivityksessä esitetään johtopäätöksenä, että koronatoimet olivat "täysin tarpeettomia".
Väitteitä esitettiin myös People's Voice -sivustolla artikkelissa, joka ilmestyi niin ikään toukokuun lopulla. Sivusto käytti aiemmin nimeä News Punch, ja se tunnetaan salaliittoteorioiden levittämisestä. AFP on osoittanut vääriksi sivustolla esitettyjä väitteitä useita kertoja aiemmin (esimerkiksi täällä ja täällä).
Tutkijat kertoivat AFP:lle, että väitteet ovat harhaanjohtavia. Tutkimuksissa on osoitettu, että ylikuolleisuus amissiyhteisöissä pysyi koholla vuonna 2021 sen jälkeen, kun koronarokotukset aloitettiin, kun taas muussa väestössä kuolleisuus laski.
Ei ole olemassa yksinkertaista tapaa mitata pandemia-ajan rajoitusten seurauksia, mutta tutkimuksissa on havaittu monien rajoitusten olleen tehokkaita. Terveysviranomaiset suosittelevat koronarokotusta myös taudin sairastaneille.
Amissit ovat kristinuskon suuntaus, jonka juuret ulottuvat 1500-luvun uskonpuhdistukseen ja jonka jäsenet muuttivat Euroopasta Pohjois-Amerikkaan 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 2022 amisseja oli noin 373 850, ja suurimmat yhteisöt sijaitsevat Yhdysvalloissa Pennsylvanian, Ohion ja Indianan osavaltioissa. Amissit noudattavat useita sääntöjä, jotka heijastavat ajatusta maailmasta erillään olemisesta. Säännöt vaihtelevat yhteisöjen välillä, ja vanhoillisissa yhteisöissä kielletään muun muassa nykyteknologia, kuten televisiot, radiot, tietokoneet ja autot, sekä lukio- ja yliopistokoulutus.
AFP osoitti vuonna 2021 vääräksi väitteen, että koronapandemia ei vaikuttanut amissiyhteisöihin.
Ei todisteita pienemmästä kuolleisuudesta
Sosiaalisen median päivityksissä esitetään "menestystarinana" väite, että amissit eivät ottaneet pandemiatoimia käyttöön. Tutkijoiden havainnot kuolleisuudesta amissien keskuudessa eivät kuitenkaan tue väitettä.
Ei ole "MITÄÄN todisteita väitteelle, että yhteisössä oli 30 kertaa vähemmän kuolemia Covidin seurauksena kuin Yhdysvaltain väestössä muuten", historiaan ja anabaptistiliikkeisiin erikoistuva professori Steven Nolt Elizabethtown Collegesta kirjoitti AFP:lle sähköpostitse 16.6. "Päinvastoin ylikuolleisuus oli suurempaa amissiväestössä kuin Yhdysvalloissa yleensä", hän sanoi.
Hänen mukaansa on vaikea tehdä yleistyksiä siitä, missä määrin amissiyhteisöt ottivat käyttöön pandemiatoimia, sillä yhteisöt eroavat siinä, kuinka tiukkoja sääntöjä niillä on ja kuinka integroituneita ne ovat muuhun yhteiskuntaan. Lähestymistavat muuttuivat myös ajan mittaan.
"Monet amissiyhteisöt ottivat säännöt kotona pysymisestä ja koulujen sulkemisesta ja kirkkomenojen keskeyttämisestä vakavasti muutaman kuukauden ajan mutta sitten lopettivat niiden noudattamisen samalla, kun myös heidän amisseihin kuulumattomat naapurinsa maaseudulla tekivät niin", hän sanoi. Kuitenkin "yleisesti ottaen ja tietyt poikkeukset huomioiden suurin osa amisseista ei juurikaan ottanut huomioon suurinta osaa säännöistä kesäkuun 2020 jälkeen ellei heidän ollut pakko", hän sanoi.
Esimerkkinä pakollisten toimien noudattamisesta hän mainitsi amissien torikojun markkinoilla, joilla kojujen pitäjiä vaadittiin käyttämään maskeja sopimuksen purkamisen uhalla.
Nolt selitti, että tartunnoista tai kuolemista amissiyhteisöissä ei ole tarkkoja lukuja, sillä sairaanhoitopalveluissa ei seurata uskonnollisia vakaumuksia. Amisseja tutkiva, geneettiseen epidemiologiaan erikoistuva Braxton Mitchell Marylandin yliopiston lääketieteen laitokselta lisäsi, että koronavirustestejä tehtiin yhteisöissä hyvin vähän eikä tartunnoista raportoitu.
Vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) Länsi-Virginian yliopiston tutkijat seurasivat ylikuolleisuutta amissi- ja mennoniittiyhteisöissä näiden sanomalehdessä julkaistujen kuolinilmoitusten perusteella vuonna 2020, eli ennen kuin rokotuksia oli saatavilla. He havaitsivat, että kuolleisuus oli samanlaista kuin kansallisella tasolla Yhdysvalloissa ja että ylikuolleisuus nousi 125%:lla marraskuussa 2020.
Useiden samojen tutkijoiden tekemässä myöhemmässä, kesäkuussa 2023 julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) tarkasteltiin ylikuolleisuutta näissä yhteisöissä vuosina 2020 ja 2021. Tutkimuksessa havaittiin, että ylikuolleisuus väheni Yhdysvaltain koko väestössä, josta kaksi kolmasosaa oli ottanut koronarokotteen. Amissi- ja mennoniittiyhteisöissä, joissa harvat ottivat rokotteen, ylikuolleisuus kuitenkin pysyi koholla.
Myöskään Mitchell ei nähnyt todisteita sille, että amissien keskuudessa kuolleisuus olisi vähäisempää. Hänen havaintonsa perustuvat Lancasteriin Pennsylvanianiassa, jossa on Yhdysvaltain suurin amissiyhteisö.
"En ole nähnyt tietoja, jotka viittaisivat siihen, että amisseilla oli huomattavasti vähemmän Covidiin liittyivä kuolemia mahdollisesti laumasuojan vuoksi", hän sanoi.
Hän selitti, että amissit ovat "yleensä ottaen maskien käyttämistä ja sosiaalisen etäisyyden pitämistä vastaan". "Itse asiassa kiinnostuimme Covidin vaikutuksesta yhteisössä ja kesällä 2020 yritimme seurata kuolemien määrää yhteisössä. Voin sanoa, että näimme kolmi- tai nelinkertaisen piikin kuolemien määrässä yhteisössä tuon kesän aikana verrattuna kuolemien määrään edellisen vuoden jokaisena kuukautena", hän lisäsi.
"Tämän ja muun anekdootteihin perustuvan tiedon perusteella en näe mitään perustetta väitteelle, että amissien keskuudessa oli vähemmän kuolemia kuin ei-amisseilla", hän sanoi.
Useat pandemiatoimet havaittu tehokkaiksi
Sosiaalisen median päivityksissä väitetään, että amissien tapaus on todiste siitä, että kaikki pandemiatoimet olivat "täysin tarpeettomia". Tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että tietyt toimet olivat tehokkaita viruksen leviämisen estämisessä.
Esimerkiksi tässäThe Conversationissa vuonna 2022 julkaistussa artikkelissa (arkistoitu versio) selitetään, että vaikka liikkumisrajoitusten vaikutusten mittaamisessa on haasteita, "suurimmassa osassa julkaistuja tutkimuksia on havaittu todisteita liikkumisrajoitusten tehokkuudesta".
Artikkelissa sanotaan, että eri toimenpiteet toimivat eri tavoin eri maissa. "Kokoontumisten rajoittaminen, sellaisten yritysten sulkeminen, joissa altistumisaste on korkea, sekä koulujen ja yliopistojen sulkeminen vähensivät tehokkaasti [viruksen] leviämistä ja rajoittivat kuolemia. Näihin paikkoihin liittyy lisääntyneitä tartuntalukuja ja superlevittäjätapahtumia", siinä selitetään. Artikkelissa kuitenkin lisätään, että kotona pysymistä koskevien sääntöjen vaikutus tartuntojen hidastamiseen vaikuttaa olleen vähäinen mahdollisesti sen vuoksi, että ihmiset rajoittivat toimintojaan vapaaehtoisesti jo ennen kuin sääntöjä otettiin käyttöön.
Vuonna 2020 Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) tarkasteltiin merkittäviä toimia 11 Euroopan maassa pandemian alussa ja havaittiin, että "merkittävillä ei-lääkinnällisillä toimilla – ja erityisesti liikkumisrajoituksilla – on ollut suuri vaikutus tartuntojen vähentämiseen".
Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2020 päivitetyllä kysymys- ja vastaussivulla (arkistoitu versio) sanotaan, että toimet fyysisen etäisyyden pitämiseksi ja liikkumisrajoitukset "voivat hidastaa Covid-19:n leviämistä rajoittamalla ihmisten välisiä kontakteja". Näillä toimilla voi kuitenkin "olla merkittävä kielteinen vaikutus yksilöihin, yhteisöihin ja yhteiskuntiin, kun ne melkein pysäyttävät sosiaalisen ja taloudellisen elämän", sivuilla sanotaan ja huomautetaan, että toimet vaikuttavat suhteettomasti vähäosaisiin ryhmiin.
Rokotteita suositellaan myös tartunnan jälkeen
Päivityksissä väitetään myös, että rokotteen ottaminen tartunnasta saadun immuniteetin jälkeen on "täysin järjetöntä ja haitallista".
Väite eroaa kuitenkin terveysviranomaisten suosituksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sanoo sivuillaan (arkistoitu versio), että sairastettu koronavirustauti vastaa yhtä rokoteannosta. Se suosittelee rokotetta myös niille, joilla on ollut koronavirustauti, sillä rokote tehostaa tartunnasta saatua immuunivastetta. "Nykytiedon mukaan rokotusten ja sairastetun taudin luomalla hybridi-immuniteetilla saavutetaan parempi ja pitkäkestoisempi suoja vakavaa koronatautia vastaan kuin pelkillä rokotuksilla", laitos sanoo. Se huomauttaa myös, että "on huomattavasti turvallisempaa ottaa rokote kuin sairastaa koronatauti" (arkistoitu versio).
Myös muut terveysviranomaiset ja terveyspalveluiden tuottajat kuten Yhdysvaltain tautikeskus ja Mayo-klinikka suosittelevat rokotteita niille, joilla on ollut koronavirustartunta.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
