Kuinka toimimme
Tutkimme viraalia ja vahingollista misinformaatiota
AFP:n faktantarkistajat tutkivat internetissä leviäviä epäilyttäviä väitteitä, jotka ovat viraaleja ja jotka voivat vaikuttaa yleisöön ja olla mahdollisesti vahingollisia. Tarkistamamme väitteet esiintyvät eri alustoilla, mukaan lukien sosiaalisessa mediassa, blogeissa ja verkkosivuilla, viestintäsovelluksissa ja muilla julkisilla foorumeilla.
Valitsemme tarkasteltavat väitteet arvioimalla, olisiko faktantarkistus yleisen edun mukainen ja onko esitetyn väitteen tai väitteiden kumoamiseksi mahdollista löytää tarpeeksi selkeää todistusaineistoa. AFP:n faktantarkistustiimit tarkistavat faktoja, eivät mielipiteitä tai uskomuksia. Jos emme pysty tarjoamaan vahvaa ja eri lähteistä varmistettua todistusaineistoa, emme julkaise faktantarkistusta.
Kiinnitämme erityisesti huomiota misinformaatioon, joka voi vaarantaa ihmisten elämän tai terveyden, vahingoittaa demokraattisia prosesseja tai levittää vihapuhetta ja rasismia.
Käytämme samaa tutkivaa lähestymistapaa ja standardeja todisteille riippumatta siitä, kuka väitteen on esittänyt, emmekä keskity tiettyihin ehdokkaisiin, puolueisiin tai sivustoihin. Saatamme kuitenkin julkaista useammin faktantarkistuksia lähteistä, jotka levittävät toistuvasti mahdollisesti haitallista misinformaatiota. Eettisistä standardeista, jotka takaavat AFP:n sitoutumisen puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen, voi lukea lisää täältä.
Avoimet lähteet
Faktantarkistuksemme perustuvat faktantarkistajiemme keräämiin puolueettomiin ensimmäisen käden lähteisiin. Tähän kuuluu materiaali, joka on todennettu AFP:n omien arkistojen kautta tai yhteistyössä sen ympäri maailmaa toimivien kenttätoimittajien kanssa. Haastattelemme myös asiantuntijoita ja siteeraamme heitä faktantarkistuksissamme ja selvitämme, keille he työskentelevät, mikä heidän erikoisalansa on ja onko heillä mahdollisia eturistiriitoja. Vaadimme ainakin kaksi riippumatonta tiedonlähdettä tarkistaaksemme faktantarkistuksen keskeisen väitteen.
Tavoitteenamme on tehdä läpinäkyväksi vaiheet, jotka sisältyvät tarkistusprosessiin sisällyttämällä faktantarkistuksiimme linkkejä, upotuksia, kuvakaappauksia, valokuvia ja arkistoituja todisteita, joita olemme käyttäneet tullaksemme tiettyyn lopputulokseen. Tavoitteenamme on, että lukijat ymmärtävät, kuinka tarkistus tehtiin, ja että he voivat itse käydä läpi samat vaiheet.
Yleisenä sääntönä AFP ei käytä anonyymejä lähteitä faktantarkistuksissa. Poikkeuksena tälle voi olla tapauksia, joissa lähteen turvallisuus voi olla uhattuna ja hänen antamansa informaatio on sekä tarpeellista faktantarkistusta varten että vahvistettu avoimista lähteistä.
Jos tutkittavassa väitteessä on osia, jotka ovat totta, teemme sen selväksi faktantarkistuksessa todisteiden tukemana.
Työkalut ja lähestymistavat
Hyödynnämme perinteisiä journalistisia keinoja sekä useita yksinkertaisia työkaluja, jonkin verran maalaisjärkeä ja runsaasti varovaisuutta.
Jos esimerkiksi uskomme, että kuvaa on muokattu tai se on irrotettu kontekstistaan, etsimme alkuperäisen kuvan tai yritämme puhua valokuvaajalle tai kuvassa esiintyvälle henkilölle selvittääksemme siitä lisää. Jos tarkastelemme väitettä, jossa esitetään tilastotietoja argumentin tueksi, etsimme alkuperäisen lähteen ja puhumme asiantuntijoille kuullaksemme heidän tietoon perustuvan näkemyksensä väitteessä käytetyistä tilastoista.
Käytämme arkistointityökaluja, kuten Wayback Machinea tai Perma CC:tä, välttääksemme lisäämästä verkkoliikennettä virheelliseen informaatioon sekä siltä varalta, että päivitys muuttuu tai katoaa.
Alla käymme läpi menetelmiä, joita käytämme säännöllisesti faktantarkistuksissamme:
Kuvahaku
Iso osa misinformaatiosta perustuu vanhoihin kuviin, jotka on irrotettu kontekstistaan.
Selvittääksemme kuvan alkuperän teemme ensin käänteisen kuvahaun lataamalla kuvan yhteen tai useampaan hakukoneeseen, jotta näemme, onko se esiintynyt internetissä aiemmin.
Kuvan klikkaaminen hiiren oikealla painikkeella Google Chrome -selaimessa tuo esiin vaihtoehdon “hae kuvaa: Google”. Hakukone selaa tietokantaansa etsiäkseen samankaltaisia kuvia indeksistään.
Käytämme säännöllisesti, ja myös suosittelemme, InVID/WeVerify -selainlaajennusta, jonka kehityksessä AFP oli mukana. Kun laajennus on asennettu, se mahdollistaa kuvahaun tekemisen eri hakukoneilla yhdellä klikkauksella, mukaan lukien Googlella, Bingillä, Yandexilla, TinEyella ja Baidulla.
Käänteinen kuvahaku ei aina tuota tuloksia joko siksi, että kuvaa ei ole koskaan julkaistu internetissä, tai koska sitä ei vielä ole indeksoitu. Joskus käänteistä kuvahakua tekeviä hakukoneita voi hämätä se, että kuva on käännetty peilikuvaksi. Niin kävi tässä Japanin entiseen pääministeriin liittyvässä faktantarkistuksessa.
Tämän vuoksi tutkimme myös kuvan vihjeitä (kuten kauppojen kylttejä, liikennemerkkejä, arkkitehtuuria, kasvillisuutta, rekisterikilpiä) selvittääksemme kuvan paikan tai ajankohdan.
Kuten alla näkyy, vahvistimme esimerkiksi Alankomaissa otetun kuvan tarkan paikan tätä faktantarkistusta varten vertaamalla arkkitehtuurin yksityiskohtia ja kylttejä valokuvassa (vasemmalla) ja Google Mapsin Street View’ssa (oikealla).
Kuvat tai videot eivät yleensä yksinään ole riittäviä todisteita väitteelle. Meidän on myös tarkistettava, että kuva ja tiedot, kuten julkaisupäivä ja kuvan yksityiskohdat, kuten sääolosuhteet, vastaavat toisiaan.
Kun käsittelemme epäilyttäviä kuvia, yritämme parhaamme mukaan saada käsiimme alkuperäiset tiedostot selvittääksemme, onko niitä muokattu.
Videoiden tutkiminen
Käytämme InVID/WeVerify -selainlaajennusta myös videoiden analysoimiseen. Työkalu mahdollistaa videon leikkaamisen kuviksi ja useiden käänteisten kuvahakujen tekemisen niillä.
Laajennuksesta voi olla hyötyä myös, jos epäilyksenä on, että kuva on käännetty peilikuvaksi, sillä se mahdollistaa kuvan kääntämisen takaisin.
Kommenttien ja tietojen etsiminen ja vahvistaminen
Jos jokin teksti on jo levinnyt internetissä, tämä on usein helppo selvittää yksinkertaisesti kopioimalla tekstikappale ja laittamalla se hakukoneeseen.
Jos kommenttia sanotaan tietyn henkilön sanomaksi, etsimme luotettavan lähteen (ääni- tai videonauhoituksen, virallisen litteroinnin puheesta) sekä etsimme henkilön verkkotileiltä lisätodisteita. Otamme myös yhteyttä henkilöön vahvistaaksemme lausunnon.
Kun käsittelemme kvantitatiivisia tietoja, etsimme tietoa alkuperäisestä tutkimuksesta ja sen tutkimusmenetelmistä sekä puhumme asiantuntijoille, jotka ovat joko alkuperäisen tutkimuksen kirjoittajia tai asiantuntijoita, jotka ovat tehneet tutkimusta samalla alalla, selvittääksemme, onko ainestoa vääristelty tarkistettavissa väitteissä.
Tutkimme toistuvasti aihepiirejä, joista meillä on vain vähän aiempaa tietoa. Näissä tapauksissa teemme yhteistyötä AFP:n toimittajien kanssa, joilla on osaamista tietyn aiheen, maantieteellisen alueen tai kielen suhteen. Teemme tiivistä yhteistyötä AFP:n maailmanlaajuisen faktantarkistusyhteisön kanssa tarkistaaksemme väitteiden osia, jotka liittyvät muihin alueisiin.
Tietojen tarkistaminen
Jos internetissä leviävä väite vaikuttaa epäilyttävältä – erityisesti jos siinä ei viitata tiettyyn lähteeseen –, tarkastelemme usein ensimmäiseksi kommentteja sen alla. Niissä voi olla väitteen kiistäviä tietoja, tai ne voivat kyseenalaistaa päivityksen todenmukaisuuden.
Jos väitteissä mainitaan henkilö tai järjestö, otamme heihin yhteyttä selvittääksemme heidän versionsa tapahtumista. Mikäli asianmukaista ja mahdollista, otamme yhteyttä tutkittavan väitteen lähteeseen saadaksemme lisätietoja.
Jos kyseenalainen julkaisu perustuu kuvaan tai videoon, etsimme muita kuvia samasta tapahtumasta vertailua varten. Yritämme myös ottaa yhteyttä kuvaajaan lisätietojen saamiseksi.
Ei vain internetissä
Joissakin faktantarkistuksissa internet ja puhelin eivät riitä. Kuten muussakin toimittajantyössä, joskus on mentävä paikalle. Kun jokin väite voidaan todistaa käymällä paikan päällä, lähetämme toimittajamme tutkimaan asiaa. Teemme myös tiivistä yhteistyötä AFP:n toimittajien kanssa, jotka uutisoivat tapahtumista ympäri maailmaa.
Esimerkiksi kun Venäjän viranomaiset väittivät huhtikuussa 2022, että video, jolla näkyi yli kymmenen ruumista kadulla Buchan kaupungissa Ukrainassa, oli lavastettu, AFP:n tapahtumapaikkaa dokumentoineet toimittajat vahvistivat faktantarkistusta varten, että ruumiit eivät liikkuneet, kuten virheellisissä väitteissä sanottiin, ja että niissä näkyi merkkejä siitä, että ne olivat olleet kuolleita usean päivän ajan.
Editointi ja luokittelut
Toimittajamme tekevät töitä alueellisten tuottajien kanssa koko faktantarkistusprosessin ajan. Tuottajat keskustelevat väitteistä ja ehdotetuista faktantarkistuksista toimittajien kanssa, arvioivat ja selittävät, mitä todisteita tarvitaan, ja editoivat artikkelin ennen julkaisua.
AFP:n blogissa julkaistuissa faktantarkistuksissa on luokitus, joka osoittaa lukijoille kunkin tarkistuksen lopputuloksen. Luokitus on joko näkyvissä otsikkokuvassa artikkelin yläosassa, kuten alla näkyy, tai se on selitetty faktantarkistuksen johdannossa.
Käytämme seuraavia termejä:
- Epätosi – Sanomme, että väite on epätosi, kun useat luotettavat lähteet ovat todistaneet sen vääräksi.
- Tosi – Sanomme, että väite on tosi, kun useat luotettavat lähteet ovat vahvistaneet tiedon oikeaksi.
- Harhaanjohtava – Sanomme, että väite on harhaanjohtava, kun siinä on oikeaa tietoa (teksti, kuva tai video), joka on irrotettu kontekstistaan, tai siihen on sekoitettu epätotta ainesta.
- Muokattu kuva – Valokuvaa on muutettu ihmisten harhaanjohtamiseksi.
- Muokattu video – Videota on muokattu ihmisten harhaanjohtamiseksi.
- Puuttuva konteksti – Väitteestä osa on totta, mutta se saattaa olla harhaanjohtava ilman lisätietoa.
- Satiiri – Väite on epätosi, ja se voi johtaa ihmisiä harhaan, mutta sitä ei välttämättä ole tarkoitettu alun perin harhaanjohtavaksi (esimerkiksi huumori, parodia).
- Huijaus – Kuva tai tapahtuma on keksitty.
- Syväväärennös – Videota tai äänitallennetta on muokattu käyttämällä tekoälyä luomaan keksittyjä elementtejä, jotka vaikuttavat aidoilta.
Lisätietoa faktantarkistusprosessistamme ja toimituksellisista ohjeistamme on AFP:n faktantarkistustyylikirjassa.
Kumppanuudet verkkoalustojen kanssa
Metan ohjelma
Osana Metan kolmansien osapuolten faktantarkistusohjelmaa Facebookissa ja Instagramissa merkityt päivitykset ovat osa tutkimaamme materiaalia ja faktantarkistuksemme, joissa olemme luokitelleet väitteet epätosiksi, osittain epätosiksi tai että niistä puuttuu konteksti, näkyvät päivitysten yhteydessä.
Faktantarkistustiimeillämme Brasiliassa, Meksikossa, Yhdysvalloissa (espanjaksi), Intiassa, Saksassa ja Ranskassa on käytössään WhatsApp-vihjepalvelu, jonka kautta yleisö voi lähettää mahdollisia väitteitä tutkittaviksi.
Claim Review -työkalu
AFP käyttää Claim Review -työkalua faktantarkistusartikkeleissaan. Työkalu mahdollistaa sen, että hakukoneet, kuten Google ja Bing, voivat helposti esittää faktantarkistuksia vastauksina tietyistä väitteistä tehdyille hauille.
Lisätietoja kumppanuuksistamme ja rahoituksestamme on saatavissa täällä.