Metaanin tuotantoa vähentävä Bovaer-rehulisäaine on turvallista lehmille ja ihmisille

"Suomessa on alettu myrkyttämään lehmiä Bovaer-nimisellä rehun lisäaineella", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin 3.12.2024. Päivityksessä on yli 300 kertaa jaettu video, jossa päivityksen kirjoittaja puhuu Bovaerin vaikutuksista ja mainitsee useaan kertaan lehmien myrkyttämisen. Tukena tälle hän viittaa tutkimuksiin, joissa on osoitettu Bovaerin vaikuttavan aineen, 3-NOP:n, aiheuttavan kivesten pienentymistä ja lisääntymisongelmia rotilla sekä munasarjojen pienentymistä lehmillä. Hän väittää myös, että Bovaerista ei ole tarpeeksi pitkäaikaistutkimuksia sen turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi hän sanoo, että vaikutus ihmisille voi olla "sairas".

Video sai yli 1 200 tykkäystä Instagramissa ja 19 000 katselukertaa YouTubessa. Sitä jaettiin myös X:ssä ja Telegramissa.

Muissa netissä kiertävissä väitteissä, esimerkiksi Kansakunnan tila -vaihtoehtomediassa, sanotaan lisäksi, että 3-NOP voi olla haitallista "miesten lisääntymisterveydelle sekä sukupuolielimille". Joissakin päivityksissä esitetään väitteitä hedelmällisyydestä Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) ja Japanin ruokaturvallisuuskomission (FSCJ) arviointien perusteella.

Samanlaisia väitteitä levisi myös muilla kielillä, kuten hollanniksi, saksaksi, slovakiksi, bulgariaksi ja kreikaksi.

Disinformaatioaallon taustalla vaikuttaa olevan Arlan marraskuinen ilmoitus Bovaer-kokeilun aloittamisesta Britanniassa. Siellä ilmoitusta seurannut mis- ja disinformaatio sai jopa parlamentin ilmastonmuutoskomitean pyytämään hallitusta vakuuttamaan kuluttajille, että lisäaine on turvallista. Suomessa sekä maidontuottajat että tutkimusjärjestöt ovat julkaisseet lausuntoja vastauksina kuluttajien kysymyksiin. Niissä ne joko puolustavat Bovaerin turvallisuutta tuotteissaan tai kertovat, etteivät ne käytä sitä.

Ilmastonmuutosta käsittelevän Ilmasto-opas.fi-sivuston mukaan metaani on ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen toiseksi tärkein ilmaston lämmittäjä (arkistoitu versio). Sitä syntyy, kun eloperäistä ainesta hajoaa hapettomissa olosuhteissa, kuten märehtijöiden suolistossa, kaatopaikoilla ja soilla. Metaanipitoisuus ilmakehässä on yli kaksinkertaistunut teollistumisen jälkeen, ja noin kaksi kolmasosaa metaanipäästöistä tulee ihmisen toiminnasta, sivustolla sanotaan. Rehulisäaineet kuten Bovaer ovat yksi tapa vähentää karjan aiheuttamia metaanipäästöjä.

Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että Bovaer ei ole vaarallista maanviljelijöille, eläimille tai kuluttajille. 3-NOP:lla on havaittu tiettyjä haittavaikutuksia eläinkokeissa, kun eläimiä on altistettu suurille määrille NOP-3:ta, mutta rehussa käytetyt määrät ovat pienempiä. Lehmät hajottavat Bovaerin täysin, joten siitä ei ole maidossa havaittavia jäämiä.

Elintarviketurvallisuusviranomaisten arvioiden mukaan Bovaer on turvallista

Osassa päivityksistä viitataan FDA:n sivuilla julkaistuun pakkausselosteeseen ja FSCJ:n riskiarvioon todisteena väitteelle, että Bovaer ei ole turvallista ja aiheuttaa hedelmättömyyttä. Joissakin päivitysten kuvakaappauksissa on korostettu kohtia, joissa viitataan rottien vähentyneeseen hedelmällisyyteen ja varoituksia 3-NOP:n mahdollisista haitoista. 

FDA:n pakkausselosteessa kerrotaan esimerkiksi, kuinka tuotetta kuuluu käsitellä. Sen mukaan Bovaeria ei tule syöttää lehmille laimentamattomana eikä sitä ole tarkoitettu suoraa ihmisen käyttöä varten. "Tätä tuotetta on käsiteltävä varoen. 3-nitroksipropanoli voi vahingoittaa miehen hedelmällisyyttä ja sukuelimiä, on mahdollisesti haitallista sisäänhengitettynä ja ärsyttää ihoa ja silmiä", selosteessa lukee.

Tutkija Jan Dijkstra kertoi AFP:lle 5.12.2024, että kyse on tyypillisistä varoituksista laimentamattoman tuotteen, tässä tapauksessa 3-NOP:n, käsittelyä koskien. Dijkstra on ollut mukana riippumattomana tutkijana Bovaer-tutkimuksissa ja toimii myös eläinten ravitsemuksen apulaisprofessorina Wageningenin yliopistossa ja tutkimuskeskuksessa Alankomaissa. Hänen tutkimuksiaan 3-NOP:sta on julkaistu useissa vertaisarvioiduissa tiedelehdissä.

Dijkstran mukaan lopputuotetta on laimennettu niin paljon, että riskiä ei ole: "Sitä [pakkausselostetta laimentamattoman tuotteen käsittelystä] ei voi soveltaa suoraan maanviljelijään tai kuluttajaan."

"Sama koskee esimerkiksi tiettyjen vitamiinien tai eteeristen öljyjen pakkausselosteita. Usein tehtaan työntekijöiden, jotka esimerkiksi ovat kosketuksissa laimentamattomien tuotteiden kanssa, täytyy noudattaa suojatoimenpiteitä. Pakkausselosteessa on pelottavia asioita, kuten 'syövyttää silmiä, ärsyttää ihoa, mahdollisesti haitallinen sisäänhengitettynä'", hän lisäsi.

Image

Kuvakaappaus englanninkielisistä X-päivityksistä, joissa näkyvät FSCJ:n ja FDA:n dokumentit (otettu 5.12.2024)

Japanilaisessa turvallisuusarviossa kerrotaan, kuinka tietoja eläinkokeista käytetään 3-NOP:n haittavaikutusten tutkimiseen ja määrittämään, mikä määrä ainetta aiheuttaa haittoja ihmisille.

Dijkstra sanoi, että on totta, että eläimillä tehdyissa kokeissa 3-NOP:lla on osoitettu olevan haitallisia vaikutuksia lisääntymiskykyyn, kun altistus on suurta. 3-NOP:n korkein havaittavia haittavaikutuksia aiheuttamaton taso on 100 mg yhtä painokiloa kohti, Dijkstra sanoi. Korkein havaittavia haittavaikutuksia aiheuttamaton taso tarkoittaa aineen suurinta pitoisuutta tai määrää, jonka ei havaita aiheuttavan haittavaikutuksia sille alistuneille.

"Kuvitellaan, että 3-NOP:ta olisi toteamisrajan verran (sitä on oikeasti vähemmän) eli noin 20 mikrogrammaa maitokiloa kohden. 70-kiloisen henkilön pitäisi tällöin syödä yli 7 grammaa 3-NOP:ta – se vastaa 350 maitotonnin kuluttamista päivässä", Dijkstra sanoi

Ian Musgrave, farmakologian vanhempi lehtori Adelaiden yliopistosta Australiassa, käsitteli Bovaeria ja hedelmällisyyttä koskevia väitteitä The Conversation -sivustolla, jolla asiantuntijat kirjoittavat aloihinsa liittyvistä asioista suurelle yleisölle (arkistoitu versio). 9.12.2024 julkaistussa artikkelissa hän kertoo, kuinka rotilla ja lehmillä tehdissä tutkimuksissa on havaittu, että "300–500 mg:n annokset painokiloa kohden aiheuttivat munasarjojen ja kivesten pienentymistä", kuten EFSAn vuonna 2021 julkaistussa arviossa mainitaan (arkistoitu versio). Musgraven mukaan kukaan ihminen ei kuitenkaan "altistu tälle määrälle 3-NOP:ta, sillä 3-NOP ei mene maitoon" eikä "yksikään lehmä myöskään altistu näille määrille".

Vanhempi tutkija Nico Peiren Flanderin maatalouden, kalastuksen ja elintarvikkeiden tutkimuskeskuksesta Belgiassa painotti, että EFSA hyväksyi rehulisäaineen vuonna 2021 ja katsoi sen turvalliseksi. "Hyväksyntää edelsivät useat ympäri maailmaa tehdyt tieteelliset tutkimukset, joista noin 85 on julkaistu vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä", hän sanoi AFP:lle 4.12.2024.

Arvioinnin perusteella EFSAn "asiantuntijat tulivat johtopäätökseen, että tämän rehulisäaineen käyttö lypsykarjalla ehdotettujen käyttöedellytysten mukaan on turvallista kuluttajille", EFSAn edustaja sanoi AFP:lle 4.12.2024.

3-NOP:n vaikutuksia on tutkittu myös pitkäaikaisesti

Sosiaalisessa mediassa väitetään myös, että rehuun lisätyn 3-NOP:n pitkäaikaisvaikutuksista ei ole ollut tarpeeksi tutkimuksia.

Ruokaviraston rehujaoston johtava asiantuntija Tarja Root sanoi 12.12.2024, että "3-NOPin vaikutus on lyhytaikainen eli se häviää pötsistä ja eläimestä muutaman tunnin kuluessa sen antamisesta". Hän lisäsi, että EFSA on arvioinut 3-NOP:n rehun lisäainehyväksyntään liittyvässä hakemusaineistossa olevat tutkimukset riittäviksi hyväksyntää varten.

Kommentoidessaan asiaa AFP:lle 12.12.2024 Musgrave sanoi EFSAn arvioon viitaten, että rotille on annettu 3-NOP:ta noin 90 % ajan niiden elämästä ja että rotilla on tehty myös kaksi sukupolvea käsittävä tutkimus. Haittavaikutuksia ei havaittu, kun 3-NOP:ta annettiin 100 mg tai vähemmän painokiloa kohden päivässä.

Animals-lehdessä julkaistussa katsauksessa mainitaan useita lehmillä tehtyjä pitkäaikaistutkimuksia, joiden kesto on vaihdellut 10:stä 34 viikkoon (arkistoitu versio).

"Koska se on hyväksytty EU:ssa vuodesta 2022 lähtien, meillä on ollut kaksi vuotta altistusta oikeassa elämässä eikä lainkaan raportteja haittavaikutuksista", Musgrave lisäsi.

Ei jäämiä maidossa

Joissakin päivityksissä keskitytään Bovaerin väitettyihin vaaroihin ihmisille.

EFSAn edustajan mukaan tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että 3-NOP:ta "ei ole sellaisten eläinten maidossa tai lihassa, joita on syötetty lisäaineella". Tämä tarkoittaa, että kuluttaja ei altistu lisäaineelle.

Tämä johtuu siitä, että 3-NOP hajoaa nopeasti pötsissä eli lehmän ensimmäisessä mahassa ja muualla lehmän elimistössä, asiantuntijat sanoivat AFP:lle. Peiren kertoi, että "antamisen jälkeen lisäaine toimii noin kolme tuntia ja hajoaa sitten takaisin nitraatiksi ja alkoholiksi. Tämän vuoksi sitä ei ole maidossa". Ennen hajoamistaan 3-NOP estää metaanin tuotantoon osallistuvia entsyymejä toimimasta lehmän mahassa ja vähentää metaanipäästöjä noin 25 %:lla, Dijkstra sanoi.

EFSAn mukaan "NOPA (3-nitroksipropionihappo) on 3-NOP:n suurin hajoamistuote ja sitä löydettiin maidosta hyvin pieniä pitoisuuksia". EFSAn arvion kirjoittaneet asiantuntijat kuitenkin vetivät johtopäätöksen, että NOPA ei ole terveysriski maidon kuluttajille. Tämä johtuu siitä, että se ei ole genotoksista eli se ei vaurioita DNA:ta ja ihmisten altistus jää alle terveysvaikutusten perusteella määrätyn ohjearvon.

Image

Lehmä Kalifornian yliopistolla Davisissa, jossa tutkitaan karjan metaanipäästöjen vähentämistä, 23.10.2024 (AFP / NOAH BERGER)

Ei näyttöä haittavaikutuksista lehmillä

Lisäksi sosiaalisessa mediassa väitetään, että Bovaer on haitallista lehmille.

Yksi väitteistä on, että 3-NOP aiheuttaa lehmien sydänten pienentymistä. Musgrave viittasi Britannian elintarvikeviranomaisen arvioon (arkistoitu versio). Siinä mainitaan tutkimus, jossa havaittiin sydämen pienentymistä lehmillä, kun niille annettiin 1 000 mg 3-NOP:ta yhtä kuivana punnittua rehukiloa kohden 90 päivän ajan.

Määrä on kuitenkin paljon suurempi kuin rehussa oikeasti käytetyt määrät ja korkein havaittavia haittavaikutuksia aiheuttamaton taso, Musgrave sanoi.

Toinen väite on, että 3-NOP vahingoittaa bakteereita lehmän pötsissä ja saattaa lehmän ruoansulatuksen epätasapainoiseen ja luonnottomaan tilaan.

"Tätä on tutkittu, eikä vaikutusta pötsin fermentaatioon ole havaittu", Musgrave sanoi AFP:lle. Hän viittasi vuonna 2020 Journal of Dairy Science -lehdessä julkaistuun tutkimukseen (arkistoitu versio). 

Hän lisäsi, että esimerkiksi vuonna 2022 Microbiome-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) havaittiin "marginaalisia vaikutuksia mikrobien monimuotoisuuteen", mutta muutokset eivät ole "epätasapainoisia tai epäluonnollisia".

Bovaer on turvallista myös lehmille, Dijkstra sanoi. "Heti kun Bovaerin antaminen lehmälle lopetetaan, metaanin tuotanto pötsissä lisääntyy jälleen; 24 tunnissa lehmä on palannut 'vanhalle' tasolleen", hän sanoi.

Bovaer Suomessa

Sosiaalisessa mediassa sanotaan myös, että maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa tällä hetkellä Bovaer-kokeilua Suomessa.

On totta, että ministeriö rahoitti Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston, Valion ja Atriaan kuuluvan A-Rehun hanketta 3-NOP:sta (arkistoitu versio).

Toisin kuin sosiaalisessa mediassa väitetään, hanke päättyi 15.11.2024 (arkistoitu versio). Siinä havaittiin, että Bovaer vähentää metaanipäästöjä myös Suomessa, vaikka vähennys (noin 20 %) on hieman pienempi verrattuna kansainväliseen tutkimukseen (noin 30 %) (arkistoitu versio). Valio käyttää Bovaeria tällä hetkellä muutamalla kymmenellä maitotilallaan (arkistoitu versio).

AFP:n ilmastoon liittyviä faktantarkistuksia on luettavissa lisää täällä.