Epäluotettavia tutkimuksia käytetään levittämään harhaanjohtavia väitteitä koronarokotteiden turvallisuudesta

Koronarokotteiden on osoitettu olevan turvallisia, ja ne ovat pelastaneet useita henkiä pandemian aikana. Lokakuun 2024 puolivälissä sosiaalisessa mediassa alkoi kuitenkin levitä päivityksiä, joissa väitetään kahden tutkimuksen perusteella, että koronarokotteissa on salattuja ainesosia ja että ne aiheuttavat anafylaksiaa ja sytokiinimyrskyjä. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että tutkimuksissa on metodologisia ongelmia. Kaikki tutkimuksissa mainitut rokotteet ovat turvallisia ihmisille, kuten useissa tutkimuksissa on näytetty. Lääkeviranomaiset ympäri maailmaa ovat hyväksyneet ne käyttöön.

"Uusinta tutkimustietoa", julistetaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin 16. lokakuuta ja jota on jaettu satoja kertoja sen jälkeen. Siinä väitetään, että "vertaisarvioidussa tutkimuksessa" on "vahvistettu", että koronarokotteet aiheuttavat sytokiinimyrskyjä ja anafylaksiaa, että ne ovat "osa salaista maailmanlaajuista nanoteknologista kokeiluohjelmaa" ja että ne "sisältävät kaikki alkuaineluokat paitsi jalokaasut". 

Päivityksessä on kuvakaappaus jutun otsikosta, jossa väitetään, että koronarokotteiden "salainen ainesosa" on löydetty. Google-haku osoittaa, että kuvakaappaus on Publication-X-sivustolla 15.10.2024 julkaistusta jutusta. AFP on tarkistanut sivuston väitteitä aiemminkin, esimerkiksi täällä ja täällä. Jutussa väitetään, että koronarokotteissa on suuri määrä erilaisia ainesosia ja viitataan International Journal of Vaccine Theory, Practice, and Research -lehdessä julkaistuun tutkimukseen.

Sytokiinimyrskyjä ja anafylaksiaa koskevat väitteet tulevat puolestaan toisesta Publication-X:n jutusta, jota lainataan suoraan päivityksessä. Juttu julkaistiin samana päivänä kuin toinenkin juttu. Siinä viitataan Diseases-lehdessä julkaistuun tutkimukseen.

Image

Kuvakaappaus epätosia väitteitä esittävästä Facebook-päivityksestä (otettu 9.12.2024)

Väitteitä jaettiin suomeksi myös X:ssä, esimerkiksi täällä ja täällä. Lisäksi väitteet rokotteiden ainesosista levisivät viraalisti englinniksi, ja niitä jaettiin myös kreikaksi.

Kummassakin tutkimuksessa on kuitenkin metodologisia ongelmia, ja koronarokotteiden on osoitettu olevan turvallisia ja tehokkaita, asiantuntijat kertoivat AFP:lle.

Mistä ainesosatutkimuksessa on kyse?

Tutkimus, jossa koronarokotteiden väitetään sisältävän suuri määrä erilaisia ainesosia, julkaistiin lokakuussa 2024. Siinä väitetään, että tutkijat löysivät ainakin 55 salattua aineisosaa eri valmistajien koronarokotteista käyttämällä tekniikkaa nimeltä "induktiivisesti kytketty plasmamassaspektometria (ICP-MS)".

ICP-MS-tekniikkaa käytetään määrittämään aineiden koostumuksia. Tutkimuksen kirjoittajat analysoivat sen avulla eri valmistajien rokotteiden sisältöä. Näitä olivat AstraZenecan, CanSino Biologicsin, Pzifer/BioNTechin, Sinopharman ja Modernan rokotteet sekä Sputnik V -rokote.

Tutkimukseen salattujen ainesosien joukossa oli väitteiden mukaan 11 lantanoidia. Lantanoidit ovat yhteensä 15 harvinaisen maametallin ryhmä. Niitä esiintyy luonnollisesti kallioperässä, maaperässä ja merenpohjassa, ja niitä käytetään esimerkiksi polttokennoissa, paristoissa, kännyköissä sekä auto- ja metallialoilla. Lisäksi rokotteissa havaittiin tutkimuksen mukaan 11 raskasmetallia: kromia oli 100 %:ssa näytteistä, arsenikkia 82 %:ssa, nikkeliä 59 %:ssä, kobolttia ja kuparia 47 %:ssä, tinaa 35 %:ssä, kadmiumia, lyijyä ja mangaania 18 %:ssa, ja elohopeaa 6 %:ssa.

Tutkimuksen kirjoittajien mukaan he löysivät myös "booria, kalsiumia, titaania, alumiinia, arsenikkia, nikkeliä, kuparia, kromia, galliumia, strontiumia, niobiumia, molybdeenia, bariumia ja hafniumia" kaikkien valmistajien rokotteista.

Lisäksi tutkijat toteavat useassa kohtaa, että koronarokotteet aiheuttavat merkittävän riskin terveydelle. He kirjoittavat tutkimuksen tiivistelmässä, että rokotteet "ovat aiheuttaneet lukemattomia erilaisia sairauksia, jotka ulottuvat lievistä vakaviin". He mainitsevat myös, että "pistettävät covid-19-tuotteet voivat aiheuttaa" erilaisia "oireita ja kliinisiä sairauksia", kuten "vakavia ja äkillisiä syöpiä, autoimmuunisairauksia, molemminpuolisia keuhkokuumeita, rytmihäiriöitä" sekä muita sairauksia.

Tutkijat kyseenalaistavat lehden luotettavuuden

Tutkimuksen julkaissut lehti ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 2020 eli koronapandemian alkuaikoina. Sen sivuilla olevassa arkistossa ei ole nähtävillä julkaisuja tätä ennen. Arkiston perusteella lehti keskittyy rokotteisiin ja erityisesti koronarokotteisiin kriittisesti suhtautuviin tutkimuksiin.

Lehden sivujen mukaan päätoimittajana toimii John W. Oller, joka on yleisen kielitieteen tohtori ja professori kielitieteen laitoksella New Mexicon yliopistossa Albuquerquessa Yhdysvalloissa. 

AFP on tarkistanut lehdessä aiemmin julkaistuja väitteitä myös aiemmin, esimerkiksi tässä suomenkielisessä faktantarkistuksessa. Kuten siinä kerrotaan, osa toimituskunnan jäsenistä mainitsee taustakseen mikrobiologian tai kemian, mutta heidän joukossaan on myös muun muassa kielitieteilijä, osteopaatti ja tietojenkäsittelytieteilijä. Toimituskunta vastaa lehteen lähetettyjen artikkeleiden vertaisarvioinnista.

Lehden sivuilla ei mainita sen vaikuttavuuskerrointa, eikä AFP löytänyt sellaista Google-haulla eri tietokannoista. Lehden vaikuttavuuskerroin eli impact factor kuvaa tieteellisen julkaisun merkittävyyttä sen perusteella, kuinka monta viitetta keskimäärin kyseinen julkaisu on saanut kahden edellisen vuoden artikkeleihinsa.

Lehden nimellä tehty haku lääketieteellisen kirjallisuuden PubMed-tietokannassa ei tuottanut tuloksia.

Kaksi tutkimuksen kirjoittajista, Lorena Diblasi ja Marcela Sangorrín, kertovat ammatillisissa profiileissaan, että heidän taustansa ovat bioteknologiassa ja biologiassa. He ovat kumpikin Argentiinan tieteellisen ja teknillisen tutkimuksen lautakunnan CONICET:n jäseniä ja ovat julkaisseet useita tutkimuksia muun muassa toksikologiasta ja elintarviketurvallisuudesta.

Sen sijaan Martín Monteverdella ja David Nonisilla ei ole ResearchGate-tutkimusalustalla muita julkaisuja kuin kyseinen tutkimus (täällä ja täällä). Montverde kertoo olevansa lääkäri ja Nonis molekyyli- ja solubiologi Kaliforniassa.

Lisäksi  AFP ja muut faktantarkistusjärjestöt (esimerkiksi täällä ja täällä) ovat tarkistaneet aiemmin espanjaksi Diblasin ja Montverden väitteitä rokotteista.

Tutkimuksessa on metodologisia ongelmia

Tautiproteomiikan eli proteiinien tutkimuksen professori Richard Unwin Manchesterin yliopistosta Britanniassa kertoi AFP:lle 27.11.2024, että "tutkimuksessa on useita varoitusmerkkejä liittyen esimerkiksi sen kirjoittajiin, lehteen, kirjoitustyyliin, vertaisarviointiprosessiin ja esimerkiksi selvästi puolueelliseen johdantoon". Hänen mukaansa tutkimus ei suurilta osin perustu faktoihin ja siinä "jätetään huomioimatta valtava määrä todisteita rokotteiden myönteisestä roolista koronapandemian hoitamisessa".

Unwin lisäsi, että tutkimuksen kirjoittajat "väittävät, että kaikki rokotteet eri toimittajilta ympäri maailmaa ovat systemaattisesti kontaminoituneita. Mutta rokotteet, joita he testaavat, tulevat eri toimittajilta ja eri valmistajilta, joten oikeasti he tekevät mittauksia vain yhdestä, kahdesta tai kolmesta erillisestä erästä jokaiselta tuottajalta, mikä ei riitä johtopäätökseen, että kaikkien erien kaikilta valmistajilta on oltava 'kontaminoituneita'".

Myös patologian apulaisprofessori Heba Mabrouk Mostafa Johns Hopkins -yliopistolta Yhdysvalloissa sanoi, että tutkimuksen metodologia on epäselvä ja että siinä ei välttämättä ole suljettu pois erilaisia häiriötekijöitä.

"On vaikeaa mitata alkuaineiden määriä tarkasti ilman analyyttista dataa, mukaan lukien kunkin alkuaineen toteamisrajoja ja standardikäyriä. Kokeellisissa tutkimuksissa tutkijoiden on myös huomioitava työtilansa, syötäviensa, instrumenttiensa ja niin edelleen kontaminaatio. Ilman tätä tausta-arviota dataa ei voida arvioida kunnolla", hän sanoi 30.10.2024. Toteamisraja tarkoittaa aineen pienintä pitoisuutta, joka voidaan havaita standarditesteillä mutta joka on liian pieni mitattavaksi luotettavasti. Standardikäyriä käytetään aineen pitoisuuden määrittämiseen käyttämällä vertauskohtana näytteitä, joiden pitoisuus on tiedossa.

Lisäksi väitteiden toistettavuus on vahvistettava käyttämällä toista järjestelmää tai toista laboratoriota, Mostafa sanoi. "Ennen kaikkea en ymmärrä löydösten biologista merkittävyyttä, noita alkuaineita voisi olla havaittavissa muissa tuotteissa. On tärkeää asettaa aineisto kontekstiin suhteessa raportoitaviin raja-arvoihin", hän sanoi.

Image

Koronarokotuksia annettiin Thessalonikissa 26.11.2021. (AFP / SAKIS MITROLIDIS)

Unwin kertoi AFP:lle, että ICP-MS on "tavallinen metodi näytteiden alkuainekoostumuksen mittaamista varten" ja että sitä käytetään yhtä lailla sairaalalaboratorioiden biologisissa näytteissä kuin veden tai maan saastumisen mittaamiseen. Tekniikka sopii tällaisiin analyyseihin, mutta artikkelissa kuvattu analyysi on heikko useasta syystä, hän sanoi.

"He sanovat tutkimusmenetelmissään, että he ottivat kaksi näytettä jokaisesta rokotepullosta ja analysoivat myös pienen pullon vettä", hän sanoi. "Tämä on hyvä käytäntö esimerkiksi laboratorion muoveista, kärjistä ja putkista tulevan ulkoisen kontaminaation välttämiseksi ja testaamiseksi." Tutkimuksen kirjoittajat sanovat myös, että tutkimuksessa käytettiin neljänlaisia standardikäyriä, jotka kattoivat kaikki mitattavat alkuaineet. "Tämä mahdollistaisi heille systeemin osuvuuden ja tarkkuuden ja herkkyyden testaamisen – käytännössä se näyttää, että he pystyvät havaitsemaan ja mittaamaan jokaisen alkuaineen oikein. He EIVÄT näytä näitä tietoja, joten meillä ei ole mitään tietoa siitä, kuinka heidän systeeminsä toimii", Unwin sanoi.

Hän kertoi myös, että minkä tahansa tällaiseen tutkimukseen käytetyn analyyttisen menetelmän pitäisi antaa sama tulos, jos sama näyte analysoidaan useamman kerran. "Tässä tutkimuksessa näin ei ole", hän sanoi. "Suurin osa elleivät kaikki väitetyistä kontaminanteista esiintyvät vain yhdessä täsmälleen saman näytteen kahdesta replikaatista, ja vaikka sama tutkittava aine mitataan kummassakin replikaatissa, sen arvot ovat valtavan erilaisia. Tämä tarkoittaa, että aineisto on epäluotettavaa eikä sitä voida tulkita."

Unwin mainitsi lisäksi, että tutkimuksen kirjoittajat listaavat jokaisen rokote-erän viimeisen käyttöpäivämäärän sekä päivämäärän, jolloin analyysi on tehty. Osa analyyseista tehtiin kaksi vuotta viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen. Ihmisiä ei koskaan rokotettaisi tällaisilla rokotteilla. Unwin lisäsi, että vaikka mittaustulokset olisivat päteviä (mitä ne eivät ole), rokotteisiin olisi voinut vuotaa metalleja ajan myötä. "Kyseessä ei ole reilu testi", hän sanoi.

Tutkimus sytokiinimyrskyistä ja anafylaksiasta

Toinen sosiaalisen median väitteissä mainittu tutkimus julkaistiin niin ikään lokakuussa 2024. Siinä tarkastellaan sytokiinimyrskyjä ja anafylaksiaa koronarokotusten jälkeen. 

Sytokiinit ovat proteiineja, jotka toimivat immuunijärjestelmän viestinviejinä ja tehostavat sen toimintaa. Sytokiinien eritys kuuluu normaaliin immuunivasteeseen, mutta kun niitä tuotetaan liikaa, tämä voi johtaa haitalliseen tulehdusreaktioon. Sytokiinimyrsky on tilanne, jossa sytokiineja vapautuu erittäin paljon, ja se voi johtaa monielinvaurioon ja kuolemaan. Sytokiinimyrskyn voivat laukaista hengitystieinfektioita, kuten covid-19-tautia, aiheuttavat virukset sekä tietyt bakteerit. Se voi liittyä myös tiettyihin geneettisiin ja autoimmuunisairauksiin sekä elinsiirtoihin ja immuunihoitoihin.

Anafylaktinen reaktio on vakava allerginen reaktio, joka vaikuttaa moneen elimeen samanaikaisesti.

Tutkimuksessa väitetään, että "mRNA-koronarokotteiden akuutit haittavaikutukset ovat merkittävä huolenaihe, sillä ruuminavausraportit osoittavat, että kuolemantapaukset tapahtuvat useimmiten rokotuksen kanssa samana päivänä tai sen jälkeisenä päivänä". Tutkimuksen mukaan nämä reaktiot voivat johtua sytokiinimyrskyistä ja anafylaksiasta. Sytokiinimyrskyjen laukaisevana tekijänä ovat tutkimuksen mukaan lipidinanopartikkelit eli rokotteen mRNA:ta (ohjeita viruksen piikkiproteiinin tuottamiseksi) soluihin kuljettavat partikkelit, kun taas anafylaktisen reaktion laukaisee polyetyleeniglykoli (PEG), jonka avulla rokotteet säilyvät paremmin. Tutkimuksessa viitataan myös adjuvantteihin eli tehosteaineisiin ja piikkiproteiineihin laukaisevina tekijöinä, ja esitetään hoitokeinoja haittavaikutuksia varten.

Tutkimuksen kolmen kirjoittajan affiliaatioiksi mainitaan Toho-yliopiston Ohashi-terveysaseman sydänlääketieteen laitos ja Misaton keskussairaalan sisätautien laitos Japanissa.

Diseases-lehteä, jossa tutkimus ilmestyi, julkaisee open access -kustantaja MDPI. Open access eli avoin julkaiseminen tarkoittaa, että tieteellinen julkaisu on avoimesti kaikkien saatavilla.

Sisätautien professori Carl Fichtenbaum Cincinnatin yliopiston tartuntatautien osastolta Yhdysvalloissa kertoi AFP:lle 1.12.2024, että lehden vaikuttavuuskerroin on 3,7 ja että tämä "on alhainen". "Se ei ole tunnettu lehti. Se aloitti vuonna 2013", hän lisäsi. AFP on tarkistanut aiemmin toisessa MDPI:n julkaisemassa lehdessä esitettyjä väitteitä ruotsiksi täällä.

Ei näyttöä koronarokotteiden aiheuttamista sytokiinimyrskyistä

Sytokiinimyrsky- ja anafylaksiatutkimuksessakin on puutteita.

Fichtenbaum sanoi, että se "on katsaus saatavilla olevaan informaatioon ja kirjoittajien mielipidekirjoitus. Se ei ole uniikki tai uusi tutkimus. Se on kirjallisuuskatsaus".

Hän kertoi, että tutkimuksen kirjoittajat julkaisivat pääväittämät kaksi vuotta sitten ja että he viittaavat nytkin omaan aikaisempaan tutkimukseensa.

"Puutteet ovat pääasiassa, että he kokoavat tieteellisen tiedon palasia luodakseen tarinan, jota varsinainen aineisto rokotetuista yksilöistä ei täysin tue", hän sanoi.

Esimerkkinä Fichtenbaum mainitsi, kuinka kirjoittajien mukaan "kylpemisen on havaittu edistävän sytokiinien eritystä [--], sillä viimeaikaisissa raporteissa on nostettu esiin kuolemantapauksia kylpemisen aikana kylvyssä pian rokotuksen jälkeen". "Viimeaikaisten raporttien" kohdalla tutkimuksen kirjoittajat viittaavat aiempaan artikkeliin, jossa kaksi heistä on ollut kirjoittajina. Tässä aiemmassa artikkelissa puolestaan viitataan toiseen tutkimukseen. "Siinä ei testattu tai dokumentoitu kuolemantapauksia kylpyvedessä olemisen jälkeen. Viittauksessa on oikeasti kyse 10 miehellä tehdystä tutkimuksesta, jossa testattiin tulehduksen biomarkkereita kuumassa vedessä olemisen jälkeen", Fichtenbaum sanoi.

Näyttönä väitteelle, että koronarokotteiden akuutit haittavaikutukset ovat "merkittävä huolenaihe", koska kuolemantapaukset tapahtuvat useimmiten rokotuksen kanssa samana päivänä tai sitä seuraavana päivänä, kirjoittajat viittavat tietoihin vuonna 2022 Lancet Infectious Diseases -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio). Siinä tarkastellaan tietoa Yhdysvaltain rokotehaittavaikutusten VAERS-ilmoitusjärjestelmässä. 4 118 järjestlemän raportissa, joissa oli tiedossa kuolinaika rokotuksen jälkeen, suurin osa kuolemantapausraporteista tehtiin ensimmäisenä ja toisena päivänä rokotuksen jälkeen. Kuten Fichtenbaum kuitenkin huomautti, Lancetin tutkimuksen pääjohtopäätös oli, että "turvallisuustiedot yli 298 miljoonasta mRNA-koronarokoteannoksesta, jotka annettiin Yhdysvaltain rokotusohjelman kuuden ensimmäisen kuukauden aikana, osoittavat, että suurin osa ilmoitetuista haittavaikutuksista oli lieviä ja kestoltaan lyhyitä".

"Eli on olemassa rajallisesti tietoja, jotka tukevat kirjoittajien päätelmiä, että sytokiinimyrskyt aiheuttavat rokotteiden haittavaikutuksia, kuolemia tai sivuvaikutuksia", Fichtenbaum sanoi.

Hän lisäsi, että tutkimuksessa kuvatuille haittavaikutusmekanismeille "ei ole kovin hyvää tukea". "Nähdäkseni kirjoittajat poimivat paloja hiirikokeiden tiedoista, jotka viittaavat tulehdukseen ja sytokiinien erittymiseen, ja sitten he puhuvat sytokiinimyrskystä CAR-T-soluhoidon yhteydessä (joka ei liity mitenkään rokotuksiin) ja käsittelevät sitten haittavaikutusilmoituksia ja kokoavat sitten johtopäätöksen", hän sanoi. CAR-T-soluhoito on muun muassa leukemian hoitoon käytettävä immuunihoito.

Yhdysvaltalaisen Nebraska Medicine -terveyspalveluverkoston sivuilla asiantuntijat vastaavat yleisöä askarruttaviin kysymyksiin. Vuonna 2021 siellä julkaistussa artikkelissa kerrotaan, että koronarokotteet "eivät lisää sytokiinimyrskyn riskiä" (arkistoitu versio). Jos rokotteet lisäisivät riskiä, rokotetut henkilöt sairastuisivat rokottamattomia enemmän. Näin ei kuitenkaan ole, artikkelissa sanotaan.

Lisäksi vuonna 2023 Lancet Microbe -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että vaikka "sytokiinimyrsky on yhteydessä lisääntyneeseen taudin vakavuuteen ja kuolemanriskiin SARS-CoV-2-tartunnan jälkeen", rokotus koronavirusta vastaan "saattaa heikentää sytokiinien ja kemokiinien pitoisuuden nousua ja lyhentää tulehdusta edistäviä reaktioita SARS-CoV-2-infektion jälkeen". Tämä "voi osittain selittää, kuinka covid-19-rokotus vähentää vakavaa tautia ja kuolleisuutta" (arkistoitu versio). Kemokiinit vaikuttavat solun liikkumiseen ja säätelevät erilaisia immuunijärjestelmän vasteita.

Mitä muihin tutkimuksessa esitettyihin mekanismeihin tulee, Fichtenbaum sanoi, että kirjoittajat "voivat olla oikeassa siinä, että lipidinanopartikkelit aiheuttavat haittavaikutuksia. Anafylaksiasta on raportoitu kaikkien kehitettyjen rokotteiden yhteydessä, mutta se on hyvin harvinaista".

Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan kummankin mRNA-rokotteen, Pfizerin Comirnatyn ja Modernan Spikevaxin, yhteydessä on "esiintynyt erittäin pieni määrä anafylaksiatapauksia (vakavia allergisia reaktioita)" (arkistoitu täällä ja täällä).

On totta, että ihmiset voivat olla allergisia rokotteissa käytetylle PEG:lle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla kerrotaan, että mRNA-rokotteet sisältävät PEG:tä ja että sitä on ummetuslääkkeissä sekä pieniä määriä joidenkin muiden lääkkeiden ja ravintolisien apuaineena. PEG:lle voi olla allerginen, mutta tämä on "hyvin harvinaista", sivuilla sanotaan (arkistoitu versio).

Myös Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan PEG:lle allergisten ei pidä ottaa Pfizerin tai Modernan koronarokotteita, vaikka vakavat allergiset reaktiot ovatkin "harvinaisia" (arkistoitu versio).

Rokotteiden turvallisuutta testataan ja niitä seurataan jatkuvasti

Kummassakin tutkimuksessa mainittujen koronarokotteiden on osoitettu olevan turvallisia.

Diseases-lehden tutkimuksen kahden mRNA-rokotteen lisäksi rokotteiden ainesosia käsittelevässä tutkimuksessa mainitaan myös AstraZenecan, CanSino Biologicsin ja Sinopharman rokotteet sekä Sputnik V.

AFP otti yhteyttä EMAan koskien ainesosatutkimusta ja Pfizerin ja Modernan rokotteita, jotka se on hyväksynyt.

EMAn edustaja kertoi AFP:lle 25.10.2024, että "väitteelle, että EU:n hyväksymissä rokotteissa on laatuongelmia, ei ole todisteita. [--] EMA arvioi huolellisesti EU:n hyväksymien covid-19-rokotteiden valmistusprosessit. Jos valmistusprosessin aikana muodostuu epäpuhtauksia, yrityksen on varmistettava, että se tekee kaikki vaadittavat toimet niiden hallitsemiseksi, ja EMA voi myös asettaa rajoituksia, joita yrityksen on noudatettava".

Image

Terveydenhuollon työntekijä valmisteli Pfizerin koronarokotetta Thessalonikissa 26.11.2021. (AFP / SAKIS MITROLIDIS)

Maailman terveysjärestö WHO julkaisi 21.5.2024 listan kaikista koronarokotteista, jotka ovat läpikäyneet sen prosessin hätäkäyttöön hyväksymiseksi. Moni tutkimuksissa mainituista rokotteista on listalla. Listatuista rokotteista vain AstraZenecan rokotteelta sekä kolmelta muulta rokotteelta, joita ei manita tutkimuksissa (Serum Institute of Indian ja Janssen-Cilagin Covishield, Bharat Biotechin COVAXIN ja SK Biosciencen SKYCovione), on poistettu hätäkäyttölupa.

Brittiläinen lääkeyhtiö AstraZeneca veti Vaxzevria-koronarokotteensa markkinoilta 8.5.2024 vedoten "kaupallisiin syihin". Päätös johti suureen määrään disinformaatiota, josta AFP kirjoitti ranskaksi täällä. Kuten AFP tuolloin osoitti, kyse ei ollut siitä, että EMA olisi vaatinut yhtiötä vetämään rokotteensa pois markkinoilta vakavien haittavaikusten vuoksi.

Kiinan lääkevirasto on hyväksynyt Sinopharmin koronarokotteen. Vuonna 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan rokotteella on "lieviä, ennustettavia ja ei-hengenvaarallisia haittavaikutuksia ensimmäisen ja toisen annoksen jälkeen". Toisessa samana vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa todettiin, että Sinopharmin rokotteella on "lieviä haittavaikutuksia ja sitä voidaan pitää turvallisena rokotteena käyttää tulevaisuudessa". 

Sputnik V:n kehitti venäläinen epidemiologian ja mikrobiologian tutkimuksen Gamaleya-instituutti. Vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että sen haittavaikutukset vaikuttavat miedoilta ja vähenevät huomattavasti toisen annoksen jälkeen. Sputnik V on hyväksytty käyttöön 30 maassa.

Myös CanSino Biologicsin rokotteen (Ad5-nCoV) tehokkuus ja turvallisuus on vahvistettu tutkimuksissa, esimerkiksi täällä ja täällä.

Asiantuntijat ovat kertoneet AFP:lle aiemmin, että koronarokotteet yleisesti ovat turvallisia. Rokotteiden haittavaikutuksia tutkiva lääketieteen professori Brian Ward McGill-yliopistosta sanoi AFP:lle 27.6.2024 aiemmassa suomenkielisessä faktantarkistuksessa, että haittavaikutuksia ja jopa kuolemantapauksia on ilmennyt pienellä määrällä ihmisiä koronarokotuksen jälkeen, mutta hän korosti, että monet oireista liittyvät myös koronatautiin. 

Myös biologian ja nanolääketieteen professori Maria Gazouli Ateenan yliopistosta sanoi AFP:lle 12.9.2024 aiempaa kreikankielistä faktantarkistusta varten, että "kuten kaikilla lääkkeillä ja rokotteilla [myös covid-19-rokotteilla] on joitakin havaittuja ja raportoituja haittavaikutuksia ja ne ovat hyvin harvinaisia". Hän lisäsi, että "valvontaviranomaiset ovat kuvailleet tarkasti ja tarkistaneet kaikkien rokotteiden valmistus- ja käyttöprosessit, ennen kuin ne on hyväksytty turvallisuuden kannalta".

Lisää AFP:n suomenkielisiä faktantarkistuksia rokotteista on luettavissa täällä.