Koronarokotteiden turvallisuudesta levitetään väärää tietoa vääristyneen tutkimuksen perusteella

Koronarokotteet ovat pelastaneet miljoonia henkiä sen jälkeen, kun ne otettiin käyttöön pandemian aikana. Niiden turvallisuudesta jaetaan netissä silti yhä epätosia ja harhaanjohtavia väitteitä. Kesäkuun 2024 lopulla eri kielillä, myös suomeksi, sosiaalisessa mediassa levinneissä päivityksissä väitettiin uuden tutkimuksen osoittavan, että koronarokotteet aiheuttivat kuoleman tai myötävaikuttivat siihen huomattavasti 74 %:ssa rokotuksen jälkeen tapahtuneista kuolemantapauksista. Lisäksi väitettiin, että arvostettu tiedelehti The Lancet olisi sensuroinut tutkimuksen. Asiantuntijat kertoivat kuitenkin AFP:lle, että tutkimuksen menetelmissä on useita puutteita ja että muut tutkimukset eivät tue siinä esitettyjä johtopäätöksiä. Tutkimuksen preprint-versio ladattiin The Lancet Groupin ylläpitämälle preprint-sivustolle, mutta sitä ei koskaan julkaistu lehdessä itsessään.

Suomenkielisessä Facebook-päivityksessä näkyy kuvakaappaus artikkelista "A Systematic REVIEW of Autopsy findings in deaths after covid-19 vaccination" (vapaasti suomennettuna "Systemaattinen KATSAUS ruumiinavauslöydöksiin covid-19-rokotuksen jälkeisissä kuolemantapauksissa") Forensic Science International -lehdessä. Päivitys julkaistiin 23.6.2024, ja sitä on jaettu yli 200 kertaa sen jälkeen. Päivityksessä esitellään tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia, joissa väitetään, että 73,9 % rokotuksen jälkeisistä kuolemantapauksista johtui suoraan rokotteesta tai rokote oli myötävaikuttanut niihin merkittävästi

Image

Kuvakaappaus epätosia väitteitä esittävästä Facebook-päivityksestä (otettu 18.7.2024)

Samanlaisia väitteitä jaettiin suomeksi myös X:ssä ja Telegramissa, rokotevastaisessa blogissa ja vaihtoehtomedia Publication X:ssä, jossa esitettyjä väitteitä AFP on tarkistanut aiemmin esimerkiksi täällä. Joissakin päivityksissä väitetään lisäksi, että The Lancet olisi alun perin sensuroinut tutkimuksen.

Väitteet levisivät myös muilla kielillä, kuten englanniksi, ranskaksi, tšekiksi ja kroatiaksi.

Asiantuntijat sanoivat AFP:lle, että tutkimuksen menetelmissä on useita puutteita ja että sen todisteet eivät riitä tukemaan siinä esitettyjä johtopäätöksiä. Tutkimuksen preprint-versio julkaistiin The Lancet Group -lehtiryhmän ylläpitämällä preprint-sivustolla sekä poistettiin myöhemmin sieltä, mutta tutkimusta ei koskaan julkaistu The Lancetissa itsessään.

Vääristynyt tutkimus

Tutkimus julkaistiin alun perin preprint-versiona (eli ilman vertaisarviointia) The Lancet Groupin (johon kuuluvat eri The Lancet -lehdet) preprint-sivustolla 5.7.2023. AFP kirjoitti tutkimuksesta tuolloin tässä englanninkielisessä faktantarkistuksessa.

Preprint poistettiin pian sivustolta, mutta koko teksti on yhä saatavissa Zenodossa, jonne se ladattiin 6.7.2023. Käyttäjät voivat ladata mitä tahansa tutkimukseen liittyviä tuotoksia Zenodoon.

AFP vertasi preprint-versiota Forensic Science International -lehdessä 21.6.2024 julkaistuun versioon. Niiden välillä ei ole merkittäviä eroja, joten asiantuntijoiden preprint-versioon kohdistama kritiikki pätee yhtä lailla kesäkuussa 2024 julkaistuun versioon.

Tutkimuksen kirjoittajat tarkastelivat 325:n koronarokotteen saaneen henkilön ruumiinavauksia ja yhtä tapausta, jossa käsiteltiin vain sydäntä. Kirjoittajat väittävät havainneensa, että 73,9 % kuolemantapauksista "johtui suoraan" rokotteista tai rokotteet "myötävaikuttivat niihin merkittävästi".

Asiantuntijat kertoivat kuitenkin AFP:lle, että tutkimus on vääristynyt eikä sen perusteella voi vetää johtopäätöksiä koronarokotteiden turvallisuudesta.

"Tutkimuksen metodologian perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä eikä varsinkaan johtopäätöstä, josta uskon kirjoittajien yrittäneen vakuuttaa lukijat — että koronarokotteet ovat merkittävä kuolinsyy", Jeff Kwong sanoi AFP:lle sähköpostitse 19.7.2024. Kwong on Toronton yliopiston Centre for Vaccine-Preventable Diseases -keskuksen apulaisjohtaja.  

"Kirjoittajat vain tunnistivat tietyn määrän tapauksia, joissa henkilö oli kuollut saatuaan koronarokotteen ja hänelle oli tehty ruumiinavaus, ja väittivät, että kuolemat johtuivat rokotteesta. Jos kirjoittajat olisivat tehneet samanlaisen analyysin henkilöistä, jotka olivat kuolleet ja jotka EIVÄT olleet saaneet koronarokotetta, olen melko varma, että he olisivat havainneet samanlaisia kuolinsyitä", hän sanoi. Hän kertoi, että jos tutkijat olisivat sen sijaan vertailleet rokotettuja ja rokottamattomia henkilöitä, jotka olivat kuolleet, ja havainneet merkittäviä eroja ryhmien välillä, he olisivat ehkä voineet osoittaa, että koronarokotteilla oli vaikutusta asiaan. Tutkijat eivät kuitenkaan tehneet tätä.

Kwong sanoi, että tutkijoiden mukaan kolme lääkäriä "tarkasteli itsenäisesti" todisteita jokaisesta ruumiinavauksesta ja veti johtopäätöksen, että 74 %:lla kuolemista oli merkittävä yhteys koronarokotukseen. Tutkijoiden väitteille "on vain vähän näyttöä", Kwong sanoi. "Ei ole selvää, mitä kriteereitä (jos mitään) käytettiin sen päättämiseen, että kuolemantapaus liittyi täysin tai osittain koronarokotteen saamiseen."

Rokotteiden haittavaikutuksia tutkiva lääketieteen professori Brian Ward McGill-yliopistosta sanoi AFP:lle sähköpostitse 27.6.2024, että tutkimuksen kirjoittajat eivät asettaneet tuloksiaan lainkaan laajempaan asiayhteytään. He eivät ottaneet huomioon covid-19-taudin kuolemaan johtavia seurauksia, hän sanoi.

"Kuinka suuri kuolleisuus olisi ollut ilman rokotteita, sillä melkein kaikki kuolemaan johtavat seuraukset, joiden he uskovat olevan rokotteiden 'aiheuttamia', liittyvät myös covid-19-tartuntaan?" hän kysyi.

Hän lisäsi, että tutkimuksessa "on vääristymiä jokaisella tasolla", mukaan lukien tutkijoiden tarkastelemassa tutkimuskirjallisuudessa, tapausten valinnassa, tapausten "niin kutsutussa 'itsenäisessä' tarkastelussa", tulosten tulkinnassa sekä niistä tehdyissä johtopäätöksissä.

Suomenkielisen Facebook-päivityksen yhteenvedossa tutkimuksesta sanotaan, että yleisimpiä kuolinsyitä olivat sydänperäinen äkkikuolema, sydänlihastulehdus, sydänpussintulehdus, tietynlaiset verihyytymät eli rokotteen aiheuttama immuuni tromboottinen trombosytopenia, aivoverenvuoto, monielinvaurio sekä hengityselimistön pettäminen.

Tutkimuksessa mainitaan nämä kaikki ja sanotaan, että "sydän- ja verisuonijärjestelmä oli selvästi kuolemiin eniten liittyvä elinjärjestelmä".

Ward sanoi, että haittavaikutuksia ja jopa kuolemantapauksia on ilmennyt pienellä määrällä ihmisiä koronarokotuksen jälkeen, mutta hän korosti, että monet oireista liittyvät myös koronatautiin.

Kwong sanoi, että on julkaistu useita tutkimuksia, jotka "osoittavat, että henkilöillä, jotka ovat saaneet koronarokotteet, on paljon pienempi todennäköisyys kuolla kuin henkilöillä, jotka eivät ole saaneet niitä".

AFP on tarkistanut väitteitä rokotteiden väitetyistä haittavaikutuksista eri elinjärjestelmissä aiemmin täällä. Faktantarkistuksessa useat, kyseessä oleviin lääketieteen aloihin erikoistuvat asiantuntijat kertovat, että tutkimusten mukaan vakavat haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia.

Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan koronarokotteet ovat pelastaneet miljoonia henkiä (arkistoitu versio) eikä "kuolemien määrän kasvusta covid-19-rokotuksiin liittyen ole todisteita missään ikäluokassa" (arkistoitu versio).

The Lancet Infectious Diseases -lehdessä kesäkuussa 2022 julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) osoitettiin, että joulukuun 2020 ja joulukuun 2021 välillä koronarokotteet pelastivat kymmeniä miljoonia henkiä maailmanlaajuisesti ja vähensivät kuolemien kokonaismäärää 63 %:lla.

Tammikuussa 2023 Vaccine-lehdessä julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (arkistoitu versio) todettiin, että riski kuolla koronavirukseen liittymättömiin syihin ei ollut suurempi kolme koronarokotetta saaneilla verrattuna rokottamattomiin henkilöihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aikavälillä 1.10.2020–19.9.2022 tehdyn seurantatutkimuksen mukaan koronarokotteen saaneiden kuolleisuus ei ole Suomessa ollut rokottamattomia korkeampaa yhdeksän viikon sisällä rokotuksesta (arkistoitu versio).

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean 7.3.2024 päivitettyjen haittavaikutusilmoitustietojen mukaan (arkistoitu versio) kuudessa tapauksessa henkilön epäillään menehtyneen koronarokotteesta aiheutuneeseen haittaan ja 17 tapauksessa koronarokotteen on arvioitu myötävaikuttaneen henkilön menehtymiseen vuosina 2021–2023. THL:n mukaan 81 % Suomen väestöstä (yli 4,5 miljoonaa ihmistä) on saanut ensimmäisen koronarokoteannoksen ja 78 % (yli 4,3 miljoonaa henkilöä) toisen annoksen.

Image

Koronarokotus Sarrola-Carcopinossa Korsikalla 8.1.2022 (AFP / Pascal POCHARD-CASABIANCA)

Tutkijat levittäneet epätosia ja harhaanjohtavia väitteitä ennenkin

Usealla tutkimuksen yhdeksästä kirjoittajasta on yhteyksiä järjestöihin, joiden väitteitä on tarkistettu aiemmin, ja useat heistä ovat levittäneet epätosia ja harhaanjohtavia väitteitä koronapandemiasta ja rokotteista.

Viisi tutkimuksen yhdeksästä kirjoittajasta manitsee affiliaatiokseen eli organisaatiotiedokseen Wellness Companyn, joka on terveyslisiä myyvä yritys ja jonka esittämiä väitteitä AFP on tarkistanut aiemmin. Lisäksi kuudes kirjoittaja, Harvey A. Risch, on mainittu yrityksen sivuilla sen hallituksen jäsenenä.

AFP on osoittanut aiemmin vääriksi useita tutkimuksen kirjoittajien Peter McCullough'n, William Makisin ja Roger Hodkinsonin esittämiä väitteitä, esimerkiksi täällä, täällä ja täällä. Lääkäreitä sertifioiva The American Board of Internal Medicine suositteli McCullough'lle kurinpitotoimia tämän pandemiaan liittyvien kommenttien vuoksi.

Tutkimuksen julkaissut Forensic Science International on vertaisarvioitu lehti, ja sitä julkaisee akateeminen kustantaja Elsevier. Kwong tai Ward eivät kuitenkaan tunteneet julkaisua. Ward viittasi siihen "vaikutusvallaltaan vähäisenä lehtenä" sen vaikuttavuuskertoimen 2,2 perusteella. Vaikuttavuuskerroin kertoo, kuinka monta viitettä tietyn julkaisun artikkelit ovat saaneet keskimäärin kahden edellisen vuoden aikana. Vaikuttavuuskertoimia käsittelevän Scijournals.org-sivuston mukaan keskiarvo lääketieteen julkaisuilla on 2,75.

Forensic Science International ei vastannut AFP:n kommenttipyyntöön ennen tämän faktantarkistuksen julkaisua.

Tutkimus ei ilmestynyt The Lancetissa

Osassa suomenkielisistä päivityksistä väitetään, että tutkimus "poistettiin" The Lancetista. Preprint-version julkaisemisesta lähtien viime vuonna levinneissä englanninkielisissä väitteissä puhutaan "sensuurista", ja myös Makis on esittänyt samoja väitteitä.

Kuten AFP:n aiemmassa faktantarkistuksessa kuitenkin kerrotaan, tutkimusta ei koskaan julkaistu The Lancetissa, vaan siihen kuuluvalla preprint-sivustolla. The Lancetin  sivujen mukaan The Lancet Group tekee yhteistyötä Social Science Research Network (SSRN) -tutkimusjulkaisualustan kanssa tarjotakseen tutkijoille Preprints with The Lancet -alustan preprint-versioiden julkaisua varten (arkistoitu versio). Preprintin julkaisu alustalla ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että The Lancet on ottanut tutkimuksen vertaisarviointiin. 

The Lancet Group kertoi AFP:lle, että tutkimus poistettiin alustalta, sillä sen tutkimusmenetelmät eivät tukeneet siinä esitettyä johtopäätöstä.

"Preprints with The Lancet SSRN:ssä pidättää oikeuden poistaa tutkimus, joka on ladattu sinne, jos todetaan, että se on rikkonut seulontakriteereitä", The Lancet Group sanoi AFP:lle sähköpostitse 11.7.2024.

Tämä ei tarkoita sensuuria, terveyslainsäädännön professori Timothy Caulfield Albertan yliopistosta sanoi.

"Jos ei läpäise vertaisarviointia ja tutkimus poistetaan, kyse ei ole sensuurista", hän sanoi haastattelussa 12.7.2023. "Niin ideoiden markkinapaikka toimii, vertaisesi arvioivat työtäsi."

Keskeiset lähteet:

• "A safety study evaluating non-COVID-19 mortality risk following COVID-19 vaccination" – Vaccinessa julkaistu tutkimus koronarokotteiden turvallisuudesta
• EMA:n sivut tärkeimmistä koronarokotteisiin liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien turvallisuudesta ja tehokkuudesta
• "Global impact of the first year of COVID-19 vaccination: a mathematical modelling study" – Lancetissa julkaistu tutkimus koronarokotteiden turvallisuudesta
• THL:n tutkimus koronarokotteista ja kuolleisuudesta