Sydänlääkärin harhaanjohtavat väitteet koronarokotteista leviävät sosiaalisessa mediassa
- Julkaistu 7. marraskuuta 2023 15:28
- Lukuaika: 16 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Peter McCulloughin lausunto EU-parlamentin kuulemisessa 13.9.2023", lukee Rapsodiassa 21.9.2023 julkaistun jutun otsikossa. Juttua on jaettu kymmeniä kertoja Facebookissa. AFP on osoittanut vääriksi Rapsodiassa esitettyjä väitteitä useita kertoja aiemmin, esimerkiksitäällä, täällä ja täällä.
Jutussa on noin 18 minuutin video, joka on tekstitetty suomeksi ja ladattu Rumble-alustalle. Videolla disinformaation levittämisestä tunnettu sydänlääkäri McCullough puhuu koronapandemiasta ja mRNA-rokotteista ja väittää muun muassa, että potilaita hoidettiin väärin ja että rokotteet ovat aiheuttaneet toisen "haitta-aallon" ensimmäisen, pandemian aiheuttaman aallon jälkeen. Lopuksi hän vaatii rokotteiden kieltämistä.
Videolla näkyy Courageous Discourse -logo, joka viittaa McCullough'n nettisivuihin ja uutiskirjeeseen.
Video levisi suomeksi myös Telegramissa ja X:ssä (entisessä Twitterissä). Videota on jaettu myös muilla kielillä, kuten ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja slovakiksi.
AFP on osoittanut vääriksi useita McCullough'n esittämiä väitteitä aiemmin, esimerkiksi täällä ja täällä.
Toisin kuin McCullough väittää, Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan koronarokotteet ovat pelastaneet miljoonia henkiä (arkistoitu versio) eikä "kuolemien määrän kasvusta covid-19-rokotuksiin liittyen ole todisteita missään ikäluokassa" (arkistoitu versio).
Kuten viraston sivuilla kerrotaan, koronarokoteohjelma on historian mittavin ja rokotteita on annettu melkein miljardi annosta EU:ssa ja EEA:ssa. Tutkijat ovat arvioineet (arkistoitu versio), että koronarokotusten ensimmäisenä vuonna ne ovat enemmän kuin puolittaneet maailmanlaajuisen covid-19:stä johtuvan kuolleisuuden. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että vuosina 2020 ja 2021 koronapandemia johti 14,9 miljoonaan ylimääräiseen kuolemaan (arkistoitu versio).
EMAn edustaja kertoi AFP:lle sähköpostitse 26.9., että "ennen rokotteiden hyväksymistä niitä testattiin kymmenillä tuhansilla osallistujilla satunnaistetuissa kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa sen vahvistamiseksi, että ne vastaavat EMAn tieteellisiä turvallisuus-, tehokkuus- ja laatustandardeja".
"Kun otetaan huomioon, että covid-19:ään kuolleiden määräksi on raportoitu WHO:lle yli 6,9 miljoonaa henkeä maailmanlaajuisesti ja että pandemiaan liittyviä ylimääräisiä kuolemia arvioidaan olevan yli 23 miljoonaa eikä taudin pitkäaikaisia seurauksia vielä tunneta, inhimillinen hinta luonnolliselle vastustuskyvylle covid-19:ää vastaan, eli että viruksen annettaisiin tartuttaa suojaamaton väestö, ei ole siedettävä", hän sanoi.
EU-parlamentti totesi koronapandemiaa koskevassa päätöslauselmassa (arkistoitu versio) 12.7.2023, että se vahvistaa, että EU:ssa hyväksytyt rokotteet ovat tehokkaita vakavan tautimuodon ja kuolemien välttämiseksi.
McCullough'n syyskuinen puheenvuoro on täynnä yksityiskohtaisempia harhaanjohtavia ja epätosia väitteitä. AFP:n haastattelemat asiantuntijat sanoivat, että toistaiseksi koronarokotteiden hyödyt ovat suuremmat kuin riski ja että vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia ja vähäisempiä kuin tautiin itseensä liittyvät haitat. Heidän mukaansa tutkimusta rokotteiden hyödyistä ja riskeistä tehdään yhä.
Puheenvuoro ei ollut virallinen kuuleminen
Videon otsikossa viitataan "kuulemiseen" EU-parlamentissa, ja sen kuvauksessa on linkki meppi Christine Andersonin sivuille, jossa mainostetaan "asiantuntijakuulemista EU-parlamentissa" otsikolla "Terveys & demokratia WHO:n ehdottamien uusien sääntöjen mukaisesti". Ajankohdaksi ilmoitetaan 13.9.2023 ja paikaksi kokoushuone EU-parlamentissa. Mainoksessa on listattu useita puhujia sekä viisi meppiä järjestäjinä. Videolla McCullough'n takana näkyy juliste, jossa lukee saksaksi "Identität und Demokratie". Tämä viittaa meppien äärioikeistolaiseen ryhmään.
Puheenvuoro ei ollut kuitenkaan virallinen kuuleminen.
Kuten parlamentin sivuilla kerrotaan, parlamentin valiokunnat voivat "kuulla asiantuntijoita, jos se katsotaan välttämättömäksi tietyn asian käsittelyn kannalta", ja että "useimmat valiokunnat järjestävät säännöllisesti kuulemistilaisuuksia, sillä ne antavat mahdollisuuden kuulla asiantuntijoita ja käydä keskusteluja keskeisistä kysymyksistä".
Sivuilla listataan kaikki valiokuntien kuulemiset. Kuulemisia ei ole mainittu lainkaan päivälle, jolloin tapahtuma, jota McCullough'n puheenvuoro oli osa, järjestettiin, eli 13.9.
EU-parlamentin viestinnästä vahvistettiin AFP:lle sähköpostitse 28.9., että tapahtuma "ei ollut Euroopan parlamentin virallinen tapahtuma eikä Euroopan parlamentti järjestänyt tai rahoittanut sitä".
"Näyttäisi siltä, että jotkut mepit osallistuivat tapahtumaan. Kuten Euroopan parlamentin työjärjestyksen 2 artiklassa mainitaan, Euroopan parlamentin jäsenet ovat 'edustajantoimessaan itsenäiset ja riippumattomat, heitä eivät sido mitkään ohjeet, eivätkä he saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita'", parlamentin edustaja lisäsi.
Rokote-mRNA:n määrä vähenee ajan myötä
McCullough esittää puheenvuorossaan useita harhaanjohtavia ja epätosia väitteitä mRNA-koronarokotteiden turvallisuudesta.
mRNA-koronarokotteet – eli Pfizer BioNTechin ja Modernan rokotteet – sisältävät mRNA:ta eli lähetti-RNA:ta, joka ohjeistaa rokotettavan soluja tuottamaan piikkiproteiinia eli proteiinia, jonka avulla koronavirus pääsee soluihin. Immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita ja immuunisoluja proteiinia vastaan niin, että jos se myöhemmin kohtaa oikean viruksen, se tuottaa immuunivasteen. Toiset rokotteet, kuten AstraZenecan ja Janssenin rokotteet, ovat niin kutsuttuja virusvektorirokotteita, joissa on niin ikään geneettiset ohjeet proteiinin tuottamiseksi, mutta ne ovat heikennetyssä viruksessa. Proteiinikoronarokotteet, kuten Novavaxin rokote, perustuvat puolestaan viruksen tiettyihin osiin, jotka immuunijärjestelmän on tunnistettava, jotta se voi tuottaa immuunivasteen. Niissä on laboratoriossa tuotettu proteiinin osa.
Kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla kerrotaan, Suomessa on 6.11.2023 tarkistettujen tietojen mukaan käytössä Pfizerin mRNA-rokote (Comirnaty). Novavaxin proteiinirokotteen (Nuvaxovid) odotetaan tulevan käyttöön syksyllä.
Videolla McCullough väittää, että mRNA ja piikkiproteiini jatkavat kehossa kiertämistä eikä mRNA hajoa, mikä johtaa erilaisiin haittavaikutuksiin. Hän väittää, että "ei ole ainuttakaan tutkimusta, joka osoittaa, että lähetti-RNA hajoaa". Asiantuntijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa.
Frédéric Altare Ranskan kansallisesta terveys- ja lääketutkimusinstituutti Insermistä kertoi AFP:lle heinäkuussa 2023, että "piikkiproteiinin tuotanto on hyvin lyhytaikaista, mikä riittää aikaansaamaan tietyn immuunivasteen piikkiproteiinille, mutta pistetty RNA sekä proteiinit, joiden tuotannon se sai aikaan, hajoavat hyvin nopeasti". 5.9.2023 hän lisäsi, että viime aikoina "tietyt rokote-RNA:han ja sen tuottamaan piikkiproteiiniin tehdyt muutokset ovat parantaneet sekä RNA:n että sen tuottaman proteiinin kestävyyttä, jotta niiden kyky aktivoida vahvempi immuunivaste paranisi". Hän kuitenkin lisäsi, että piikkiproteiinista saattaa jäädä kehoon vain osia ja että "toistaiseksi kukaan ei ole osoittanut, että tällaisilla fragmenteilla olisi minkäänlaista aktiivisuutta".
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi AFP:lle sähköpostitse 1.11.2023, että mRNA hajoaa nopeasti, kun taas piikkiproteiinin hajoaminen on hitaampaa.
Ruotsin lääkeviranomaisen Läkemedelsverketin edustaja sanoi sähköpostitse 29.9., että rokotteissa lipidit suojaavat mRNA:ta niin kauan kuin lipidit ovat ehjiä eli rokote-mRNA on havaittavissa pidempään kuin vapaana oleva mRNA.
Bowen Li, RNA-rokotteisiin ja -hoitoihin erikoistuva Toronton yliopiston apulaisprofessori, oli samaa mieltä. "mRNA hajoaa nopeasti kudoksissa ja veressä, usein päivissä, sen luontaisen haurauden vuoksi", hän sanoi AFP:lle sähköpostitse 6.10. "Tämä piirre selittää mRNA-rokotteiden tarkat käsittely- ja tiukat kylmäsäilytysvaatimukset."
Nohynek huomautti, että mRNA:n ja piikkiproteiinin hajoamisesta on paljon tutkimuksia ja koosteita, toisin kuin McCullough väittää. Hän mainitsi esimerkkinä vuonna 2021 julkaistun artikkelin International Journal of Biological Sciences -lehdessä (arkistoitu versio).
Myös Läkemedelsverketin edustaja sanoi, että mRNA:n ja piikkiproteiinin hajoaminen on havaittu empiirisesti. "Piikkiproteiinia tuotetaan pieniä määriä, minkä vuoksi on vaikea määrittää, kuinka nopeasti se poistuu. Tämän vuoksi tehtiin tutkimus, jossa käytettiin sellaisen proteiinin mRNA:ta, joka voidaan havaita sen tuottaman valon kautta (lusiferaasi). Proteiinin suurin ilmentyminen havaittiin 9 tunnin päästä. 9 päivän jälkeen proteiini oli yhä havaittavissa, mutta sen määrä oli yli 1 000 kertaa pienempi kuin 9 tunnin jälkeen."
Lisäksi Health Feedbackin faktantarkistuksessa (arkistoitu versio) mainitaan useita tutkimuksia, jotka tukevat sitä, että rokote-mRNA:n elinaika on rajattu.
Todisteena väitteilleen McCullough viittaa myös "Castruitan artikkeleihin", joiden hän sanoo osoittavan, että "mRNA kiertää kuukauden ajan".
McCullough ei mainitse tarkkoja lähteitä tutkimuksille, joihin hän viittaa, mutta internethaku tuo esiin Jose Alfredo Samaniego Castruitan ja muiden tutkijoiden tutkimuksen (arkistoitu versio), joka julkaistiin patologiaan, mikrobiologiaan ja immunologiaan keskittyvässä APMIS-lehdessä maaliskuussa 2023.
Tutkijat tarkastelivat kroonista C-hepatiittia sairastavilta potilailta otettuja näytteitä ja havaitsivat, että 10:ssä 108 näytteestä veressä oli "täysimittaisia SARS-CoV-2-piikki-mRNA-rokote-sekvenssejä tai niiden jäämiä" jopa 28 päivää koronarokotuksen jälkeen. Havaintoja ei voi kuitenkaan käyttää tukemaan McCullough'n väitettä, että rokote-mRNA ei katoa kehosta.
"Pitkän aikavälin pysyvyydestä ei ole näyttöä", artikkelin vastaava kirjoittaja, kliininen professori Henrik Westh Kööpenhaminan yliopiston kliinisen lääketieteen laitokselta kertoi AFP:lle sähköpostitse 29.9. Hän selitti, että kattavuus, eli kuinka paljon rokotetta on havaittavissa, on "korkea heti rokotuksen jälkeen, vähenee ajan myötä ja poistuu 28 päivän jälkeen potilaskohortissamme".
"Mistään havaintoihimme liittyvistä sivuvaikutuksista ei ole dataa. Itse asiassa uskon, että tämä voi olla hyödyksi koronarokotteen immuunivasteen kannalta", hän sanoi ja lisäsi, että myös B-hepatatiittirokotetta voidaan mitata plasmasta 2–3 viikkoa rokotuksen jälkeen.
Sydän- ja verisuonikomplikaatioiden riski suurempi koronataudin kuin rokotteiden yhteydessä
McCullough väittää seuraavaksi, että rokotteiden tuottama piikkiproteiini aiheuttaa "neljä suurta sairausluokkaa". Ensimmäisenä luokkana hän mainitsee sydän- ja verisuonitaudit ja listaa myokardiitin, "ateroskleroosin pahentumisen", sydäninfarktit tai "sydämenpysähdykset", posturaalisen ortostattisen takykardiaoireyhtymän (POTS), aortan dissektoitumisen, eteisvärinän ja muut rytmihäiriöt.
Asiantuntijoiden mukaan sydän- ja verisuonikomplikaatioiden riski on kuitenkin suurempi koronataudin kuin rokotteiden yhteydessä.
McCullough'n mainitsemista sairauksista vain myokardtiitti eli sydänlihastulehdus, kuten myös perikardiitti eli sydänpussintulehdus, mainitaan Pfizerin (arkistoitu versio) ja Modernan (arkistoitu versio) tuotetietodokumenteissa. Kumpikin niistä luokitellaan "hyvin harvinaisiksi" haittavaikutuksiksi sekä dokumenteissa että EMAn sivuilla.
Peter Liu, Ottawan yliopiston sydänkeskuksen varajohtaja ja johtava tieteellinen asiantuntija, oli samaa mieltä. "On totta, että mRNA-rokotteen jälkeen on harvinaisia myokardiitti- ja perikardiittitapauksia, ja ne ovat hieman yleisempiä Modernan kuin Pfizerin kohdalla aluksi ja yleensä nuorilla miehillä", hän sanoi. "Ilmaantuvuus on kuitenkin hyvin, hyvin pientä, vähemmän kuin kahdeksan miljoonassa", hän sanoi AFP:n haastattelussa 4.10.
"Myokardiittiriski on olemassa käytännössä kaikissa virustaudeissa, ja vaikka covidilla ei ole yhtä suurta myokardiittiriskiä tapausta kohti kuin esimerkiksi influenssalla, tauti aiheutti monia myokardiittitapauksia maailmanlaajuisesti, koska sairastuneita oli niin paljon", professori ja ylilääkäri Mats Börjesson Göteborgin yliopistosta sanoi AFP:lle sähköpostitse 10.10. Hän erikoistuu muun muassa urheilukardiologiaan.
"Myokardiittiriski covid-infektion yhteydessä on selvästi suurempi, mikä kokonaisuuden kannalta johtaa selvästi pienentyneeseen myokardiittiriskiin, jos on ottanut rokotteen", hän sanoi. "Rokotusta seuraava myokardiitti on myös lievempi kuin infektiota seuraava myokardiitti".
Toukokuussa 2022 julkaistuissa pohjoismaisessa tutkimuksessa (arkistoitu versio) todettiin, että Modernan Spikevaxin kohdalla 16–24-vuotiaista miehistä 9–28 ja Pfizerin kohdalla 4–7 100 000:sta sairastuu sydänlihastulehdukseen. Tapaukset ovat "hyvin harvinaisia" ja yleisimpiä 16–24-vuotiailla miehillä. Suurin osa tapauksista on lieviä.
Lokakuussa 2021 THL ohjeisti, että alle 30-vuotiaille ei tarjota Modernan rokotetta sydänlihastulehdusriskin vuoksi. Se kuitenkin huomautti, että "tutkimuksen mukaan koronarokotettujen sydänlihastulehdukset ovat ylipäätään harvinaisia". Modernan rokote ei ole enää käytössä Suomessa.
McCullough viittaa artikkeliin, jota hän on ollut mukana kirjoittamassa ja jonka väitetään osoittavan, että 100% rokotusta seuranneista kuolemista, joihin liittyy sydänlihastulehdusepäily, johtuvat rokotteista. AFP löysi tätä vastaavan, vuonna 2023 julkaistun preprint-artikkelin, jossa tarkasteltiin 28 ruumiinavaustapausta, joissa "covid-19-rokotteen aiheuttama myokardiitti" oli "mahdollinen kuolinsyy". Preprint-julkaisuja ei ole vertaisarvioitu, ja niiden laatu voi vaihdella.
Muun muassa virologiaan erikoistuva lääketieteen professori Stuart Ray Johns Hopkins -yliopistosta nosti esiin useita ongelmia artikkelissa. "Se on täynnä virheellisiä toteamuksia covid-19-rokotteista ja harhaanjohtavia lähteiden lainauksia. Raportin retrospektiivinen analyysi 28 ruumiinavauksesta, jotka tehtiin aikana, jolloin rokotteita annettiin miljardi annosta, ei tarjoa todisteita syy-yhteydelle rokotusten ja sydän- ja verisuonikomplikaatioiden välillä. Kirjoittajat eivät käsittele riittävästi sekoittavia tekijöitä ja muita tärkeitä rajoituksia", hän sanoi AFP:lle sähköpostitse 4.10.
Liu lisäsi, että monissa artikkelissa mainituissa tapauksissa potilaat olivat hyvin vanhoja. Heidän ikänsä ei sovi yhteen rokotteisiin liittyvän sydänlihastulehduksen kanssa, hän sanoi.
Mitä muihin McCulloughin mainitsemiin komplikaatioihin tulee, Liu selitti, että niitä raportoidaan joskus rokotuksen jälkeen, mutta ne ovat yleisiä sairauksia ja tähän mennessä mikään ei viittaa syy-yhteyteen rokotteiden kanssa.
"Siitä, voisivatko rokotteet aiheuttaa muita vakavia sydän- ja verisuonitapauksia, kuten itse infektio aiheuttaa, on käyty keskustelua", Börjesson sanoi. "Tapauskertomuksia on kirjoitettu (eteisvärinästä jne.), mutta tätä tukevat väestöpohjaiset tutkimukset puuttuvat. Eräässä tutkimuksessa ei havaittu sydäninfarktien lisääntymistä rokotuksen jälkeen, kun taas toisessa tutkimuksessa osoitettiin, että täysin rokotetuilla on pienempi sydäninfarktin riski covidin jälkeen. Mitä aivoverenkiertohäiriöön tulee, tulokset ovat olleet ristiriitaisia (suurentunut ja pienentynyt riski)."
Liu selitti, että itse covid-19:n riskeistä käydään jonkin verran keskustelua. "Hän puhuu esimerkiksi ateroskleroosin nopeutumisesta tai ortostaattisesta takykardiaoireyhtymästä ja eteisvärinöistä. [--] Nämä ovat itse asiassa joitakin long covidin piirteitä", hän sanoi McCullough'n väitteistä.
Ray oli samaa mieltä. "covid-19:ää ehkäisevät rokotukset liittyvät hyvin harvoin sydän- ja verisuonikomplikaatioihin – ja jälkimmäiset liittyvät yleisemmin covid-19:ään", hän sanoi.
McCullough väittää lisäksi, että "rokotteiden aiheuttama sydän- ja verisuonihaittojen alue ihmiskehossa on merkittävä, enemmän kuin mikään, mitä olemme ikinä nähneet kolesterolin, korkean verenpaineen, diabeteksen yhteydessä".
Liu viittasi Global Cardiovascular Risk Consortiumin artikkeliin (arkistoitu versio), joka julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä lokakuussa 2023. Siinä esitetään viisi yleistä riskitekijää sydän- ja verisuonitaudeille.
"Erityisesti korkea verenpaine on pääsyy, korkea kolesteroli tulee seuraavaksi, diabetes suurena sydän- ja verisuonikuolleisuuden syynä maailmanlaajuisesti", Liu kommentoi artikkelin tuloksia. "On muistettava, että yhdellä neljästä ihmisestä on korkea verenpaine [--]", hän sanoi ja lisäsi, että sydänkohtauksia ja aivoverenkierron häiriöitä ei tapahdu sellaisissa määrissä, jotka olisivat odotettavissa, jos ne liittyisivät rokotteisiin, niin kuin McCullough väittää.
Ray vahvisti tämän. "Harvinaisia myokardiittitapauksia lukuun ottamatta (myokardiitti liittyy vahvemmin covid-19-tautiin kuin rokotteisiin), ei ole vahvaa näyttöä, joka tukisi ajatusta, että mRNA-rokotuksilla covid-19:n ehkäisemiseksi on korkeaan kolesterolitasoon, korkeaan verenpaineeseen tai diabetes mellitukseen verrattavissa oleva sydän- ja verisuoni[komplikaatioiden] riski."
McCullough yhdistää rokotteiden aiheuttaman sydänlihastulehduksen myös nuorten urheilijoiden sydämenpysähdyksiin. AFP on osoittanut vääriksi useita samanlaisia väitteitä aiemmin, esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.
Veritulppariski suurempi koronataudin kuin rokotteiden yhteydessä
Toisena luokkana McCullough mainitsee "veritulpat, jollaisia emme ole nähneet koskaan ennen". Hän väittää, että piikkiproteiini on "trombogeenisin proteiini, jonka olemme koskaan nähneen ihmislääketieteessä". Trombogeeninen tarkoittaa verisuonitukoksia aiheuttavaa.
Koronarokotteisiin on liitetty hyytymishäiriön riski, mutta tämä liittyy AstraZenecan ja Janssenin rokotteisiin, jotka ovat virusvektorirokotteita, eikä mRNA-rokotteisiin. Virusvektorirokotteet eivät ole enää käytössä Suomessa.
"Joihinkin adenovirusvektorikoronarokotteisiin liittyy harvoin vakavia veren hyytymisen aiheuttamia komplikaatioita. Vakavilla veren hyytymisen aiheuttamilla komplikaatioilla ei ole vahvaa yhteyttä mRNA-rokotuksiin", Ray sanoi.
Liu lisäsi, että "on olemassa aivojen sinustromboosin riski, joka on hyvin, hyvin alhainen ja jota esiintyy useimmiten keski-ikäisillä naisilla [--], mutta se itse asiassa liittyy AstraZenecan rokotteeseen, joka on perinteisempi, virukseen perustuva rokote".
Börjesson sanoi, että piikkiproteiinille "trombogeenisimpänä proteiinina" "ei ole todisteita".
Liu sanoi, että veren hyytyminen on yleisempi komplikaatio covid-19-tartunnan saaneilla potilailla ja sen uskotaan yleisesti liittyvän ACE2-reseptoriin, jota virus käyttää päästäkseen sisään soluihin.
Myös Ray korosti, että veritulpat ovat yleisempiä covid-19:n kuin rokotteiden yhteydessä. "Huomattava piirre covid-19:n ensimmäisessä aallossa olivat hyytymiskomplikaatiot – ja saatavilla olevat todisteet viittaavat siihen, että mRNA-rokotuksilla covid-19:n ehkäisemiseksi on paljon heikompi yhteys veren hyytymiseen kuin taudilla, jota ne ehkäisevät", hän sanoi.
AFP on tarkistanut useita väitteitä rokotteista ja veritulpista aiemmin, esimerkiksi täällä ja täällä.
Adenovirusrokotteisiin liittyy hyvin harvoin neurologisia ja immunologisia haittavaikutuksia
Kaksi muuta McCullough'n mainitsemaa niin kutsuttua sairausluokkaa ovat neurologiset ja immunologiset haittavaikutukset. Hän listaa aivojen verenkiertohäiriöt, Guillain-Barrén syndrooman, kehossa ylöspäin etenevän halvaantumisen, ohutsäieneuropatian, tunnottomuuden ja pistelyn, korvien soimisen ja päänsäryn esimerkkeinä edellisestä ja rokotteen aiheuttama immuunin tromboottisen trombosytopenian sekä laaja-alaisen tulehdustaudin esimerkkeinä jälkimmäisestä.
Mahdollisia yhteyksiä rokotteiden ja monien sairauksien välillä on tutkittu, mutta suurimmassa osassa tapauksia syy-yhteyttä mRNA-rokotteiden kanssa ei kuitenkaan ole todettu.
McCullough'n listaamista sairauksista ja oireista vain päänsäryt on mainittu Pfizerin ja Modernan tuotetietodokumenteissa "hyvin yleisten haittavaikutusten" alla.
AFP näytti väitettyjen haittavaikutusten listan Nohynekille. "Niitä on raportoitu, mutta syy-seuraussuhde ei epidemiologisissa tutkimuksissa ole välttämättä vahvistunut. Rokote voi olla myötävaikuttava tekijä ihmisellä, jolla on alttius ko tauteihin/ reaktioihin, tai sitten kyse voi olla puhtaasti ajallisesta yhteydestä ilman syy-seuraussuhdetta", hän sanoi.
Li oli samaa mieltä. "On oleellista erottaa tapaukset, jotka tapahtuvat rokotuksen jälkeen, ja tapaukset, jotka johtuvat rokotteesta", hän sanoi ja selitti, että harvinaisia, muita kuin yleisesti havaittuja haittavaikutuksia on raportoitu, mutta syy-yhteyttä rokotteen ja monien McCullough'n listaamien vakavien sairauksien ja oireiden välillä ei ole osoitettu.
EMAn turvallisuuskomitea tarkasteli laaja-alaisen tulehdustaudin tapauksia, joita raportoitiin koronarokotuksen jälkeen, mutta se on toistaiseksi tullut tulokseen, että rokotteiden ja taudin väliselle syy-yhteydelle ei ole riittävää näyttöä. Kyseessä on harvinainen, useisiin elimistön osiin vaikuttava tila.
Joillakin McCullough'n mainitsemista sairauksista ja oireista on yhteys muihin kuin mRNA-koronarokotteisiin. Sekä Janssenin (arkistoitu versio) että AstraZenecan (arkistoitu versio) rokotteiden tuotetietodokumenteissa mainitaan Guillain-Barrén oireyhtymä ja verihyytymät yhdessä alhaisen verihiutaleiden määrän eli trombosytopenian kanssa "hyvin harvinaisina" haittavaikutuksina. Tieto vahvistetaan EMAn sivuilla. Terveyskirjaston mukaan Guillain-Barrén oireyhtymä on hermojuurien immuunivälitteinen tulehdus. Se voi olla tappava, mutta ennuste on enimmäkseen hyvä.
Todisteina puutteellisia tutkimuksia
McCullough käyttää yhdessä muiden kanssa kirjoittamansa sydänlihastulehdusartikkelin lisäksi myös muita artikkeleita tukeakseen väitteitään mRNA-rokotteista.
Yksi niistä on "Tanskan Schmelingin ja kollegoiden" artikkeli, joka McCullough'n mukaan osoittaa, että 30%:lla henkilöistä, jotka ottavat rokotteen, ei ole haittavaikutuksia, 70%:lla on kohtalaisia haittavaikutuksia ja 4,2%:lla on vakavia haittavaikutuksia ja että tämä riippuu rokote-erästä.
Ainoa AFP:n löytämä vastaava artikkeli on European Journal of Clinical Investigation -lehdessä maaliskuussa 2023 julkaistu tutkimusraportti otsikolla "BNT162b2-mRNA-covid-19-rokotteen erästä riippuva turvallisuus". Siinä tarkastellaan epäiltyjen haittavaikutusten määriä Tanskassa annettujen Pfizerin rokotteiden eri erissä.
Raportissa ei mainita täsmälleen samoja lukuja kuin McCullough'n puheenvuorossa, mutta siinä sanotaan, että 4,22% kaikista rokoteannoksista vastaa eriä, joihin liittyy eniten epäiltyjä haittavaikutuksia, 63,69% annoksista vastaa eriä, joilla on toisiksi eniten epäiltyjä haittavaikutuksia, ja 32,09% eriä, joilla on vähiten epäiltyjä haittavaikutuksia. 4,22% ei siis kuvaa niiden henkilöiden osuutta, joilla on vakavia haittavaikutuksia, toisin kuin McCullough väittää.
Lisäksi raportissa mainitaan yhtenä tutkimuksen rajoituksena, että sen käyttämä aineisto on Tanskan lääkeviraston epäiltyjen haittavaikutusten raportointijärjestelmästä, joka on "passiivinen raportointijärjestelmä", ja että "näiden järjestelmien raportit ovat alttiita, raportointiharhoille, joissa sekä ali- että yliraportointi ovat mahdollisia, sekä epätäydellisille tiedoille ja raportoidun informaation vaihtelevalle laadulle". Raportin kirjoittajat vetävät johtopäätöksen, että tästä syystä "näiden järjestelmien havaitsemia signaaleita [--] ei yleensä ottaen voida käyttää syy-yhteyden osoittamiseksi".
Li oli samaa mieltä. "He eivät käsitelleet tekijöitä kuten aiempaa covid-19-historiaa, erityyppisiä epäiltyjä haittavaikutuksia tai epäiltyjen haittavaikutustapausten demografisia tekijöitä", hän sanoi ja lisäsi, että "seuraavaksi tarvitaan laajempia tutkimuksia näiden tulosten vahvistamiseksi tai haastamiseksi".
Lisäksi tanskalaisessa terveyspolitiikkaa käsittelevän Sundhedspolitisk Tidsskriftin artikkelissa (arkistoitu versio) asiantuntijat käyvät läpi useita virheitä tutkimuksen tilastollisissa menetelmissä ja aineistoissa, joihin se perustuu. Rokote-erät, joihin liittyi enemmän raportoituja mahdollisia haitta-vaikutuksia, olivat esimerkiksi ensimmäisiä Tanskaan tulleita eriä, ja ne annettiin henkilöille, joilla covid-19-riski oli suurin.
Nohynek sanoi, että hänen tietääkseen THL:lle ei ole tullut tietoa, että jokin erä olisi kontaminoitunut tai liittyisi haittoihin enemmän kuin muut erät.
McCullough väittää myös, että "suurimmassa ruumiinavaustutkimuksessa, joka on koskaan tehty covid-19-rokotusten jälkeisistä kuolemista maailmanlaajuisesti", osoitetaan, että 73,9% rokotusten jälkeisistä kuolemista johtuvat rokotteesta. McCullough on yksi tutkimuksen kirjoittajista.
AFP teki faktantarkistuksen tutkimuksesta heinäkuussa. AFP:n haastattelemat asiantuntijat nostivat esiin puutteelliset tutkimusmenetelmät sekä epäilyksiä kirjoittajien pätevyyksistä. Preprint-julkaisu (arkistoitu täällä) julkaistiin alun perin Lancet-lehteen liitetyssä preprint-palvelimessa mutta poistettiin myöhemmin, koska sen menetelmät eivät tukeneet siinä vedettyjä johtopäätöksiä.
Rokotteita pidetään turvallisempina kuin tartunnan kautta saatua vastustuskykyä
mRNA-rokotteita koskevien väitteiden lisäksi McCullough käsittelee koronataudin hoitoon liittyviä kysymyksiä. Hän väittää, että vain aikainen hoito ja luonnollisen immuniteetin hankkiminen voivat estää sairaalahoidon ja kuoleman ja että "suurin osa sairaalahoidoista ja kuolemista oli täysin vältettävissä suurimman riskiryhmän potilailla varhaisella puuttumisella", kuten viruksia tappavilla nenäsuihkeilla, suuvedellä sekä kotona käytettävillä suonensisäisillä ja suun kautta otettavilla lääkkeillä.
Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin turvallisempaa ottaa rokote kuin saada koronatartunta. "Koronaan sairastumisen riski on moninverroin suurempi riski kuin rokotuksen ottaminen ikääntyvillä ja sairailla ihmisillä. Mitä nuoremmasta ja terveemmästä ihmisestä on kyse, pitää käyttää yksilöllistä harkintaa", Nohynek sanoi. "Tällä hetkellä valtaosa suomalaisista on saanut rokotesuojan sekä kohdannut viruksen useita kertoja, jonka vuoksi THL ei heille enää suosittele tehosteannoksia. Vaakakupissa tällöin painaa se, että lisärokotteilla ei juurikaan saada lisäsuojaa vakavaa tautia vastaan (joka on äärimmäisen harvinainen näillä nuorilla ja terveillä) ja silloin näiden rokotteiden mahdolliset haitat kuten sydänlihaksen tulehdus korostuvat suhteettomasti."
EMAn edustaja sanoi AFP:lle, että vaikka luonnollinen immuniteetti on tehokas, se vähenee ajan myötä ja sisältää vakavan tautimuodon mahdollisen riskin. "Vaikka vähenemistä tapahtuu myös rokotuksen kohdalla, tehosterokotteet vahvistavat kehon kykyä rakentaa vastustusta tautia vastaan ilman, että sen on altistuttava taudin mahdollisesti vakaville seurauksille uudestaan", hän sanoi.
McCullough ei tarkenna, mitä "kotona otettavia" lääkkeitä hän tarkoittaa. Kuumetta alentavat lääkkeet kuuluvat koronavirusinfektion tavallisiin hoito-ohjeisiin, ja sairaalahoidossa oleville potilaille on käytössä muita lääkkeita, Terveyskirjaston koronavirusta käsittelevällä sivulla sanotaan.
AFP osoitti vääriksi väitteitä suuveden käytöstä koronan ehkäisyssä pandemian alussa, esimerkiksi täällä. EMA vahvisti AFP:lle, että tällä hetkellä koronataudin hoitoon ei ole saatavilla viruksia tappavia nenäsuihkeita.
"Minkään nenäsuihkeen tai suuveden, jolla on antiseptisiä tai viruksia tappavia ominaisuuksia, ei ole osoitettu olevan tehokas covid-19-potilailla edes taudin varhaisimmissa vaiheissa", EMAn edustaja sanoi.
Epäluotettavia järjestöjä
Puheenvuoronsa lopussa McCullough mainitsee, että Association of American Physicians and Surgeons (AAPS) ja World Council for Health -järjestöt ajavat rokotteiden kieltämistä.
AAPS julkaisi maaliskuussa 2023 lausunnon, jossa vaadittiin "covid-19-rokotusmandaattien ja geeni-injektioiden" (kuten järjestö kutsuu rokotteita) keskeyttämistä, kun taas World Council of Health väitti, että rokotteet "eivät olleet turvallisia" jo vuonna 2021.
AFP on tehnyt faktantarkistuksia aiemmin sekä AAPS:n että World Council for Healthin jakamasta rokotemisinformaatiosta.
McCullough mainitsee myös, että hän toimi moderaattorina Yhdysvaltain senaatissa 7.12.2022 järjestetyssä tilaisuudessa, jossa asiantuntijapaneeli tuli lopputulokseen, että kaikki koronarokotteet pitäisi poistaa markkinoilta. Google-haku tuottaa tulokseksi lehdistötiedotteen senaattori Ron Johnsonin samana päivänä järjestämästä keskustelusta. Johnsonin Rumble-kanavalla on tapahtumasta myös video, jolla McCullough näkyy. Keskustelijoihin kuului muun muassa Robert Malone, jonka epätosia väitteitä koronarokotteista AFP on osoittanut vääriksi useita kertoja aiemmin. AFP on myös tarkistanut Johnsonin keskustelutilaisuuksissa esitettyjä väitteitä aiemmin.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
