Defibrillaattorimaskotti lasten ja nuorten jalkapallotapahtumassa ei liity Covid-19-rokotteisiin
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 8. elokuuta 2022 11:39
- Lukuaika: 6 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Päivityksissä jaetaan valokuvaa, jonka sanotaan olevan heinäkuussa 2022 järjestetystä Helsinki Cupista ja jossa näkyy maskotti, jonka selässä lukee "ZOLL AED 3". Tämä viittaa tietynlaiseen defibrillaattoriin.
Kuvan päälle lisätyissä teksteissä viitataan rokotteisiin. "On tämä sairasta normalisoida piikitysten jälkeen lasten/nuorten sydänongelmat", yhdessä sanotaan. Päivitystä kommentoivat käyttäjät liittävät tämän Covid-19-rokotteisiin: yhden Facebook-päivityksen kuvatekstissä esimerkiksi listataan videoita, joissa levitetäään disinformaatiota Covid-19-rokotteista.
Päivityksiä on jaettu melkein sata kertaa Facebookissa ja Twitterissä (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä).
Väitteet ovat kuitenkin epätosia. Turnauksen kumppanina olleella defibrillaattorien jälleenmyyjällä ja sen maskotilla ei ole mitään tekemistä koronavirusrokotteiden kanssa. Riippumattomat lääketieteen asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että lapsilla ja nuorilla ei ole merkittävästi enempää sydänongelmia Covid-19-rokotteiden vuoksi.
Maskotti
Helsinki Cup on jokavuotinen 7–18-vuotiaiden jalkapalloturnaus. Se mainitsee defibrillaattoreiden ja ensiaputarvikkeiden jälleenmyyjä Sydänturvan yhtenä kumppaneistaan.
Yrityksen edustaja Teemu Piispanen vahvisti AFP:lle 25.7.2022, että yrityksellä oli turnauksessa mukana maskotti, mutta sanoi, että se ei johtunut Covid-19-rokotteisiin liitetyistä sydänongelmista, kuten sosiaalisessa mediassa väitetään.
"Sydänturvan ja Helsinki Cupin kumppanuus ei liity millään tavalla koronaan, koronarokotuksiin tai väitteeseen lasten ja nuorten sydänongelmien lisääntymisestä", hän sanoi.
Sen sijaan tarkoituksena oli "parantaa Helsinki Cupin sydänturvallisuutta ja samalla kasvattaa yleistä tietoisuutta sydänturvallisuudesta ja defibrillaattoreista. Kumppanuuden kautta on tavoitteena saada parannettua defibrillaattoreiden saatavuutta ja maallikoiden rohkeutta auttaa, mukaan lukien ottaa AED [automaattinen ulkoinen defibrillaattori] defibrillaattori käyttöön, tarvittaessa."
Defibrillaattori ei ollut ainoa turnauksessa mukana ollut maskotti. Helsinki Cupin Facebook-sivuilleen lisäämissä valokuvissa näkyy esimerkiksi susi, joka on pukeutunut samaan keltasiniseen peliasuun kuin osa pelaajilsta, sekä Viking Linen maskotti Ville Viikinki, kuten alla näkyy. Viking Line on myös Helsinki Cupin kumppani.
Harvinaisia, lieviä tulehduksia mRNA-rokotteiden jälkeen
Suomi aloitti 12–15-vuotiaiden Covid-19-rokotukset elokuussa 2021. Joulukuussa 2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli Covid-19-rokotteita niille 5–11-vuotiaille, jotka kuuluvat riskiryhmiin tai joilla on vakavasti immuunipuutteisia henkilöitä lähipiirissään. Myöhemmin joulukuussa päätettiin rokotusohjelman laajentamisesta koskemaan kaikkia 5–11-vuotiaita.
Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että on raportoitu, että Covid-19-mRNA-rokotteet ovat johtaneet joihinkin sydänlihastulehdustapauksiin ja että tapauksia on esiintynyt eniten 16–24-vuotiailla miehillä, mutta huomauttivat, että tapaukset ovat harvinaisia ja suurimmaksi osaksi lieviä. Heidän mukaansa lasten ja nuorten keskuudessa sydänongelmat eivät ole lisääntyneet merkittävästi.
THL:n koronavirusrokotteiden turvallisuutta käsittelevän sivuston mukaan on havaittu, että sydänlihastulehdusta on enemmän Covid-19-mRNA-rokotteen (eli Modernan Spikevax- ja Pfizerin Comirnaty-rokotteiden) saaneilla henkilöillä verrattuna väestöön yleensä. Tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Sivustolla sanotaan, että myös Covid-19-infektio lisää sydänlihastulehduksen riskiä ja että "sydänlihastulehduksia ilmenee väestössä jatkuvasti myös ilman koronarokotusta".
Sivuston mukaan suurimmassa osassa tapauksia oireet ovat olleet lieviä. Yleisin oire on rintakipu. Vakaviin oireisiin kuuluu hengenahdistusta, rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaa. Sydänlihastulehdus paranee yleensä itsestään, mutta terveydenhuoltoon on hakeuduttava viipymättä arviointia ja hoitoa varten.
Sydänlihastulehduksia vain pienessä osaa tapauksia
THL:n tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin toukokuussa 2022, seurattiin 23 miljoonaa ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ja havaittiin, että suurin riksi sairastua sydänlihastulehdukseen Covid-19-rokotuksen jälkeen on 16–24-vuotiailla nuorilla miehillä.
Tutkimuksen mukaan kyseiseen ryhmään kuuluvien, Modernan rokotteen saaneiden joukossa 9– 28 ihmistä 100 000:sta saa sydänlihastulehduksen 28 päivän sisällä toisesta rokoteannoksesta; Modernan rokotteen kohdalla vastaava luku on 4– 7 ihmistä 100 000:sta.
Tapauksia esiintyy vähemmän muissa ryhmissä: kaikista 12 vuotta täyttäneistä miehistä ja pojista 4– 6 Modernan rokotteen saanutta 100 000:sta ja alle yksi Pfizerin rokotteen saanutta 100 000:sta saa sydänlihastulehduksen.
Mitä yli 12-vuotiaisiin tyttöihin ja naisiin tulee, alle yksi 100 000:sta Modernan rokotteen saaneesta sairastuu. Pfizerin rokotteen kohdalla rokottamattomaan väestöön ei ollut eroa.
Yhdysvaltain tautikeskus toteaa 14.7.2022 päivitetyllä sivustollaan, että myokardiittia eli sydänlihastulehdusta ja perikardiittia eli sydänpussintulehdusta "on raportoitu harvoin". "Kun tapauksista on raportoitu, niitä on ollut erityisesti nuorissa ja nuorissa aikuisissa miehissä joitakin päivä Covid-19-mRNA-rokotuksen jälkeen."
Tapaukset eivät näy suomalaisissa lapsissa
THL:n tutkimuksessa ei ole aineistoa 5–11-vuotiaista. Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) diagnostiikkakeskuksen johtaja ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kertoi AFP:lle 28.7.2022, että rokotettujen 5–11-vuotiaiden lukumäärä on niin vähäinen, että harvinaisia haittoja olisi vaikea saada esiin.
Myös immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta sanoi 27.7., että väitteelle, että nuoremmassa ikäryhmässä olisi merkittävästi enemmän sydänoireita, ei ole perusteita.
Osastonylilääkäri Tea Nieminen HUSin Uudesta Lastensairaalasta vahvisti tämän 21.7. Hän sanoi, että sairaalassa ei ole havaittu lisää sydänlihastulehduksia sen piirissä olevassa väestössä. Rokotteiden haittavaikutukset eivät myöskään näkyneet päivystyskäynteinä sairaalassa. Niemisen mukaan viime syksynä, kun 12–16-vuotiaat saivat kaksi Covid-19-rokoteannosta, oli muutamima rintakiputapauksia, mutta ne eivät vaatineet sairaalahoitoa. Yksi lapsi jäi sairaalaan tarkkailuun mutta pääsi kotiin seuraavana aamuna.
Harhaanjohtavissa päivityksissä mainitaan myös "lukuisia piikkihaittoja, mm. ruusua". Meri selitti, että ruusu on on A-ryhmän streptokokin aiheuttama ihottumatauti eikä sillä "ole mitään tekemistä Covid-rokotusten kanssa". Hän sanoi, että "rokotuksiin sinänsä voi tietysti sivuvaikutuksena silloin tällöin liittyä lievää ohimenevää ihottumaa. Mutta se ei ole ruusua, vaan lievä immunologinen tai allergistyyppinen reaktio".
AFP on tarkistanut myös aikaisemmin samankaltaisia väitteitä ja osoittanut, että Covid-19-mRNA-rokotteisiin liittyvät sydänlihastulehdustapaukset ovat harvinaisia. Tämä artikkeli helmikuulta 2022 osoitti vääräksi väitteen, että The Hospital for Sick Children -sairaala Torontossa Kanadassa olisi laajentanut sydäntautien osastoaan varautuakseen lasten keskuudessa lisääntyviin Covid-19-rokotteiden haittavaikutuksiin.
Muita epätosia ja perusteettomia väitteitä
Yhdessä harhaanjohtavaa valokuvaa jakavassa päivityksessä on linkkejä artikkeleihin Rapsodia-sivustolla, joka on levittänyt disinformaatiota aiemmin.
Ensimmäisessä artikkelissa väitetään, että Maailman terveysjärjestön johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus olisi sanonut, että joissain maissa tehosterokotteita annetaan "lasten tappamiseksi". AFP:n joulukuussa 2021 julkaisema artikkeli kuitenkin osoittaa, että Tedros vain kompuroi sana "children" ("lapset") kohdalla. Tedros esitti kommenttinsa kommentti oli maailmanlaajuisen rokote-epätasa-arvon eikä Covid-19-tehosterokotteiden turvallisuuden yhteydessä.
Toinen linkki vie elokuussa 2021 julkaistuun artikkeliin, jossa kiistanalainen asianajaja Reiner Fuellmich toistaa useita perusteettomia salaliittoteorioita Maailman talousfoorumista ja Euroopan keskuspankista. Fuellmich on esittänyt useita perusteettomia väitteitä, kuten tässä AFP:n artikkelissa helmikuulta 2022 kerrotaan.
Päivitys linkittää myös amerikkalaisen tutkijan Robert Malonen epätosiin väitteisiin. Malonen mRNA-rokotteita koskevat väitteet osoitetaan epätosiksi tässä joulukuussa 2021 julkaistussa artikkelissa.
Seuraavassa linkissä toistetaan vääriksi osoitettuja väitteitä siitä, että rokotteet liittyisivät jalkapalloilijoiden kuolemiin. AFP kirjoitti perusteettomista väitteistä tammikuussa 2022 ja lokakuussa 2021.
Viimeisessä artikkelissa väitetään, että suurin osa ihmisistä kärsii "massapsykoosista" Covid-19-pandemian yhteydessä. AP:n ja Reutersin artikkeleissa esitetään, että teorialle ei ole perusteita.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä