Koronarokotteita testattiin myös eläimillä

© AFP 2017-2022. Kaikki oikeudet pidätetään.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) hätäkäyttöön hyväksymiä koronarokotteita on testattu sekä eläinkokeissa että kliinisissä tutkimuksissa ihmisillä. Sosiaalisessa mediassa kuitenkin väitetään Texasin senaatin kuulemisesta otetun videopätkän perusteella, että lääkevalmistajat "ohittivat" eläinkokeet kehittäessään koronarokotteita, sillä koe-eläimet kuolivat. Näin ei ole: AFP puhui alan asiantuntijoille, joiden mukaan tutkimuksissa ei paljastunut turvallisuusongelmia.

"Kaikki koe-eläimet kuolivat koronarokote kokeissa", sanotaan Rapsodia-sivustolla 20.9.2022 julkaistun jutun otsikossa. AFP on osoittanut aiemmin vääräksi useita sivustolla esitettyjä väitteitä esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.

Jutussa on mukana noin minuutin mittainen, suomeksi tekstitetty videopätkä kuulemisesta Texasin senaatissa 6.5.2021. Siinä republikaanipuolueen senaattori Bob Hall esittää kysymyksiä lastenlääkäri Angelina Farellalle. Keskustelun aikana Hall sanoo: "Olen lukenut, että he aloittivat eläinkokeet, mutta koska eläimet kuolivat, he lopettivat kokeet." Myöhemmin hän lisää: "He eivät tehneet kokeita ihmisillä".

Kuvakaappaus epätosia väitteitä jakavasta päivityksestä (otettu 3.10.2022)

Video 6.5. käydystä kuulemisesta on saatavilla kokonaisuudessaan senaatin suoratoistopalvelussa täällä. Sosiaalisessa mediassa käytetty pätkä on 44 minuutin kohdalla.

Videopätkä ja Hallin väitteet alkoivat levitä englanniksi pian kuulemisen jälkeen, ja ne ovat nousseet uudelleen esille syyskuussa 2022 suomeksi. Niitä on jaettu yli sata kertaa Facebookissa ja Telegramissa.

Väitteet ovat kuitenkin epätosia. Kuulemisen aikaan Yhdysvalloissa FDA oli myöntänyt hätäkäyttöluvan kolmelle, Pfizer-BioNtechin, Modernan ja Johnson & Johnsonin kehittämälle, koronarokotteelle. Niillä kaikilla oli tehty sekä eläinkokeita että vaiheen 3 tutkimuksia ihmisillä.

Onnistuneita tutkimuksia eläimillä

Kaikki kolme valmistajaa on julkaissut tuloksia eläimillä tehdyistä tutkimuksista. Rokotteiden hyväksymiseen liittyvistä muistioista käy ilmi, että Moderna ja Pfizer-BioNTech käyttivät toksikologisissa tutkimuksissaan rottia, kun taas Johnson & Johnson käytti kaneja. Näiden tutkimusten perusteella ei raportoitu merkittäviä turvallisuusongelmia.

Tutkimuksia tehtiin myös kädellisillä, minkä perusteella rokotteiden todettiin synnyttävän immuunireaktion. Kaikki kolme yritystä käytti tutkimuksissa reesusapinoita, joiden lisäksi Pfizer-BioNTech käytti myös hiiriä. Pfizer-BioNTechin ja Johnson & Johnsonin tulokset julkaistiin Naturessa ja Modernan The New England Journal of Medicinessa.

European Animal Research Association -järjestön toimitusjohtaja Kirk Leechin mukaan eläimiä käytetään yleensä kahdessa eri vaiheessa rokotteiden, mukaan lukien koronarokotteen, kehityksessä.

"Tutkimuksissa, joissa käytetään hiiriä, frettejä ja apinoita, tunnistetaan aluksi, mitkä rokotteista ovat todennäköisesti tehokkaita, ja kun rokote on kehitetty, eläimiä, yleensä apinoita, käytetään sen tutkimiseen, onko valmis tuote turvallinen ihmisillä tehtäviä kokeita varten", hän sanoi. "Jos turvallisuutta ja tehokkuutta ei voida taata prekliinisissä tutkimuksissa, tutkimusta ei vietäisi eteenpäin", Leech sanoi – hyväksyttyjen koronarokotteiden kohdalla tutkimuksia ei jouduttu lopettamaan.

Reesusapina (Macaca mulatta) sateessa Beauvalin eläintarhassa Saint-Aignanissa Keski-Ranskassa 13.7.2021. ( AFP / GUILLAUME SOUVANT)

Sekä Leech että immunobiologian asiantuntija Akiko Iwasaki Yalen yliopistosta sanoivat, että eläinkokeita tehtiin osana koronarokotteiden kehitystä.

He selittivät, että pandemian kiireellisyyden vuoksi kuitenkin ihmisillä ja eläimillä tehtäviä tutkimuksia suoritettiin osittain samanaikaisesti Modernan ja Pfizerin rokotteiden kohdalla.

Leech sanoi, että ihmisillä tehtävät tutkimukset hyväksyttiin aikaisempien, eläimillä tehtyjen mRNA-teknologian tutkimusten perusteella, jotka olivat osoittaneet sen olevan turvallinen. Leech lisäsi: "Yhteinen tavoite löytää vapaaehtoisia osallistujia rokotetutkimuksiin eteni etusijalla, mutta mistään ei tingitty."

Iwasaki sanoi myös: "Ei ole dataa, joka osoittaisi, että rokotetut eläimet olisivat kuolleet rokotuksen seurauksena."

Foundation for Biomedical Research -järjestön mediasuhteiden johtaja Eva Maciejewski oli samaa mieltä. Hän sanoi, että mitä kolmeen rokotteeseen, jolle FDA myönsi hätäkäyttöluvan, tulee, "eläimet olivat turvassa" ja "rokotusten jälkeen" niillä todettiin "korkea immuniteetin taso".

Hän lisäsi, että joissakin tutkimusprotokollissa edellytetään, että eläimet lopetetaan tutkimuksen lopussa ruumiinavausta tai näytteenottoa varten.

Texasin senaatin kuulemisen jälkeen FDA myönsi hätäkäyttöluvan neljännelle, Novavaxin kehittämälle koronarokotteelle heinäkuussa 2022. Rokotteen hyväksymismuistiossa esitellään rotilla ja kaneilla tehtyjä toksikologisia tutkimuksia, ja Naturessa julkaistuissa tuloksissa todetaan immuunireaktio paviaaneilla ja hiirillä.

Neljä yllä mainittua koronarokotetta ovat samat, jotka ovat tällä hetkellä käytössä Suomessa, kuten sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla sanotaan.

Tutkimukset ihmisillä

Sosiaalisessa mediassa leviävässä videopätkässä senaattori Hall sanoo lisäksi, ettei rokotteita tutkittu ihmisilläkään. Myös tämä väite on epätosi.

Kaikilla rokotteilla tehtiin vaiheiden 1–3 kliinisiä tutkimuksia ihmisillä ennen kuin FDA myönsi niille hätäkäyttöluvan, kuten Pfizer-BioNTechin, Modernan, Johnson & Johnsonin ja Novavaxin hyväksymismuistioissa kerrotaan. Lisäksi Pfizer-BioNTechin, Modernan, Johnson & Johnsonin ja Novavaxin vaiheen 3 tutkimusten tulokset julkaistiin The New England Journal of Medicinessa.

Vaikka koronarokotteet ovat ensimmäisiä käyttöön hyväksyttyjä ja maailmanlaajuisesti käytössä olevia rokotteita, joissa käytetään mRNA- eli lähetti-RNA-teknologiaa, tutkimukset mRNA-teknologian käytöstä rokotteissa alkoivat jo 1990-luvun alussa ja niissä saatiin lupaavia tuloksia eläimillä.

Kääntänyt ja sovittanut suomeksi:
ROKOTUKSET COVID-19