Sosiaalisessa mediassa käytetään terveystilastoja esittämään harhaanjohtavia väitteitä diagnoosien määrästä Suomessa

Suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, jota on jaettu yli 150 kertaa lokakuun alun jälkeen, näkyy kuvakaappaus taulukosta, jossa on vuosikohtaisia tietoja eri diagnoosien määristä. Päivityksen tekstin mukaan kyseessä on "THLn tilastoa sairauksien lisääntymisestä oudosti vuodesta 2021 lähtien". Kommenteissa monet liittävät lisääntymisen koronarokotteisiin, sillä koronarokotusohjelma alkoi Suomessa vuoden 2020 lopulla.

Taulukko kattaa vuodet 2018–2023, ja siinä listataan yhdeksän eri diagnoosiluokkaa: kasvaimet; veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt; umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet; mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt; hermoston sairaudet; virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet; raskaus, synnytys ja lapsivuoteus; eräät perinataaliaikana alkaneet tilat; synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet. Taulukossa näkyy diagnoosien määrien selvä kasvu vuodesta 2020 alkaen ja edelleen vuonna 2021.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavaa väitettä levittävästä päivityksestä (otettu 30.10.2023)

Väitteet tilastosta levisivät myös X:ssä (entisessä Twitterissä), jossa kasvu liitettiin suoraan koronarokotteisiin.

THL:n mukaan eri vuodet tilastossa eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, sillä tietoihin on tullut mukaan uusia palvelusektoreita vuodesta 2020 alkaen. Kelasta kerrottiin AFP:lle, että joidenkin väitteissä mainittujen diagnoosikategorioiden kohdalla sairauspäivärahan saajien määrä on kasvanut vuonna 2023, mutta tämä on normaalia vaihtelua.

Muutos tiedonkeruussa

Facebook-päivityksen tekijä linkittää kommenteissa "Työterveyshuollon ICD-10-diagnoosit palveluntuottajittain" -nimiseen tilastoon THL:n Avohilmo-palvelussa (arkistoitu versio). Avohilmo on perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitusjärjestelmä, johon kerätään tietoja muun muassa käynneistä, diagnooseista ja odotusajoista.

Kuvakaappauksessa näkyvästä tilastosta puuttuu joitakin koko tilastossa mukana olevia diagnoosiluokkia. Päivittyvän tilaston luvut vastaavat suurilta osin kuvakaappauksen tilaston lukuja lukuun ottamatta vuoden 2023 saraketta, sillä kuluvan vuoden tiedot eivät ole valmiita ja lisääntyvät edelleen. Joitakin edellisten vuosien tietoja on myös päivitetty. Oleellista on kuitenkin, että diagnoosien määrät lisääntyvät huomattavasti vuodesta 2020 alkaen myös päivittyvässä tilastossa.

Tämä on kuitenkin seurasta muutoksesta tiedonkeruussa, ei diagnoosien määrien oikeasta kasvusta.

"Avohilmon tiedonkeruuseen liittyivät vuodesta 2020 yksityinen työterveyshuolto ja yksityinen avosairaanhoito. Tästä syystä käyntimäärät ja muut tiedot ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2020 alkaen. Uusia toimijoita tulee edelleen mukaan ja käyntimäärien ja muiden tietojen määrän kasvu jatkuu myös tulevina vuosina", Avohilmon edustaja kertoi AFP:lle sähköpostitse 27.10.

Sama tieto on nähtävissä THL:n Avohilmon raportteja koskevalla usein kysyttyjä kysymyksiä -sivulla (arkistoitu versio).

Sivulla kerrotaan myös kohdassa "miksi käyntimäärät ja muut tiedot ovat kasvaneet huomattavan paljon vuodesta 2020 alkaen?", että tietoja voidaan tarkastella palvelusektorin mukaan. Tilastoissa voidaan erotella julkisen terveydenhuollon avohoito, yksityisen terveydenhuollon avohoito sekä työterveys, johon kuuluu sekä julkinen että yksityinen työterveys. Kuviosta (arkistoitu versio), jossa kaikki diagnoosit on luokiteltu näihin ryhmiin, näkyy, että näennäinen kasvu johtuu yksityisen terveydenhuollon avohoidon ja yksityisen työterveyshuollon lisäämisestä ilmoitusjärjestelmään:

Image

Kuvio diagnoosimääristä palvelusektorin mukaan luokiteltuna (tallennettu 31.10.2023) ( THL)

Diagnoosien määrä vuoden 2020 jälkeen ei ylitä edellisten vuosien määriä kuviossa, kun tarkastellaan vain julkisen terveydenhuollon avohoitoa.

Kasvua ei myöskään ole, kun tarkastellaan pelkästään julkisen terveydenhuollon avohoidon tietoja (arkistoitu versio) samoista diagnoosiluokista, jotka on mainittu harhaanjohtavassa päivityksessä:

Image

THL:n tilasto diagnooseista julkisen terveydenhuollon avohoidossa (kuvakaappaus otettu 31.10.2023)

Toisin sanoen diagnoosien määrissä ei havaita kasvua vuodesta 2021 alkaen, kun kahden, vuonna 2020 lisätyn sektorin (yksityisen terveydenhuollon avohoito ja yksityinen työterveyshuolto) tiedot jätetään pois.

Muutokset sairauspäivärahan saajien määrissä normaalia vaihtelua

AFP otti yhteyttä Kelaan väitteisiin liittyen. Kela myöntää sairauspäivärahaa korvaamaan alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä ja tilastoi diagnooseista, jotka ovat johtaneet sairauspäivärahan myöntämiseen. Tiettyjen diagnoosien määrien huomattava kasvu heijastuisi siis tilastoihin sairauspäivärahasta.

Kelan tilastoasiantuntija Siru Keskinen kertoi AFP:lle sähköpostitse 1.11., että sairauspäivärahan saajien määrä kasvoi vuonna 2022.

"Suhteellisesti eniten kasvua oli hengitysteiden sairauksissa sekä kaatoluokassa Muut (johon sisältyvät mm. koronadiagnoosit)", hän sanoi. Hän kuitenkin selitti, että "joissain sairauksissa, kuten hengityselinten sairauksissa, kasvussa on voinut olla kyse lähinnä paluusta pandemiaa edeltävälle tasolle".

Kuten Kelan tutkimusblogissa helmikuussa 2023 julkaistussa kirjoituksessa (arkistoitu versio) selitetään, hengitystieinfektioiden ja niiden aiheuttamien pitkien sairauspoissaolojen lisääntymisen syitä voivat olla "esimerkiksi kontaktien lisääntyminen ensimmäisten koronavuosien rajoitusten jälkeen, maskien käytön väheneminen ja korona-ajasta heikentynyt käsihygienia".

Keskinen sanoi, että sosiaalisen median väitteissä mainituista diagnoosiluokista sairauspäivärahojen saajien määrä väheni vuonna 2022 mutta kasvoi vuonna 2023 seuraavissa luokissa: kasvaimet, veren ja verta muodostavien elinten sairaudet, umpierityssairaudet, hermoston sairaudet, ruoansulatuselimistön sairaudet sekä raskaus, synnytys ja lapsivuoteus. Sama huomio koskee myös tiettyjä sairauksia, joita ei mainita väitteissä, kuten ruoansulatuselinten, ihon ja ihonalaiskudoksen sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.

Keskinen kuitenkin huomautti, että "muutokset ovat melko pieniä ja mielestäni normaalia vaihtelua".

Myös tilastot lääkekorvausoikeuksista tukevat tätä. Kelan tilastoasiantuntija Aino Wegelius kertoi sähköpostitse 3.11., että vuodet 2015–2022 kattavien lääkekorvausoikeustietojen perusteella on "totta, että joidenkin sairauksien määrät ovat kasvaneet vuodesta 2020 (tai 2021), mutta tilastoissa on nähtävissä kasvua jo tätä ennen eikä koronavuosina näytä tapahtuneen minkäänlaisia jyrkkiä muutoksia. Vaikuttaisi, että monissa sairauksissa kasvu on jopa loiventunut tai lähtenyt laskuun."

AFP on tarkistanut useita epätosia ja harhaanjohtaiva rokotteita koskevia väitteitä aiemmin, esimerkiksi täällä, täällä ja täällä. Euroopan lääkevirasto arvioi, että rokotteet ovat pelastaneet miljoonia henkiä (arkistoitu versio).