Italialaisessa tutkimuksessa väitetään, että veressä on koronarokotuksen jälkeen outoja kappaleita — asiantuntijoiden mukaan tutkimus on epäluotettava

"Kriittisen tärkeää!" elokuun lopun jälkeen satoja kertaa jaetussa Facebook-päivityksessä julistetaan. Siinä viitataan tutkimusartikkeliin, jonka väitetään osoittavan, että "kuukausi c0vid mRNA r0kotuksen jälkeen koehenkilöistä 948:n (94%) veressä havaittiin poikkeavaa punasolujen yhteen tarttumista sekä veressä havaittiin olevan vaihtelevan muotoisia ja kokoisia poikkeavia, tunnistamattomia partikkeleja/kappaleita, jotka myös osoittivat taipumusta kiinnittyä toisiinsa ja muodostaa valtavan kokoisia kappalemuodostelmia".

Päivityksessä väitetään lisäksi, että tulokset yksin riittävät selittämään "äkkikuolemat ja ylikuolleisuuden", joita on päivityksen mukaan havaittu joulukuussa 2020 alkaneen koronavirusrokotusohjelman alun jälkeen ja jotka voivat olla verisuonitukosten aiheuttamia.

Päivityksessä viitataan International Journal of Vaccine, Theory, Practice, and Research -julkaisussa elokuun 2022 puolivälissä ilmestyneeseen tutkimukseen.

Sosiaalisessa mediassa eniten jaetun päivityksen on kirjoittanut Pekka Timonen. Timonen on lääkäri, jonka väitteet koronavirusrokotteiden ja syövän yhteydestä kumottiin mediassa maaliskuussa 2021.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 9.9.2022)

Samaa tutkimusta on jaettu myös pienemmissä päivityksissä Facebookissa, Twitterissä ja Telegramissa sekä Uusi MV-lehti-vaihtoehtomediassa, jonka esittämiä väitteitä AFP on osoittanut vääriksi useita kertoja (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä). Tutkimusta on levitetty verkossa myös muilla kielillä.

Asiantuntijat kuitenkin kertoivat AFP:lle, että tutkimus itsessään ei vastaa hyvää tieteellistä käytäntöä eikä julkaisua, jossa se ilmestyi, pidetä luotettavana lähteenä laajemmassa tieteellisessä yhteisössä.

Julkaisun luotettavuus kyseenalainen

Tutkimuksen julkaisseen International Journal of Vaccine Theory, Practice, and Research -lehden sivuilla sanotaan, että se hakee "faktapohjaisia tutkimusartikkeleita, jotka liittyvät rokotteiden rahoittamisen, jakelun, sääntelyn, markkinoinnin, myynninedistämisen ja ympäristövaikutusten kaikkiin puoliin". Lehden arkistoissa vanhin numero on heinäkuulta 2020.

AFP näytti tutkimusta solu- ja molekyylibiologian professori Vesa Hytöselle Tampereen yliopistosta 5.9. "Tutkimus on julkaistu julkaisusarjassa, joka ei ole kovin tunnettu ja ei välttämättä noudata hyvää tieteellistä käytäntöä", hän sanoi.

Hän huomautti, että lehden toimittajakunnan profiilit ovat erikoisia rokotteisiin erikoistuneessa tieteellisessä julkaisussa. Esimerkiksi päätoimittajalla sanotaan olevan kielitieteen tutkinto. Vaikka osa toimituskunnan jäsenistä — jotka vastaavat lehdelle tarjottujen artikkeleiden vertaisarvioinnista — mainitsee taustakseen mikrobiologian tai kemian, heidän joukossaan on myös muun muassa kielitieteilijä, osteopaatti ja tietojenkäsittelytieteilijä.

Lehden arkistot osoittavat, että lehti keskittyy rokotekriittiseen tutkimukseen erityisesti koronarokotteisiin liittyen. Esimerkiksi joulukuun 2021 numerossa julkaistiin artikkeli, joka oli ilmestynyt alun perin Children's Health Defense -järjestön The Defender -julkaisussa. Järjestö on nostanut useita kanteita Covid-19:ään liittyen. AFP on tarkistanut järjestön esittämiä väitteitä esimerkiksi täällä ja täällä.

AFP teki myös haun muissa lehdessä julkaistuista artikkeleista Yhdysvaltain kansallisen lääketieteellisen kirjaston ylläpitämässä, biolääketieteellisen tutkimuksen tietokannassa PubMedissa. Haku ei tuottanut hakutuloksia.

Ei kontrolliryhmää

Tutkijat kyseenalaistivat tutkimuksessa käytetyt menetelmät.

"Olennainen puute on se, että terveitä verrokkeja ei ole analysoitu", Hytönen sanoi. "Ilman verrokkiaineistoa en näe juurikaan arvoa tällaisella aineistolla."

Vanhempi tutkija Markus Vähä-Koskela Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista oli samaa mieltä: "Kyseessä ei ole kontrolloitu koeasetelma", hän sanoi 8.9.

Kontrolliryhmä on tutkimuksissa käytetty vertausryhmä; ilman sitä ei voida määritellä, onko tutkittavalla asialla merkittävää vaikutusta koeryhmään, tietosanakirja Britannicassa selitetään.

Epämääräisiä oireita

Tutkimuksessa sanotaan, että siinä analysoitiin "perifeerisen veren pisaroita 1 006 oireelliselta koehenkilöltä mRNA-injektiolla tehdyn rokotuksen jälkeen" ja että veressä havaittiin punasolujen kasaantumista ja muita kappaleita 94%:lla koehenkilöistä.

Oireita ei kuitenkaan selitetä. "Jos potilailla on epämääräisiä oireita, on veren partikkelikoostumuksen perusteella nähdäkseni hyvin haastavaa tehdä jotain arviota oireiden alkuperästä", Hytönen sanoi.

Kyseenalainen tekniikka

Strategisten aloitteiden erityisavustaja ja laillistettu allergologi ja immunologi Susan Rudd Bailey Texas A&M -yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta selitti AFP:lle 21.9., että "punasolujen aggregaatio tarkoittaa yleensä, että näytteiden valmistelussa käytetyt kemikaalit ovat vanhoja ja/tai käytetään huonoa tekniikkaa. Se ei ole diagnostinen mihinkään sairauteen liittyen".

Vähä-Koskela oli samaa mieltä ja huomautti, että roleaux-muodostelmat, eli punasolujen kasaantuminen, eivät ole itsessään diagnostisia.

Hytönen lisäsi: "Miksi tekniikalla ei ole analysoitu rokotemateriaalia sellaisenaan? Se olisi näyttänyt, että onko rokotteissa jotain artikkelissa kuvattua?"

Myös tutkimuksessa esitettyjen mikroskooppikuvien luotettavuus on kyseenalainen, Vähä-Koskela sanoi: "Kuvissa näkyy ties mitä roskaa, herää kysymys, ovatko näytelasit puhtaita." Hän myös kyseenalaisti, mitä kuvat näyttävät: "Ei ole mitään takeita mistä näytteistä kuvat on otettu."

"Epätieteellinen ja subjektiivinen"

Vähä-Koskela viittasi artikkelin epätieteelliseen tyyliin ja kuinka kirjoittajien "subjektiivisuus paistaa läpi". Esimerkki tästä on viittaus "niin kutsuttuihin 'rokotteisiin'" sekä lausunto, kuinka valmistajien "täytyy, meidän mielestämme, kertoa totuus siitä, mitä rokotteissa on ja miksi se on siellä".

Hän myös nosti esiin artikkelin kolmen kirjoittajan luotettavuuden. Kirjoittajat on esitelty hammaslääketieteen, akupunktion, happi-otsoniterapian, diagnostiikan, otolaryngologian eli korva-, nenä- ja kurkkutautien ja sytologian eli soluopin asiantuntijoina.

"Arvioni tästä paperista on, että se on roskaa, liian epätieteellinen ja subjektiivinen", Vähä-Koskela tiivisti.

Kiistelty pimeäkenttämikroskopia

Tutkimuksessa sanotaan, että siinä käytettiin "pimeäkenttämikroskooppianalyysiä" näytteiden tuoreen veren tutkimiseen. Pimeäkenttämikroskopian käyttäminen tähän tarkoitukseen on kuitenkin hyvin kiistanalaista.

Menetelmässä näytteitä katsotaan mikroskoopilla tummaa taustaa vasten niin, että optisesti tiheät alueet näkyvät vaaleina.

"Veren pimeäkenttäanalyysi on vaihtoehtolääketieteen menetelmä, jolla ei ole koskaan osoitettu olevan ainutlaatuista arvoa lääketieteessä", Bailey sanoi.

Vuonna 2019 Quackwatchissa ilmestyneen artikkelin mukaan pimeäkenttämikroskopia on itsessään kelvollinen tieteellinen työkalu, mutta sen käyttäminen elävien solujen analyysiin ei ole. Quackwatch on sivusto, joka keskittyy "terveyteen liittyvien petkutusten, myyttien, villitysten, virhepäätelmien ja väärien toimintatapojen" vääräksi osoittamiseen ja joka on osa voittoa tavoittelematonta Center for Inquiry -järjestöä, joka "omistautuu tieteen puolustamiselle ja kriittiselle ajattelulle uskonnon tutkimisessa".

Artikkelissa selitetään, että "vaikka jotkin veren piirteet (kuten punasolujen suhteellinen koko) ovat havaittavissa, elävän veren tutkijat poikkeuksetta tulkitsevat virheellisesti muita seikkoja kuten punasolujen kasaantumisen määrän, solujen muodoissa tapahtuneet muutokset ja muut asiat, joita tapahtuu, kun verinäyte kuivuu". Siinä huomautetaan, että useimmat pimeäkenttämikroskopiaa tällä tavalla käyttävät "eivät ole päteviä hoitamaan ongelmia, joita he väittävät diagnosoivansa".

Uutistoimisto dpa:n tekemässä faktantarkistuksessa italialaisesta tutkimuksesta viitataan terveyteen ja lääketieteeseen liittyviä väitteitä arvioivan, Itävallan Cochrane-osaston tuottaman Medizin-Transparent.at:n vuonna 2019 julkaisemaan artikkeliin. Artikkelissa tullaan tulokseen, että ei ole tarpeeksi tieteellistä näyttöä sen osoittamiseksi, että pimeäkenttämikroskopiaa voitaisiin käyttää terveysongelmien diagnosoimiseen.

Image

Mikroskoopin käyttöä kokeellisen lääketieteen ja biokemian laitoksella Policlinico di Tor Vergata -sairaalassa Roomassa 3.11.2020 ( AFP / Andreas SOLARO)

Tukea "korealaiselle tutkimukselle"?

Joissakin tutkimusta jakavista päivityksistä väitetään, että se tukee "korealaisten lääkäreiden" tekemiä havaintoja. Joissakin tapauksissa lääkäreiden nimiksi on mainittu "Yong Mi Lee, Sunyoung Park ja Ki-Yeob Jeon".

Kyseisessä tutkimuksessa väitetään, että siinä löydettiin "vierasmateriaaleja" mRNA-koronarokotteen saaneiden ihmisten verestä. Tutkimus kuitenkin julkaistiin samassa lehdessä kuin italialainen tutkimus. Joulukuussa 2021 Korean lääkärijärjestö harkitsi Yong Mi Leen poissulkemista virheellisen terveyteen liittyvän tiedon levittämisen vuoksi, kuten eteläkorealaisessa alan lehdessä Medical Timesissa uutisoitiin.

Korkeammat kuolleisuusluvut liittyvät ikääntyvään väestöön

Joissakin päivityksissä väitetään myös, että tutkimuksen tulokset selittävät Suomessa "koronarokotusten aloittamisen jälkeen" tapahtuneita äkillisiä ja ylimääräisiä kuolemia.

Vuonna 2021 ja vuoden 2022 alussa Suomessa on ollut enemmän kuolemia kuin edellisinä vuosina. Yksityiskohtia ei ole vielä julkaistu, mutta ikääntyvää väestöä pidetään keskeisenä tekijänä kasvavalle kuolleisuudelle.

Tilastokeskuksen mukaan yleinen kuolleisuusluku — kuolleiden määrä keskiväkiluvun 1 000 henkeä kohden — kasvoi 10:stä vuonna 2020 10,4:ään vuonna 2021. Myös mediassa, kuten esimerkiksi Turun Sanomissa, uutisoitiin asiasta.

Kesäkuussa 2022 mediassa (esimerkiksi Ylellä ja Ilta-Sanomissa) uutisoitiin, että Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan kuolemia oli vuoden 2022 ensimmäisen viiden kuukauden aikana enemmän kuin "vuosiin". Kuolinsyytilastot vuodella 2021 julkaistaan vasta joulukuussa 2022.

AFP tutki väitteitä ylikuolleisuudesta ja epäilyttävístä tai äkillisistä kuolemista kesäkuussa 2022.

Ei näyttöä, että lääkkeiden vähyys Ranskassa johtuu rokotteiden sivuvaikutuksista

Lopuksi osassa päivityksissä jaetaan ranskalaisella Infodujour-sivustolla julkaistua artikkelia, jossa uutisoidaan "trombolyyttisten" lääkkeiden vähyydestä Ranskassa ja jonka voi tulkita yhdistävän vähyyden koronarokotteiden sivuvaikutuksiin. Sivusto on kuitenkin levittänyt disinformaatiota aiemmin, ja AFP on osoittanut vääriksi siellä esitettyjä väitteitä esimerkiksi täällä ja täällä.

Ranskan lääketurvallisuusvirasto kertoi elokuussa 2022 kahden käytetyimmän trombolyytin vähyydestä sairaaloissa maailmanlaajuisesti mutta ei maininnut, että kyseessä olisi seuraus rokotteiden sivuvaikutuksista.

Rokotteita suositellaan turvallisempina kuin Covid-19-taudin sairastamista

THL kertoo sivuilaan, että koronarokotteita tarjotaan kaikille yli 5-vuotiaille. Se suosittelee kolmatta annosta kaikille yli 18-vuotiaille sekä riskiryhmiin kuuluville yli 12-vuotiaille. THL huomauttaa, että "on huomattavasti turvallisempaa ottaa rokote kuin sairastaa koronatauti".

AFP on osoittanut vääriksi useita väitteitä koronarokotteiden turvallisuuteen liittyen ja näyttänyt esimerkiksi, että rokotetuilla ei ole suurempaa todennäköisyyttä joutua sairaalaan kuin rokottamattomilla, että lasten sydänongelmat eivät ole lisääntyneet merkittävästi rokotusohjelman alkamisen jälkeen ja että äidin ottama rokote ei voi vahingoittaa vauvaa.