Väitteeseen selittämättömien kuolemien kasvusta kannattaa suhtautua varoen

Satoja kertoja Facebookissa jaetuissa päivityksissä on kuvakaappaus Facebook-kommentista. Siinä käyttäjä kirjoittaa: "Minulla on hautaustoimisto Helsingissä, ja tiedän sanoa, että täyttä on Helsingissäkin vainajien säilytyspaikoissa. Hyvin pitkällä hautausalalla olleet sanovat, että kuluneesta talvesta lähtien on ollut ennätyksellisen paljon vainajia. Äkkinäisiä, selittämättömiä, käsittämättömiä, hämmentäviä, outoja, ennenaikaisia ja yllättäviä kuolemia on ollut runsaasti. Omaiset vaativat ruumiinavauksia juuri noista syistä ja avauspaikat ovat ennen näkemättömästi nyt ruuhkautuneet, ja siksikin logistiikka ja hautaukset jumittavat. Mikäänhän ei liity edelleenkään mihinkään, kummastellaan vain joka paikassa tätä kaoottistakin tilannetta."

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavasta päivityksestä (otettu 30.5.2022)

AFP:n ei onnistunut jäljittää alkuperäistä päivitystä ja sen julkaisuajankohtaa. Se on voitu esimerkiksi julkaista yksityisessä ryhmässä. Päivitystä jakavat käyttäjät yhdistävät sen kuitenkin huhtikuun loppuun ja toukokuun alkuun. Yksi käyttäjä jakoi kuvakaappauksen päivityksestä 4.5.2022 tekstillä: "Viime sunnuntaina Helsingin Sanomissa oli kuulemma jo 10 sivua kuolinilmoituksia?" Toinen käyttäjä kirjoitti jakaessaan kuvakaappauksen 5.5.2022: "Somessa kiertää oheinen kuva. Minulta kysyttiin onko se aito? Puhuin juuri yli tunnin mittaisen puhelun Katjan kanssa. Postaus on erittäin aito! Se on siloteltu kuva kamalasta todellisuudesta. Pitäkää huolta toisistanne." 

Osa kuvakaappausta kommentoivista käyttäjistä vaikuttaa olevan huolissaan väitteistä. Jotkut heistä väittävät, että väitetty piikki selittämättömissä kuolemissa liittyy koronavirusrokotusohjelmaan. "Aina vain näitä (koe rokotteita) kaupataan ! Taitaa tulla oikein väestön joukko kato .ennenkuin joku uskaltaa avaa suunsa", yksi käyttäjä kirjoitti.

Tilastot kuitenkin osoittavat, että väitteet kuolemien määristä ovat harhaanjohtavia tälle ajanjaksolle.

Kuka kirjoitti alkuperäisen kommentin?

Yksi kuvakaappausta jakavista päivityksistä liittää sen Helsingissä sijaitsevaan hautausalan yritykseen Jalo Hautauspalvelut.

Hautauspalvelun verkkosivuilla näkyy valokuva, joka on sama kuin nyt jaetun Facebook-päivityksen profiilikuva.

AFP haki yrityksen tietoja avoimista lähteistä (esimerkiksi täällä ja täällä). Niiden mukaan yritys rekisteröitiin syyskuussa 2021 ja sen toimitusjohtajana toimii kuvakaappauksen kommentissa nimetty henkilö.

AFP otti kyseiseen henkilöön yhteyttä selvittääkseen kommentissa esitettyjen väitteiden yksityiskohtia. Hän sanoi, ettei kokenut päivityksen olevan harhaanjohtava eikä halunnut vastata jatkokysymyksiin.

Onko kuolemia ollut enemmän kuin yleensä?

Tilastokeskuksen tilastot viikoittaisista kuolemista osoittavat, että vuoden 2022 ensimmäisen kuudentoista viikon aikana on ollut enemmän viikoittaisia kuolemia verrattuna vuoteen 2021.

Luvut olivat korkeampia erityisesti tammi- ja helmikuussa. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 1990-2021 kuolleiden määrä on yhden viikon aikana vaihdellut noin 800-1 300 välillä. Vuonna 2022 vaihteluväli on ylitetty kolme kertaa: viikolla 3 (1 402 kuolemaa), viikolla 5 (1 308 kuolemaa) ja viikolla 6 (1 344 kuolemaa). Tämä vastaa ajanjaksoa 17.1.-13.2.2022.

Viikko 6 oli kuitenkin viimeinen kerta, kun 1 300 kuoleman raja ylitettiin. Viimeisimmät viikkokuolleisuusluvut ovat saatavilla viikolle 16 eli 24.4.2022 päättyneelle viikolle. Kuolleiden määrät viimeiselle neljälle viikolle (28.3.-24.4.2022), joista on saatavilla tilastoja, ovat:  1 261 viikolla 13 (verrattuna 1 053:een vuonna 2021), 1 289 viikolla 14 (verrattuna 1 056:een vuonna 2021), 1 224 viikolla 15 (verrattuna 1 033:een vuonna 2021) ja 1 199 viikolla 16 (verrattuna 1 055:een vuonna 2021). Kuolemien määrä ei ylitä 1 300:aa missään vaiheessa kyseisellä ajanjaksolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) oikeuslääkintäyksikön päällikkö Riikka Laitinen kertoi AFP:lle 16.5.2022, että "on tavallista, että kuolleisuus on tammikuussa hyvin suurta. Osan kuolleisuuden kasvusta voi selittää väestörakenne, sillä kuolleisuus on kokonaisuudessaan kasvussa suurten ikäluokkien saavuttaessa eliniänodotteen." Hän lisäsi: "Osa tammikuun suuresta kuolleisuudesta liittyy hyvin todennäköisesti koronainfektioihin, mutta varmaa dataa saadaan vasta tilastojen valmistuttua."

Tilastokeskus julkaisee edellisen vuoden kuolemansyytilastot yleensä vuoden lopulla.

THL:n julkaisemat tiedot 30 päivän koronakuolleisuudesta osoittavat kuitenkin, että kyseiset kuolemat ovat nousseet jyrkästi vuoden 2022 alusta lähtien, eli ne tukevat Laitisen näkemystä.

YLE:n kokoamat, THL:n aineistoon perustuvat kaaviot osoittavat, että koronaviruskuolemien kokonaismäärä on noussut 1 564:stä 4 522:een ajanjaksolla 1.1.2022-26.5.2022 eli kuolemia on ollut 2 956. Vastaavana ajanjaksona vuonna 2021 koronaviruskuolemien kokonaismäärä nousi 561:stä (1.1.2021) 946:een (26.5.2021) eli kuolemia oli 385.  

Onko epätavallisia kuolemia ja ruumiinavauksia enemmän?

Päivityksessä väitetään, että "outoja kuolemia" on ollut paljon ja että tämän vuoksi vainajien omaiset vaativat ruumiinavauksia.

Saatavilla olevat tiedot eivät kuitenkaan tue tätä.

"Kaikki äkkinäiset selittämättömät kuolemat selvitetään Suomessa oikeuslääketieteellisellä ruumiinavauksella", Laitinen kertoi AFP:lle 12.5.2022. Oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen lähetetyt vainajat säilytetään viidessä oikeuslääketieteen toimipisteessä Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. "Tietojemme mukaan äkillisiä selittämättömiä kuolemia ei ole tavanomaista enempää, ruumiinavauksia ei pyydetä tavanomaista enempää eikä vainajiakaan ole tavanomaista enempää tiloissamme." Laitisen AFP:lle 17.5.2022 lähettämissä tilastoissa näkyy, että oikeislääketieteellisten ruumiinavausten määrät viime kuukausina ovat olleet enimmäkseen hieman alhaisempia kuin vuonna 2021:  tammikuussa 2022 tehtiin 730 oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta (verrattuna 698:aan vuonna 2021), helmikuussa 609 (verrattuna 653:een vuonna 2021), 663 maaliskuussa (verrattuna 713:ta vuonna 2021) ja 633 huhtikuussa (verrattuna 672:een vuonna 2021).

Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS) on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Sen edustaja kommentoi AFP:lle 20.5.2022 väitteitä, että odottamattomia kuolemia olisi ollut enemmän: "HUSissa ei ole havaittu minkäänlaisia merkkejä ylikuolleisuudesta tai oudoista kuolemista. Isompi kuolleisuus liittyy väestön vanhenemiseen eli on luonnollista." Hän lisäsi: "Koronavirusepidemian alkuaikoinahan sydän- ja muita äkkikuolemia oli vähemmän, kun ei ollut infektioita (influenssa, muut respiratoriset virukset) provosoimassa valtimotapahtumia ja sekundäärisiä bakteeri-infektioita. Nyt virusinfektioiden lisäännyttyä kuolleisuus lienee ennemminkin palannut aiemmalle tasolle."

HUS suorittaa vain lääketieteellisiä eikä oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia. THL:n kuolemansyyn selvittämistä käsittelevän verkkosivun mukaan lääketieteellinen ruumiinavaus voidaan tehdä, jos potilas on ollut lääkärin hoidossa sairaalassa tai terveyskeskuksessa, ruumiinavaus on tarpeellinen yleisen terveyden- ja sairaanhoidon kannalta tai vainajan lähin omainen tai hänelle muuten läheinen henkilö pyytää sitä.

On totta, että lääketieteellisten ruumiinavausten määrä on ollut nousussa, mutta HUSin mukaan tämä heijastaa viime vuosina havaittua kehitystä: vuonna 2019 HUSissa suoritettiin 618 lääketieteellistä ruumiinavausta, vuonna 2020 669 ja vuonna 2021 839. Ruumiinavausten määrien lisääntymistä ei ole selvitetty HUSissa, mutta sairaalan edustaja kertoi AFP:lle, että mahdollisia syitä voivat olla "omaisten toive, kotikuolema ilman muita läsnäolijoita, lisääntynyt tietoisuus ruumiinavauksen mahdollisuuksista, ynnä muuta sellaista".

Kuinka kiireisiä säilytystilat ja hautauspalvelut ovat?

Päivityksessä väitetään, että ruumiinavauspaikat ovat ennennäkemättömän ruuhkaisia. Väite on kuitenkin esitetty ilman asiayhteyttä.

Luotettavissa uutismediossa uutisoitiin tammikuussa tarpeesta luoda ylimääräisistä säilytystiloista vainajia varten (esimerkiksi täällä). Iltalehden silloisessa artikkelissa Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen kuitenkin sanoi, että Helsingissä ei ole merkkejä epätavallisen korkeasta kuolleisuudesta.

Laitinen kertoi AFP:lle 17.5., että "vainajien säilytyspaikkojen tilanne on ollut huono erityisesti viime aikoina ja erityisesti eteläisen Suomen osalta. Asiaan on havahduttu viime vuosina, jo ennen pandemiaa".

THL:n vuonna 2020 julkaisema raportti vainajien säilytystiloista vahvistaa tämän. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti pyynnön raportista vuonna 2018, ja se perustuu vuosina 2019 ja 2020 tehtyyn kartoitukseen vainajien säilytykseen ja kuljetukseen liittyvistä tekijöistä. 

Raportin mukaan vainajien säilytystilat ja säilytykseen liittyvät prosessit ovat riittämättömiä. Raportissa nimettiin useita tähän vaikuttavia tekijöitä mukaan lukien: pidentyneet vainajien säilytysajat muualla järjestelemässä esiintyvien viiveiden vuoksi; väestön ikääntyminen ja kuolemien lisääntyminen; riittämättömät säilytystilat vanhainkodeissa; vanhanaikaiset säilytystilat; puutteet tietojen käsittelyssä.

HUSista kerrottiin AFP:lle, että "vuodenvaihteen kaltaista tilannetta ei enää ole ollut HUSissa. Paikkoja on lisätty vuodenvaihteen jälkeen ja tilanne on pysynyt vakaana". HUS mainitsi useita syitä vuodenvaihteen ruuhkaisuudelle: "Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kehitys on luonnollinen väestön lisääntymisen johdosta pääkaupunkiseudulla. Lisäksi vainajien säilytystilojen kapasiteetin täyttymiseen HUSissa ja kunnissa on vaikuttanut suuresti oikeuslääketieteellä avattavien vainajien palautukset ruumiinavauksen jälkeen kotikunnan tai HUSin vainajiensäilytystiloihin. Joulunpyhien ja koronarajoitusten vuoksi hautajaisten pitämisessä oli viiveitä."

Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n puheenjohtaja Ville-Pekka Jokela kommentoi 18.5. AFP:lle väitettä, että hautaustoimistot olisivat tavallista kiireellisempiä: "Mitään poikkeuksellista esimerkiksi liitolle ei ole raportoitu."