Yhdysvaltain tautikeskuksen elektornimikroskooppikuvassa näkyy apinarokkovirioni, joka on saatu kliinisestä näytteestä vuoden 2003 preeriakoiriin liittyvän taudin leviämisen yhteydessä. ( AFP/ CYNTHIA S. GOLDSMITH, RUSSELL REGNERY/ Centers for Disease Control and Prevention / Cynthia S. Goldsmith)

Väitteelle, että apinarokon leviäminen liittyy AstraZenecan Covid-19-rokotteeseen, ei ole näyttöä

© AFP 2017-2022. Kaikki oikeudet pidätetään.

Toukokuun lopulta lähtien satoja kertoja eri kielillä jaetuissa sosiaalisen median päivityksissä väitetään, että apinarokon leviäminen Euroopassa on yhteydessä AstraZenecan tuottamaan Covid-19-rokotteeseen, jossa on käytetty muunneltua simpanssin adenovirusta. Tämä ei kuitenkaan ole asiantuntijoiden mukaan mahdollista, sillä virukset ovat täysin erilaisia sekä tyypiltään että vaikutuksiltaan. Rokotteessa käytettyä adenovirusta on muunnettu niin, että se ei tartuta ihmisiä tai lisäänny, kun taas apinarokkovirus voi aiheuttaa taudin, jonka oireet muistuttavat isorokkoa mutta ovat lievempiä.

"Simpanssin adenovirus jyllää (Astra Zenecan koronarokotteessa) aiheuttaen nk. Apinarokkoa?" yhdessä suomenkielisistä toukokuun lopulla julkaistuista päivityksistä sanotaan. "Eli olisiko piikkihaitta... Miten on?" Sen mukana on kuva AstraZenecan rokotteen tuoteselosteesta, jossa maininta simpanssin adenoviruksesta on korostettu.

Suomenkielisiä päivityksiä on jaettu melken sata kertaa toukokuun lopulta lähtien esimerkiksi täällä, täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä. Samanlaisia päivityksiä on julkaistu myös kreikaksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi sekä muilla kielillä.

Joissakin päivityksistä väitetään myös, että apinarokon leviäminen olisi ennalta suunniteltu. AFP on kuitenkin osoittanut väitteen vääräksi täällä.

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä sisältävästä päivityksestä (otettu 6.6.2022)

Päivitykset ilmestyivät sen jälkeen, kun keväällä 2022 havaittiin, että apinarokko leviää sen endeemisten maiden ulkopuolella. Maailman terveysjärjestö WHO tiedotti 4.6.2022, että 13.5.2022 lähtien oli raportoitu 780 laboratorioissa vahvistettua apinarokkotapausta 27 maassa, joissa apinarokkovirus ei ole endeeminen. Näissä maissa ei ole raportoitu kuolemantapauksia, mutta tartuntoja ja kuolemia raportoidaan edelleen endeemisissä maissa Afrikassa.

WHO:n mukaan apinarokon oireet kuten kuume ja ihottumat paranevat yleensä itsestään muutamassa viikossa ja kuolemantapaukset ovat harvinaisia. Virus leviää lähikontaktissa tartunnan saaneiden ihmisten ja eläinten tai viruksen saastuttaman materiaaliin kanssa. Apinarokolle ei ole täsmähoitoa, mutta WHO:n mukaan isorokkorokotteen on havaittu olevan 85-prosenttisen tehokas taudin ehkäisemisessä.

Helsingin yliopistollinen sairaala vahvisti Suomen ensimmäisen apinarokkotapauksen 26.5. Asiasta raportoitiin laajasti luotettavissa medialähteissä (esimerkiksi täällä ja täällä).

Kun AFP kysyi asiantuntijoilta, voiko AstraZenecan Vaxzevria-rokotteen ja apinarokon välillä olla yhteyttä, heillä oli selkeä näkemys asiasta. Vanhempi luennoitsija ja uusiin viruksiin erikoistuva virologian asiantuntijaYannick Simonin Montpellierin yliopistosta kertoi AFP:lle 25.5., että "on mahdotonta, että se olisi totta". Hän huomautti, että näiden kahden viruksen genomiskvenssien välillä on valtava ero: "Näiden kahden viruksen väliset erot ovat kuin erot muurahaisen ja sarvikuonon välillä."

Vaxzevrian simpanssin adenovirus ei voi lisääntyä

Kuten AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämässä Vaxzevria-rokotteen tuoteselosteessa mainitaan, rokote sisältää "simpanssin adenovirusta, joka koodaa SARS-CoV-2-viruksen piikkiglykoproteiinia (ChAdOx1-S)".

Tämä viittaa harmittomaan, heikennettyyn adenovirukseen, joka tyypillisesti aiheuttaa nuhaa simpansseissa mutta jota on muunneltu geneettisesti niin, että sen on mahdotonta lisääntyä ihmisissä, kuten tässä Oxfordin yliopiston artikkelissa selitetään. Muunneltua adenovirusta on muutettu niin, että se kantaa SARS-CoV-2:n (Covid-19-taudin aiheuttava virus) piikkiproteiinien geneettistä koodia. Tämän seurauksena kehon immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan piikkiproteiinit ja valmistautuu varsinaista virusta vastaan.

Näin Oxford-AstraZeneca -rokote käyttää muunneltua virusta aktivoimaan kehon immuunivasteen SARS-CoV-2:ta vastaan. ( AFP / John SAEKI, Laurence CHU)

Artikkelin mukaan "ChAdOx1 valittiin sopivampana rokoteteknologiana SARS-CoV-2-rokotetta varten, sillä sen on osoitettu tuottavan vahva immuunivaste yhdellä annoksella muissa rokotteissa". Lisäksi "simpanssin adenovirusvektorit ovat paljon tutkittu rokotetyyppi ja niitä on käytetty turvallisesti tuhansissa henkilöissä".

Teresa Lambe on rokotetutkimuksen ja immunologian professori Oxfordin yliopistossa ja Oxfordin Covid-19-rokoteryhmän johtava jäsen. Hän kertoi AFP:lle 26.5., että "rokotteessa käytetty simpanssin adenovirus AZD1222 on muunnettu geneettisesti niin, että sen on mahdotonta kasvaa ihmisissä".

Myös esimerkiksi Janssen ja Johnson&Johnsonin ja Sputnik V:n tuottamat Covid-19-rokotteet käyttävät adenoviruksia immuunivasteen synnyttämisessä SARS-CoV-2:ta vastaan. Ne eivät kuitenkaan käyttäneet simpanssin vaan ihmisen adenoviruksia.

Apinarokko kuuluu eri virusten heimoon kuin adenovirukset

Apinarokkovirus on täysin erilainen virus kuin adenovirukset.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen mukaan apinarokkovirus ei kuulu adenovirusten heimoon vaan Poxviridae-heimon ortopoxvirusten sukuun. Samaan sukuun kuuluvat muun muassa myös isorokkovirus ja lehmärokkovirus.

"Apinarokko on DNA-virus, joka tulee ortopoxvirusten suvusta", tartuntatautien epidemologian professori David Heymann London School of Hygiene and Tropical Medicinesta kertoi AFP:lle 25.5.

"Ei ole perusteita sanoa, että apinarokkotapausten lisääntyminen liittyisi rokotteisiin", Heymann lisäsi. Hän on tutkinut apinarokon leviämistä ihmisissä Keski- ja Länsi-Afrikassa. Apinarokkovirus on "hyvin vakaa virus, joka ei mutatoidu. Jos se tekee niin, se on hyvin vähäistä", hän sanoi.

Teresa Lambe vastasi yhtä lailla selkeästi, kun AFP kysyi häneltä mahdollisuudesta, että Vaxzevria-rokotteessa käytetty simpanssin adenovirus mutatoituisi apinarokkovirukseksi: "Ne ovat kaksi täysin erilaista virusta, joten adenoviruksen ei ole mahdollista muuttua apinarokoksi."

"Adenovirukset ovat erikokoisia ja niillä on eri rakenne [kuin poxviruksilla], ja ne vaikuttavat eri soluihin ja isäntiin", Simonin lisäsi.

Nimestään huolimatta apinarokon ei uskota olevan lähtöisin kädellisistä, jotka voivat tosin sairastua saatuaan tartunnan. Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan viruksen nimi tulee siitä, että se havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1958, kun rokkomainen tauti puhkesi kahteen kertaan tutkimustarkoituksia varten pidetyissä apinayhteisöissä.

Apinarokon virusvarastona toimiva eläinlaji on toistaiseksi tuntematon. "Kuten ihmisiä apinoita pidetään taudin isäntinä... On todisteita, että Afrikan kotoperäiset jyrsijät kuten savannihamstraajarotat (Cricetomys gambianus) ja oravat saattavat olla luonnollisi varastoja virukselle", Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen sivuilla sanotaan.

Myös Ranskan kansallinen terveys- ja lääketutkimusinstituutti INSERM torjuu "huhut ja väärän tiedon" apinarokon ja Covid-19-rokotteiden mahdollisesta yhteydestä: "Tämä yhteys on täysin perusteeton ensinnäkin, koska tämä virus [apinarokko] ei rajoitu apinoihin (sitä on myös muissa lajeissa, erityisesti jyrsijöissä). Toiseksi se kuuluu poxviruksiin adenoviruksiin."

Ei todisteita, että apinarokon leviäminen olisi ennalta suunniteltu

Joissakin päivityksissä vihjataan myös, että tämänhetkinen apinarokon leviäminen olisi ennalta suunniteltu, sillä Nuclear Threat Initiative -järjestö (NTI) järjesti vuonna 2021 pandemiaharjoituksen, jossa mallinnettiin apinarokon leviämistä. NTI on voittoa tavoittelematon järjestö, joka keskittyy ydin- ja biologisten uhkien vähentämiseen. AFP osoitti väitteet vääriksi täällä.

Marraskuussa 2021 NTI julkaisi 36-sivuisen raportin karttaharjoituksesta, jonka tarkoituksena oli tutkia "aukkoja kansallisessa ja kansainvälisessä bioturvallisuus- ja pandemiavalmiudessa". Harjoitus järjestettiin maaliskuussa 2021.

Kuvakaappaus NTI:n verkkosivusta (otettu 30.5.2022)

Kuvitteellisen skenaarion mukaan kuvitteellisessa Brinia-nimisessä maassa tapahtuu 15.5.2022 "hyökkäys", jossa käytetään "epätavallista apinarokon kantaa". Silloin tartuntoja on 1 421 ja kuolleita 4. Skenaariossa esitetään, että tästä noin puolentoista vuoden kuluttua joulukuussa 2023 tartuntoja olisi 3,2 miljardia ja kuolleita 271 miljoonaa.

24.5.2022 NTI julkaisi lausunnon vuoden 2021 harjoituksesta esitettyjen väitteiden johdosta. Siinä selostetaan, miksi ja miten harjoitus järjestettiin, ja selvitetään, että kuvitteellisella harjoituksella ei ole yhteyttä apinarokon leviämiseen useassa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa toukokuussa 2022.

"Se, että apinarokko leviää useissa maissa tällä hetkellä, on puhdasta sattumaa. Tärkein oppi harjoituksesta ei ole kuvitteellisen skenaariomme tietty patogeeni, vaan se, että maailma on surkean huonosti valmistautunut puolustautumaan tulevia pandemioita vastaan ja että meidän on ryhdyttävä kiirellisiin toimiin tämän haavoittuvuuden korjaamiseksi", lausunnossa lukee.

Siinä sanotaan lisäksi: "Useat kansanterveysviranomaiset ovat dokumentoineet apinarokon aiheuttamia riskejä usean vuoden ajan; kuvitteellisessa skenaariossamme käytetty informaatio ei ole uutta."

Kääntänyt ja sovittanut suomeksi:
COVID-19