Pandemiaharjoitus ei osoita, että nykyinen apinarokon leviäminen olisi ennalta suunniteltu

Facebookissa yli sata kertaa toukokuun lopun jälkeen jaetuissa päivityksissä (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä) käyttäjät kiinnittävät huomiota Nuclear Threat Initiative -järjestön (NTI) ja Münchenin turvallisuuskonferenssin maaliskuussa 2021 järjestämään harjoitukseen, jossa simuloitiin apinarokon leviämistä. Harhaanjohtavissa päivityksissä väitetään tai vihjataan, että tämänhetkinen apinarokon leviäminen olisi ennalta suunniteltu.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä sisältävästä kuvakaappauksesta (otettu 1.6.2022)

"Miten paljon tällaisia "yhteensattumia" täytyisi tulla, jotta kaikkien aivoissa alkaisi raksuttaa?" yhden päivityksen kuvatekstissä kysytään. Toisessa lukee: "Katokaa kaikki bandemiat suunniteltu etukäteen." Kolmannessa kysytään: "Mietityttääkö yhtään miten juuri se pieni joukko, jolla on tukena maailman varallisuus ja vaikuttamisvälineet ja jotka ajavat yksinapaista maailmanjärjestystä ja -hallitusta, osaa harjoitella oikeaan aikaan juuri oikean viruksen äärellä?"

Yksi käyttäjä kommentoi: "Rosvoista rikkaimmat huomasivat jo ajat sitten rokotekaupan yhdeksi tuottavimmista. Valheita vain, me totellaan." Toinen kirjoitti: "Korona"teatteri" oli iso globaali monitahoinen ihmisten hallinta koe."

Päivitykset viittaavat myös Event 201 -nimiseen harjoitukseen, joka järjestettiin ennen Covid-19-pandemiaa ja jossa simuloitiin eräänlaisen koronaviruksen leviämistä.

Samanlaisia väitteitä on esitetty myös ranskaksi sekä sosiaalisessa mediassa että vaihtoehtomedian sivuilla (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä).

Useissa päivityksissä jaetaan kuvakaappausta YLE:n julkaisemasta uutisjutusta. Kuvakaappauksessa näkyy jutun yläosa, jonka otsikossa lukee: "Hämmästyttävä yhteensattuma: Tutkijoiden kuvitteellisessa pandemiaharjoituksessa veikattiin oikein apinarokon leviäminen jo viime vuonna."

AFP haki jutun eri versioita internetaineiston arkistoimiseen tarkoitetulta Wayback Machine -sivustolta. Jutun arkistoiduista versioista näkyy, että sen otsikko vaihdettiin myöhemmin muotoon: "Tutkijat ennustivat jo viime vuonna apinarokon leviämisen, ja samalla he havaitsivat vakavan puutteen". Arkistoitu versio aikaisemmasta otsikosta on nähtävissä täällä ja päivitetystä otsikosta täällä.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavissa päivityksissä mainitusta YLE:n jutusta (otettu 1.6.2022)

NTI:n harjoitus

Washingtonissa sijaitseva kansalaisjärjestö NTI esitellään sen verkkosivuilla näin: NTI on "voittoa tavoittelematon, sitoutumaton globaali turvallisuusjärjestö, joka keskittyy ihmiskuntaa uhkaavien ydin- ja biologisten uhkien vähentämiseen".

Marraskuussa 2021 NTI julkaisi 36-sivuisen raportin karttaharjoituksesta, jonka tarkoituksena oli tutkia "aukkoja kansallisessa ja kansainvälisessä bioturvallisuus- ja pandemiavalmiudessa". Siinä selitetään, että harjoitus järjestettiin maaliskuussa 2021 yhteistyössä Münchenin turvallisuuskonferenssin kanssa.

Kuvitteellisen skenaarion mukaan kuvitteellisessa Brinia-nimisessä maassa tapahtuu 15.5.2022 "hyökkäys", jossa käytetään "epätavallista apinarokon kantaa". Silloin tartuntoja on 1 421 ja kuolleita 4. Skenaariossa esitetään, että tästä noin puolentoista vuoden kuluttua joulukuussa 2023 tartuntoja olisi 3,2 miljardia ja kuolleita 271 miljoonaa.

Raportin lopussa mainitaan että NTI on järjestänyt samantyyppisiä harjoituksia myös aikaisemmin, joista on julkaistu raportit vuosina 2019 ja 2020.

24.5.2022 NTI julkaisi lausunnon vuoden 2021 harjoituksesta esitettyjen väitteiden johdosta. Siinä selostetaan, miksi ja miten harjoitus järjestettiin, ja selvitetään, että kuvitteellisella harjoituksella ei ole yhteyttä apinarokon leviämiseen useassa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa toukokuussa 2022.

Image

Kuvakaappaus NTI:n sivustosta (otettu 30.5.2022)

"Tarkoituksemme tämän harjoituksen suunnittelussa oli kiinnittää maailman johtajien huomio kiirelliseen tarpeeseen parantaa kansainvälistä kykyä ehkäistä ja reagoida pandemioihin", siinä sanotaan.

"Useissa maissa viime aikoina tehtyjen apinarokkohavaintojen seurauksena NTI:n raportti harjoituksesta on ilmestynyt useille sosiaalisen median alustoille. Niissä kiinnitetään huomiota siihen, että kuvitteellisessa skenaariossa esiintyi apinarokon leviämistä, jonka alkupäivämäärä osuu suurin piirtein yhteen tämänhetkisen leviämisen kanssa", lausunnossa sanotaan ja mainitaan, että "osa sosiaalisen median päivityksistä sisältää disinformaatiota harjoitukseemme liittyen".

NTI selvittää lausunnossa yksityiskohtia harjoituksesta "hälventääkseen turhia huhuja".

Lausunnossa selitetään, että "halusimme valita harjoitusta varten patogeenin, joka sopisi skenaariomme, ja valitsimme apinarokon useista asiantuntijaneuvojimme tarjoamista vaihtoehdoista". Tarkoituksena oli valita patogeeni, jonka piirteet eroavat Sars-Cov-2:sta (Covidin aiheuttaja), jotta harjoituksen osallistujat "pohtisivat muitakin seikkoja kuin niitä, joita nykyinen pandemia on jo korostanut".

"Useat kansanterveysviranomaiset ovat dokumentoineet apinarokon aiheuttamia riskejä usean vuoden ajan; kuvitteellisessa skenaariossamme käytetty informaatio ei ole uutta", siinä sanotaan.

"Se, että apinarokko leviää useissa maissa tällä hetkellä, on puhdasta sattumaa. Tärkein oppi harjoituksesta ei ole kuvitteellisen skenaariomme tietty patogeeni, vaan se, että maailma on surkean huonosti valmistautunut puolustautumaan tulevia pandemioita vastaan ja että meidän on ryhdyttävä kiirellisiin toimiin tämän haavoittuvuuden korjaamiseksi", lausunnossa lukee.

PubMed-tietokannassa tehdyn haun perusteella apinarokkoa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita on todella julkaistu 60-luvulta lähtien. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n tiedotteessa vuonna 1972 julkaistussa artikkelissa tarkastellaan apinarokkotartuntoja ihmisissä Liberiassa, Nigeriassa ja Sierra Leonessa. The Lancet Infectious Diseases -julkaisussa vuonna 2004 ilmestyneessä artikkelissa viitataan apinarokkoon "tärkeimpänä orthopoxvirustartuntana ihmisissä sen jälkeen, kun isorokko hävitettiin 1970-luvulla". Vuonna 2006 A Journal of Clinical Virology -julkaisussa ilmestyneessä artikkelissa puolestaan tarkasteltiin apinarokkoviruksen tunnistamista PCR-määrityksellä, kun virus levisi Yhdysvalloissa vuonna 2003.

Lisäksi 3.6.2022 vallitsevan tiedon mukaan vaikuttaisi siltä, että tällä hetkellä Afrikan ulkopuolella leviävä viruskanta on eri kuin NTI:n simulaatiossa käytetty "hyvin tarttuva, hyvin tappava patogeeni".

WHO:n mukaan apinarokkoviruksella on kaksi viruskantaa. Kongon altaan kanta vaikuttaisi aiheuttavan vakavan tautimuodon useammin, ja sen tapauskuolleisuus on jopa 10%. Sen sijaan Länsi-Afrikan viruskantaan on liitetty 1%:n tapauskuolleisuus. Nämä tapauskuolleisuusluvut perustuvat havaintoihin endeemisillä alueilla eli tässä tapauksessa maissa, joiden terveydenhuoltojärjestelmissä on puutteita.

WHO:n mukaan tähän mennessä diagnostiset määritykset ovat osoittaneet, että nyt leviävä virus on Länsi-Afrikan kantaa. Viruksen sekvensoinnista saadut alustavat tulokset tukevat tätä. Maissa, joissa virusta on havaittu viime aikoina, tapaukset ovat olleet enimmäkseen lieviä eikä kuolemia ole tähän mennessä raportoitu.

Event 201

Päivityksissä väitetään myös, että vuonna 2019 järjestetty Event 201 -harjoitus, jossa kuviteltiin koronaviruksen aiheuttama pandemia, on todiste siitä, että Covid-19-pandemia oli ennalta suunniteltu. Samanlaisia väitteitä on levitetty vuodesta 2020 lähtien. AFP osoitti väitteet vääräksi ranskankielisessä artikkelissa vuonna 2020.

Event 201:n verkkosivun mukaan harjoituksessa simuloitiin reaktiota "vakavaan pandemiaan" ja tarkoituksena oli "minimoida laaja-alaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia".

Ennen harjoitusta julkaistun lehdistötiedotteen mukaan Johns Hopkins -yliopiston terveysturvallisuuskeskuksen isännöimä Event 201 on "multimediapandemiaharjoitus, johon osallistuu johtajia hallituksista, päätöksenteon ja kansanterveyden aloilta sekä globaaleista yrityksistä, jotka toimivat aloilla, jotka ovat keskeisiä pandemiaan reagoimisessa ja joilla on keskeinen rooli siinä, kun talouksia ja yhteiskuntia pidetään toiminnassa vakavan, erittäin tarttuvan mannertenvälisten [taudin] leviämisen aikana."

Sosiaalisessa mediassa leviävien väitteiden vuoksi terveysturvallisuuskeskus julkaisi 24.1.2020 tiedotteen: "Terveysturvallisuuskeskus ja sen kumppanit eivät tehneet ennusteita karttaharjoituksen aikana. Skenaariota varten mallinsimme kuvitteellisen koronaviruspandemian, mutta sanoimme selkeästi, että kyseessä ei ollut ennuste."

Terveysturvallisuuskeskus selvensi, että sillä ei ole mitään yhteyttä Covid-19-pandemiaan: "Vaikka karttaharjoitukseemme kuului keksitty uusi koronavirus, syöttötiedot, jota käytetimme tuon kuvitteellisen viruksen mahdollisten seurausten mallintamiseen, eivät olleet samanlaisia kuin nCoV-2019:ssa", joka tunnetaan nykyään SARS-CoV-2:na.

Kyseisessä simulaatiossa koronavirus levisi ympäri maailmaa sen jälkeen, kun se ilmaantui ensin Brasiliassa, missä se tarttui lepakosta sikaan ja siasta ihmiseen. Sen sijaan Covid-19-pandemian alkuperä on yhä epävarma.

Koronaviruksen käyttäminen ei tullut tyhjästä: simulaatio seurasi todellisia koronaviruksen aiheuttamia epidemioita kuten SARSia vuonna 2003 ja MERSia vuonna 2012. Harjoitusskenaariossa virus aiheutti hengitystieoireita, jotka vaihtelivat flunssankaltaisista oireista vakavaan keuhkokuumeeseen. Useat koronavirukset aiheuttavat tällaisia oireita.

Apinarokkotapausten lisääntyminen toukokuussa 2022

Vaikka aiemmin tautia on todettu vain hieman yli kymmenessä Afrikan maissa, Iso-Britannia ilmoitti vahvistetusta apinarokkotapauksesta 7.5.2022, minkä jälkeen WHO:lle on raportoitu yli 500 tapausta noin kolmessakymmenessä maassa, joissa virusta ei ole yleensä esiintynyt.

Helsingin yliopistollinen sairaala vahvisti Suomen ensimmäisen apinarokkotapauksen 26.5. Siitä raportoitiin laajasti luotettavissa medialähteissä (esimerkiksi täällä ja täällä).

WHO tiedotti 31.5.2022, että tällä hetkellä ei ole pelkoa siitä, että apinarokkoviruksen leviäminen Afrikan maiden ulkopuolella laukaisisi maailmanlaajuisen pandemian, kuten tässä AFP:n jutussa kerrottiin. YLE uutisoi asiasta täällä.

Image

WHO:n päämaja Genevessä ( AFP / FABRICE COFFRINI)

WHO:n johtava apinarokkoasiantuntija Rosamund Lewis vastasi kysymykseen pandemian mahdollisuudesta: "Tällä hetkellä emme ole huolissamme maailmanlaajuisesta pandemiasta." "On edelleen mahdollista pysäyttää tämä epidemia, ennen kuin se leviää", Lewis sanoi.

Kuten tässä AFP:n 25.5.2022 julkaistussa artikkelissa selitetään, apinarokko on harvinaisena pidetty tauti, jota on havaittu ihmisissä vuodesta 1970 lähtien. Sen aiheuttaa DNA-virus eli virus, jonka perintöaines on DNA:ta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen mukaan apinarokko on "ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti". Sivuilla kerrotaan, että "tartunnan voi saada erityisesti suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa".

Apinarokon oireet aihettavat isorokkoa muistuttavia oireita, mutta ne ovat lievempiä, eikä tauti leviä yhtä helposti kuin isorokko, sivuilla sanotaan.