Saksalaisen sanomalehden vierasartikkelissa levitetään epätosia väitteitä syövästä ja koronarokotteista
- Julkaistu 22. marraskuuta 2024 14:59
- Lukuaika: 8 minuuttia
- Teksti: Johanna LEHN, AFP Saksa, AFP Suomi
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Anna HOLLINGSWORTH
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Koronarokotteet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia kuten muutkin lääkkeet. Lokakuussa 2024 saksalaisessa Berliner Zeitung -sanomalehdessä julkaistussa vieraskirjoituksessa patologi kuitenkin väittää, että koronarokotusten ja nopeasti kasvavien kasvainten tai "turbosyöpien" välillä on yhteys. Oikeasti "turbosyöpä" ei ole lääketieteessä tunnistettu termi, ja tutkimukset kumoavat rokotteiden ja syöpien yhteyden, asiantuntijat kertoivat AFP:lle.
"Patologi varoittaa koronarokotteista: 'Tätä mRNA-teknologiaa ei ole testattu riittävästi'", sanotaan Berliner Zeitungin sivuilla 2.10.2024 julkaistun artikkelin otsikossa. Sitä jaettiin kuvakaappauksena suomenkielisissä päivityksissä Facebookissa ja X:ssä.
Artikkeli levisi sosiaalisessa mediassa myös muilla kielillä, kuten saksaksi, ruotsiksi ja kreikaksi.
Artikkelin väitteet ovat kuitenkin harhaanjohtavia. Tutkimuksissa, joihin siinä viitataan todisteena, on kyse lähinnä korrelaatioista eikä niinkään syy-yhteyksistä, ja niissä korostetaan, että luotettavien päätelmien tekemiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.
Patologin kirjoitus julkaistiin vierasartikkelina Berliner Zeitungin "Open Source" ("Avoin Lähde") -osiossa. Kuka tahansa voi lähettää sinne juttuehdotuksen. Toimitus käy ehdotukset läpi ja päättää, mitkä niistä julkaistaan.
Artikkelin kirjoittaja, Ute Krüger, on Ruotsiin muuttanut saksalainen patologi. Hän kertoo artikkelissa työskennelleensä kliinisen patologian alalla ruotsalaisissa sairaaloissa ja yliopistossa.
Hän jätti työnsä vuonna 2022 koronapandemian aikaan, "koska politiikka määräsi tiedettä", hän kirjoittaa. Krügerin kotisivujen mukaan hän on sen jälkeen työskennellyt itsenäisenä ammatinharjoittajana sairauksien kokonaisvaltaisen ehkäisyn parissa.
Väitteitä syöpätapausten ja ylikuolleisuuden lisääntymisestä
Artikkelissaan Krüger kirjoittaa huomanneensa, että syövät ja kuolemantapaukset ovat lisääntyneet koronarokotusten jälkeen, ja viittaa useisiin tutkimuksiin väitteensä tukena. Hän väittää muun muassa nähneensä syksyn 2021 jälkeen enemmän rintasyöpäkasvaimia erityisesti 30–50-vuotiailla naisilla sekä kasvaimia, jotka kasvavat nopeammin, eli niin sanottuja "turbosyöpiä".
Lisäksi hän väittää, että Britanniassa tehty tutkimus osoittaa, että rinta- ja haimasyövästä sekä melanoomasta johtuvat kuolemat ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Krügerin mukaan kuolleisuus on lisääntynyt, koska rokotteita ei ole testattu riittävästi. Aineistot ja tutkimukset Krügerin väitteiden taustalla eivät kuitenkaan ole kovin laajoja eivätkä kata pandemia-aikaa. Lisäksi monet tutkimusten kirjoittajista sanovat itse, että luotettavien päätelmien tekemiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.
Berliner Zeitungin toimittaja Wiebke Hollersen ja freelance-toimittaja Martin Rücker julkaisivat vastineen (arkistoitu versio) Krügerin artikkeliin 15.10.2024 niin ikään Open Source -osiossa. Siinä he analysoivat kattavia tietoja Saksan syöpärekisteristä ja osoittavat, etteivät ne tue Krügerin väitteitä.
Rintasyövät ovat lisääntyneet vuosikymmenten ajan
Krüger väittää artikkelinsa alussa, että työssään ruotsalaisessa sairaalassa hän huomasi syksystä 2021 alkaen enemmän rintasyöpäkasvaimia "kuin yleensä nuoremmilla, usein 30–50-vuotiailla, potilailla" sekä "enemmän aggressiivisesti kasvavia kasvaimia". Hänen mukaansa näiden ja koronarokotteiden välillä on yhteys. Hän perustelee johtopäätöstään sillä, että kasvaimia ilmestyi "toistuvasti muutamia kuukausia koronarokotuksen jälkeen". Hän viittaa kasvaimiin "turbosyöpinä" niiden nopean kasvun vuoksi.
"Turbosyöpä" ei kuitenkaan ole lääketieteessä tunnistettu termi. AFP on kirjoittanut useista "turbosyöpiin" liittyvistä väitteistä aiemmin, myös suomeksi täällä. "En muista koskaan kuulleeni termiä 'turbosyöpä' ennen kuin viime aikoina", David Gorski, yksi amerikkalaisen Michigan Breast Oncology Initiative -rintasyöpähankkeen johtajista, kertoi AFP:lle tammikuussa 2023 tässä englanninkielisessä faktantarkistuksessa. "Se ei esiinny missään PubMedistä löytämissäni artikkeleissa. Se on rokotevastustajien keksimä termi", hän sanoi. Termillä tehty haku lääketieteellisen kirjallisuuden PubMed-tietokannassa marraskuussa 2024 ei tuottanut myöskään tuloksia.
Väitteet, että koronarokotteiden (erityisesti mRNA-rokotteiden kuten Krügerin artikkelissa) sekä syöpien välillä on yhteys, eivät ole myöskään uusia. AFP on käsitellyt niitä suomenkielisissä faktantarkistuksissa esimerkiksi täällä ja täällä. Lisäksi tilastot rintasyöpien määristä Ruotsissa eivät tue väitteitä syöpien poikkeavasta lisääntymisestä.
Ruotsin sosiaalihallituksen tilastot (nähtävissä täällä) osoittavat, että rintasyöpien määrä on lisääntynyt Ruotsissa useita vuosikymmeniä. Kuten alla olevassa graafissa näkyy, uusien syöpätapausten vuosittainen määrä naisilla 100 000 henkeä kohden on kasvanut vuosina 1970–2023:
Tilastot Kalmarin ja Skånen lääneistä, joiden alueella Krüger kirjoittaa työskennelleensä viimeksi, noudattavat koko maan kehityskulkua:
Sosiaalihallituksen lokakuussa 2023 julkaistussa rintasyöpätilastoraportissa tarkastellaan tietoja vuoteen 2021 asti. Krüger väittää alkaneensa huomata enemmän rintasyöpiä juuri tuolloin. Raportissa kerrotaan, että diagnoosin saaneiden naisten määrä on kasvanut noin 50 % vuodesta 1975 vuoteen 2021, kun taas kuolemien määrä on vähentynyt melkein 44 % (arkistoitu versio). Ilmaantuvuus eli tietyllä aikavälillä ilmaantuneiden uusien tautitapausten määrä on tasaantunut, mutta kuolleisuus jatkaa laskuaan. Raportissa sanotaan, että vuonna 2020 eli ensimmäisenä pandemiavuonna uusien diagnoosien määrä romahti, kuten graafissa näkyy.
Huhtikuussa 2024 julkaistussa ruotsinkielisessä faktantarkistuksessa ruotsalaisen tutkimusjärjestö Cancerfondenin tutkimusjohtaja, syöpätutkija ja syöpäkirurgi Malin Sund kertoi, että pandemian jälkeen tietyt syövät ja myöhemmissä vaihessa tehdyt diagnoosit ovat lisääntyneet, mutta tämä ei johdu rokotteista.
Sund sanoi, että seulontoja peruttiin ja että ihmiset yleensä välttivät terveydenhoitoa tarunnan pelon vuoksi pandemian aikana. "Tämän seurauksena on nähtävissä tiettyjien syöpien lisääntymistä nyt pandemian jälkeen, ja on myös enemmän ihmisiä, jotka saavat syöpädiagnoosin myöhemmässä vaiheessa", hän sanoi sähköpostitse 8.4.2024.
Cancerfondenin mukaan syöpien määrä yleensä on lisääntynyt vuodesta 1980 (arkistoitu version).
Sund lisäsi, että tutkimuskirjallisuudessa ei ole todistettu, että koronarokotusten ja syövän välillä olisi yhteyttä.
"Päinvastoin juuri rokotteet ovat mahdollistaneet sen, että useammat syöpäpotilaat saattoivat saada hoitoa myös pandemian aikana – tämä johtuu siitä, että tartunnan saaneita potilaita, joilla oli oireita, ei voitu hoitaa", hän sanoi ja lisäsi, että esimerkiksi leikkaukset ovat riski tartunnan saaneille.
Brittitutkimuksesta puuttuu laajempi konteksti
Seuraavaksi Krüger viittaa Britanniassa tehtyyn tutkimukseen, jonka on tarkoitus osoittaa, että syöpäkuolemat ovat lisääntyneet 15–44-vuotiaiden keskuudessa. Esimerkkinä Krüger mainitsee rintasyöpä-, haimasyöpä- sekä melanoomakuolleisuuden prosentuaalisen kasvun.
Tutkimuksen kirjoittaja, Carlos Alegria, on Researchgate-tutkimusalustan profiilinsa mukaan filosofian tohtori ja finanssianalyysin sekä sijoittamisen asiantuntija. Hänen Researchgate- tai Linkedin-profiileissaan ei ole mainintaa lääketieteellisestä asiantuntijuudesta.
Berliner Zeitungissa julkaistussa vastineessaan Hollersen and Rücker asettavat tutkimuksen luvut laajempaan asiayhteyteen. Esimerkiksi haimasyövän väitetysti valtava lisääntyminen voidaan selittää sillä, että hyvin harva alle 45-vuotias kuolee tautiin Britanniassa. Määrän listääntyminen vain muutamalla tapauksella näkyy merkittävänä prosentuaalisena kasvuna. Alegria ei myöskään osoita syy-yhteyttä analyysissaan: hän ei suoraan lue kuolemien määrän lisääntymistä koronarokotteiden syyksi ja esittää, että tuloksista tarvitaan lisää tutkimuksia.
Korrelaatio ja kausaatio sekoitetaan usein toisiinsa. Kuten Opinvoimala-oppimateriaalialustalla kerrotaan, korrelaatio tarkoittaa, että kaksi muuttujaa on olemassa samaan aikaan, kun taas kausaliteetissa toinen muuttuja aiheuttaa toisen. Kausaliteetin osoittaminen vaatii huolellista tutkimusta ja kontrollointia mahdollisten häiriötekijöiden varalta, sillä on monia tilanteita, joissa korrelaatio voi olla olemassa ilman syy-yhteyttä.
Lääketieteen professori Paul Hunter East Anglian yliopistosta kommentoi sähköpostitse 28.4.2023 aiemmassa faktantarkistuksessa väitettä, että rokotteet ovat aiheuttaneet ylikuolleisuutta Britanniassa. Hän sanoi, että väite on "epätosi eikä sen tueksi ole hyviä todisteita".
Ylikuolleisuudella on muita syitä kuin rokotteet
Krüger väittää myös, että koronapandemian toisen ja kolmannen vuoden aikana ylikuolleisuus lisääntyi merkittävästi Saksassa eivätkä "koronatartunnat selitä sitä, vaan se on havaittavissa koronarokotusten yhteydessä". Lisäksi hän väittää, että kuolleena syntyneiden lasten määrä lisääntyi, mikä on yhteydessä koronarokotuksiin kolmannen pandemiavuoden aikana.
Saksan tilastokeskuksen mukaan kahden ensimmäisen pandemiavuoden aikana kuolemia oli 70 000–100 000 odotettua enemmän (arkistoitu versio). Saksalaisen Tagesschau-uutiskanavan faktantarkistustoimitus tarkasteli tutkimusta, jota Krüger käyttää tukena väitteelleen (arkistoitu versio). Tagesschaun haastattelemien tilastotieteen asiantuntijoiden mukaan ylikuolleisuuden muutos on pienempi, kun sitä tarkastellaan toisen tilastollisen mallin avulla. Kuolemien lisääntyminen rokotuksista huolimatta voidaan selittää sillä, että pandemiatoimet muuttuivat ajan myötä ja että viruksesta kehittyi uusia, tarttuvampia variantteja. Koronatartunnat yleistyivät tämän seurauksena.
Myöskään kuolleena syntyneiden lasten määrän kasvu ei liity rokotteisiin. Kasvu on ollut havaittavissa jo vuodesta 2013 lähtien, kuten tässä vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa osoitetaan (arkistoitu versio). AFP on tarkistanut useita väitteitä rokotteista ja kuolleena syntyneistä lapsista sekä keskenmenoista, suomeksi esimerkiksi täällä ja täällä.
Koronarokotekokeissa käytiin läpi kaikki vaiheet
Krüger tarttuu myös koronarokotteiden turvallisuuteen artikkelissaan. Hän väittää, että ne "tulivat markkinoille alle vuodessa ja niitä oli testattu täysin riittämättömästi". AFP on tarkistanut aiemmin useita väitteitä rokotekokeista, muun muassa täällä ja täällä. Vaikka koronarokotteiden hyväksymisprosessia nopeutettiin, asiantuntijoiden mukaan niiden tehokkuutta testattiin riittävästi ihmisillä ja muilla eläimillä.
Kun korona- ja muita rokotteita kehitetään, eläimiä käytetään yleensä kahdessa eri vaiheessa, eläinkokeita tekeviä tahoja edustavan European Animal Research Association -järjestön toiminnanjohtaja Kirk Leech sanoi AFP:lle toukokuussa 2021 julkaistussa faktantarkistuksessa.
"Jos turvallisuutta ja tehokkuutta ei vahvisteta prekliinisissä kokeissa, tutkimus ei jatkuisi", Leech sanoi. Käytössä olevien koronarokotteiden kehityksessä ei ollut tätä ongelmaa. Prekliinisissä tutkimuksissa tutkitaan molekyylejä tietokonemallinnuksilla ja erilaisilla solu- ja kudosmalleilla.
Sekä Moderna että Pfizer eli nykyisten mRNA-rokotteiden valmistajat testasivat rokotteitaan ihmisillä ja muilla eläimillä yhtä aikaa (arkistoitu versio) pandemian kiireellisyyden vuoksi. Lisäksi rokotteissa käytettyä mRNA-teknologiaa on tutkittu 1990-luvulta lähtien eikä se siis ollut täysin uutta (arkistoitu versio).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla kerrotaan, että monet tekijät vauhdittivat koronarokotteiden kehitystä ja tuotantoa. Tutkijat pystyivät hyödyntämään tietoa aiemmista tutkimuksista, rokotteiden tuotanto aloitettiin ennen tutkimusvaiheiden päättymistä, ja vaikka koronarokotteet kävivät läpi samat tutkimusvaiheet kuin muutkin rokotteet, vaiheita tehtiin rinnakkain.
AFP:n rokoteaiheisia faktantarkistuksia on luettavissa lisää täällä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
