Syöpätapausten lisääntymisen suurin syy on ikääntyvä väestö

Syöpätapaukset ovat lisääntyneet monissa maissa. Merkittävä syy on väestön ikääntyminen: kun ihmiset elävät pidempään, heillä on suurempi todennäköisyys sairastua esimerkiksi syöpään. Kesäkuun alussa julkaistussa suomenkielisessä Facebook-päivityksessä väitetään kuitenkin, että syöpien määrä on "räjähtänyt" ja että tämä johtuu muun muassa mRNA-rokotteista sekä sokerin ja rasvojen syömisestä. Tilastojen mukaan syövät ovat lisääntyneet tasaisesti. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että tietyt elämäntapatekijät lisäävät syöpäriskiä, mutta ei ole todisteita, että mRNA-rokotteet vaikuttaisivat siihen.

"Syöpä on ollut jo pidempään ihmiskunnan vitsaus, mutta nyt se on suorastaan 'räjähtänyt' käsiin ja nuortenkin ihmisten nopeasti etenevä syöpä vaikuttaisi olevan jonkinlainen epidemia suorastaan", väitetään Facebook-päivityksessä, jota on jaettu yli sata kertaa sen jälkeen, kun se julkaistiin 3.6.2024.

Päivityksessä sanotaan, että mediassa varoitetaan usein riskitekijöistä kuten auringosta ja lihan syömisestä, mutta kyseenalaistetaan niiden vaikutus syöpien lisääntymiseen. Vaihtoehtoisia syitä listataan päivityksessä kuvina, joissa on ranskalaisia, mRNA-rokotepullo, kasvot, joilla on rasvaa, sokeria, karkkeja sekä puvussa juokseva mies.

Asiantuntijoiden mukaan syöpien määrä ei kuitenkaan ole "räjähtänyt", vaan se on odotettavissa väestön ikääntymisen perusteella. Punainen liha ja auringon säteilylle altistuminen ovat muiden elämäntapatekijöiden ohella tunnettuja riskitekijöitä, mutta ei ole todisteita, että mRNA-rokotteilla olisi syy-yhteys syöpien lisääntymiseen, asiantuntijat sanoivat.

Image
Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 7.6.2024)

Syöpien määrän kasvu ei ole "räjähdysmäistä"

Päivityksessä kutsutaan syöpien määrän lisääntymistä harhaanjohtavasti "räjähtämiseksi".

Suomen Syöpärekisterin alla olevan graafin mukaan (saatavilla rekisterin tilastosovelluksesta) vuonna 1953 syöpiä oli 191,81 tapausta 100 000 henkilöä kohti Suomessa, kun taas vuonna 2022 vastaava luku oli 670,76. Suomen Syöpärekisteri on osa Syöpäjärjestöjä.

Image
Suomen Syöpärekisterin graafi syöpien määrista 100 000 henkilöä kohti Suomessa vuosina 1953–2022 (kuvakaappaus otettu 7.6.2024)

Duodecim Terveyskirjastossa vuonna 2020 julkaistussa artikkelissa (arkistoitu versio) tarkastellaan rekisterin tietoja vuoteen 2017 asti. Sen mukaan uusien syöpätapausten määrä kasvoi kolme ja puolinkertaiseksi 65 vuodessa ja samanlainen suuntaus on nähtävissä myös muissa maissa. Syövän mahdollisuus lisääntyy iän kasvaessa, joten vaikka tauti on harvinainen alle 40-vuotiailla, 85 vuotta täyttenistä noin joka kolmannella on todettu jokin syöpätauti. Syöpätapausten lisääntyminen ikääntyvässä väestössä ei ole "oikeaa" kasvua, vaan kyse on niin kutsutuista kilpailevista kuolinsyistä, artikkelissa sanotaan.

"Jos ihminen ei kuole johonkin kilpailevaan syyhyn kuten isorokkoon, tuberkuloosiin tai keuhkokuumeeseen, hänellä on suuri mahdollisuus saada syöpä 70–80-vuotiaana", artikkelissa sanotaan.

Tutkimuspäällikkö Karri Seppä Suomen Syöpärekisteristä oli samaa mieltä.

"Kasvu ei ole ollut räjähdysmäistä vaan uusien syöpien määrä on kasvanut varsin tasaisesti sekä miehillä että naisilla, ja ennustetaan kasvavan noin 24 % vuodesta 2022 vuoteen 2040", hän sanoi AFP:lle sähköpostitse 7.6.2024.

Hän kertoi, että kasvu johtuu pääosin siitä, että ikääntyneen väestön määrä Suomessa lisääntyy. Myös elämäntapatekijöiden muutokset ja varhaisempi toteaminen, mukaan lukien mahdollinen ylidiagnsostiikka, vaikuttavat asiaan. Ylidiagnostiikalla tarkoitetaan esimerkiksi seulonnoissa löydettyjä syöpiä, jotka eivät hoitamattomina vaikuttaisi henkilön terveyteen hänen elinaikanaan. "Elintapatekijöistä tärkeimmät ovat tupakointi, alkoholin käyttö, lihavuus ja liikkumattomuus. Näistä ainakin tupakoinnin yleistyminen naisilla ja lihavuuden yleistyminen molemmilla sukupuolilla vaikuttavat syöpätapausmäärän kasvuun", Seppä sanoi.

Lisäksi rintasyöpämäärän kasvuun vaikuttaa muun muassa ensisynnytysiän myöhentyminen ja synnytysten määrän vähentyminen, Seppä sanoi. Varhaisen toteamisen menetelmät ovat puolestaan osaltaan vaikuttaneet etenkin eturauhassyöpäilmaantuvuuden, eli uusien tautitapausten määrän, kasvuun 2000-luvun alussa. Ihosyövistä 90 % on auringon ultravioletti- eli UV-säteilyn aiheuttamia, mutta niitä myös todetaan aiempaa herkemmin, kun ihmisten tietoisuus niistä on kasvanut, hän sanoi.

Ei nuorten ihmisten "syöpäepidemiaa"

Toinen väite päivityksessä on, että nopeasti leviävien syöpien määrä on lisääntynyt myös nuorilla ihmisillä. Siinä viitataan tilanteeseen "epidemiana".

On totta, että maailmanlaajuisesti alle 50-vuotiaiden syövät ovat lisääntyneet, mutta Suomessa kasvu ei ole ollut yhtä huomattavaa.

British Medical Journal -tiedelehdessä vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) havaittiin, että uusien syöpätapausten määrä alle 50-vuotiailla kasvoi 79,1 % vuosina 1990–2019. Sen mukaan ravintoon liittyvät tekijät sekä alkoholin ja tupakan käyttö olivat suurimmat riskit yleisimmille alle 50-vuotiaiden syöville.

Suomessa alle 50-vuotiailla todettujen uusien syöpien määrä kasvoi samalla ajanjaksolla kuitenkin vain 15 %, Suomen syöpäjärjestöjen tutkimusta käsittelevässä tiedotteessa kerrotaan (arkistoitu versio). Sen mukaan lisääntymisen syitä tulee selvittää.

Seppä sanoi, että Suomessa syöpäilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulla alle 50-vuotiailla naisilla alle prosentin vuodessa ja miehillä hieman yli prosentin. "Kasvu on siis ollut maltillista eikä voi puhua epidemiasta", hän sanoi ja huomautti, että alle 50-vuotiaiden syöpäkuolleisuus on vähentynyt noin kaksi prosenttia vuodessa 2000-luvulla. 

Hän lisäsi, että "nopeasti etenevät syövät" eivät ole yleistyneet, toisin kuin päivityksessä väitetään, sillä se heijastuisi syöpäkuolleisuuden kasvuna.

Ei todisteita, että mRNA-rokotteet lisäisivät syövän riskiä

Yksi päivityksessä mainituista syistä väitetylle syöpämäärien "räjähdykselle" on mRNA-rokotteet. mRNA-teknologiaa käytettiin tietyissä koronarokotteissa, joissa on geneettistä tieto sisältävää lähettiribonukleiinihappoa eli mRNA:ta. Rokotteissa mRNA sisältää ohjeet, joita solut tarvitsevat tuottaakseen piikkiproteiinia, jota koronavirus käyttää päästäkseen soluihin ja aiheuttaakseen tartunnan. Rokotuksen jälkeen immuunijärjestelmä tunnistaa piikkiproteiinin ja on valmis torjumaan virusta tartunnan sattuessa. 

Rokotteista on levitetty paljon mis- ja disinformaatiota. AFP on osoittanut vääriksi väitteitä niiden syy-yhteydestä syöpään aiemmin, esimerkiksi täällä ja täällä.

Huhtikuussa 2024 julkaistussa ruotsinkielisessä faktantarkistuksessa ruotsalaisen syöpäjärjestö Cancerfondenin tutkimusjohtaja Malin Sund kertoi AFP:lle sähköpostitse 8.4., että tieteellisessä kirjallisuudessa ei ole osoitettu syy-yhteyttä mRNA-rokotteiden ja syövän välillä.

Teknologia, johon mRNA-rokotteet perustuvat, kehitettiin alun perin muun muassa syöpärokotteita varten, hän sanoi. "Kun pandemia tuli, rokotteita oli kehitetty melko pitkälle ja niitä pystyttiin käyttämään SARS-CoV-2-rokotteiden kehittämiseen. Se onnistui erittäin hyvin", hän sanoi ja lisäsi, että tutkimusta syöpärokotteiden kehittämiseksi on jatkettu. SARS-CoV-2 viittaa covid-19-tautia aiheuttavaan virukseen.

Helmikuussa 2024 julkaistussa suomenkielisessä faktantarkistuksessa AFP oli yhteydessä tartuntatauteihin erikoistuneeseen professori Lyonora Saxingeriin kanadalaisen Albertan yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen laitokselta. 22.2. lähetetyssä sähköpostissa hän viittasi useisiin tutkimuksiin, joissa osoitetaan koronarokotteista olevan hyötyä syöpäpotilaille.  Vuonna 2023 Journal of Personalized Medicine -lehdessä julkaistussa artikkelissa (arkistoitu versio) havaittiin, että covid-19-tautiin sairastuneiden rokottamattomien syöpäpotilaiden riski kuolla oli yli kolminkertainen verrattuna rokotettuihin covid-19-diagnoosin saaneisiin syöpäpotilaisiin. JAMA Oncology -lehdessä vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) osoitettiin, että kolmannen rokoteannoksen saaneilla syöpäpotilailla oli pienempi riski sairastua koronatautiin ja sen vakavampiin seurauksiin. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan henkilöt, joilla on vastustuskykyä heikentävä syöpätauti tai muu aktiivisessa hoidossa tai seurannassa oleva syöpä, kuuluvat vakavan koronataudin riskiryhmään.

Yhdysvaltain kansallisen syöpäinstituutin mukaan "ei ole todisteita, että covid-19-rokotteet aiheuttavat syöpää, johtavat sen uudelleen ilmaantumiseen tai johtavat taudin etenemiseen".

Image
Makkaroita La Bresse -ravintolassa Servas'ssa Ranskassa 24.11.2022 (AFP / BERTRAND GUAY)

Elämäntavat voivat lisätä syöpäriskiä

Lisäksi päivityksessä väitetään, että lihansyönti ja auringon säteily eivät voi olla syy syöpien lisääntymiselle, koska "nykyihminen on elänyt auringossa ja syönyt lihaa koko historiansa ajan".

Tosiasiassa punainen liha ja auringon UV-säteily ovat tunnettuja syövän riskitekijöitä.

Syöpäjärjestöjen sivuilla (arkistoitu versio) kerrotaan, että runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden, kuten makkaran ja pekonin, syöminen lisää suolistosyövän riskiä, sillä niistä muodostuu suolistossa haitallisia yhdisteitä, niin kutsuttuja N-nitrosoyhdisteitä. Lihavalmisteiden sisältämät nitraatti ja suola ovat lisäriskitekijöitä. Punainen liha lisää suolistosyövän riskiä 17 % kutakin päivittäin syötyä 100 grammaa kohden, kun taas lihavalmisteiden kohdalla riski nousee 18 % kutakin päivittäin syötyä 50 grammaa kohden, sivuilla sanotaan.

World Cancer Research Fund International (WCRF) -järjestö suosittelee punaisen lihan saannin rajoittamista viikossa enintään kolmeen annokseen eli kokonaisuudessaan noin 350–500 grammaan kypsennettynä. Sen mukaan lihavalmisteita tulisi syödä "hyvin vähän tai ei lainkaan" (arkistoitu versio). WCRF tutkii, kuinka ruokavalio, paino ja liikunta vaikuttavat riskiin saada syöpä ja siitä selviytymiseen.

Mitä aurinkoon tulee, ihosyöpä on lähes aina seurausta auringon UV-säteilystä. UV-säteily vaurioittaa ihosoluja, mikä johtaa muutoksiin soluissa. Muutokset voivat johtaa ihosyöpään, Syöpäjärjestöjen sivuilla kerrotaan (arkistoitu versio). Sivujen mukaan neljä viidestä melanoomatapauksesta pystyttäisiin ehkäisemään riittävällä suojautumisella UV-säteilyltä.

WCRF:n mukaan "liiallinen altistus tietyntyyppiselle valolle, kuten auringon tai rusketuslaitteiden ultraviolettisäteilylle, on melanooman ja muiden ihosyöpien suurin syy" (arkistoitu versio).

Päivityksen kuvissa viitataan myös paljon rasvaa ja sokeria sisältäviin ruokiin. On totta, että ne ovat riskitekijöitä.

Syöpäjärjestöjen mukaan ylipaino lisää tiettyjen syöpien riskiä. Järjestöjen sivuilla kerrotaan, että terveellinen ruokavalio on painonhallinnan perusta, ja suositellaan runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävien ruokien välttämistä ja vain vähän energiaa sisältävien kasvisten lisäämistä ruokavalioon niiden sijaan.

Ehdota meille faktantarkistusta.

Ota yhteyttä