Valokuvat Rio de Janeirosta eivät osoita, että merenpinta on pysynyt samana

Tieteellisten havaintojen kiistäminen käyttämällä valokuvia niin kutsuttuina todisteina on suosittu keino ilmastoskeptikkojen keskuudessa.

"Vedenpinta tuntuu nousevan, kuten vuosikymmeniä on uhkailtu.. tai sitten ei", sanotaan Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin 3.6.2024 ja jota on jaettu kymmeniä kertoja sen jälkeen. Päivityksessä on kolme eri aikoina otettua valokuvaa niemimaalla sijaitsevasta vuoresta. Ne on päivätty "noin 1880", "noin 1910" ja "2020". Kuvissa näkyy, kuinka uudet rakennukset ja infrastruktuuri ovat muuttaneet rantaviivaa, kun taas merenpinnan tasossa ei ole havaittavissa muutosta. 

Kuva levisi suomeksi myös X:ssä ja Ylilauta-keskustelufoorumilla.

Lisäksi kuvaa jaetaan sosiaalisessa mediassa myös muilla kielillä, kuten saksaksi, englanniksi, ruotsiksi, unkariksi, bulgariaksi ja hollanniksi.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 13.6.2024)

Käänteinen kuvahaku osoittaa, että kuvissa on Sokeritoppavuori, joka on tunnettu maamerkki Rio de Janeirossa Brasiliassa. Se on saanut nimensä (portugaliksi Pão de Açúcar) sokeritoppaa muistuttavasta muodostaan. 394 metrin korkuinen graniittivuori sijaitsee Urcan niemimaalla Guanabaranlahdessa ja kuuluu Rio de Janeiroon. Sen huipulle pääsee köysirataa pitkin, mikä on tehnyt siitä suositun kohteen, josta otetaan myös paljon valokuvia.

Käänteisellä kuvahaulla selviää myös, että netissä on vapaasti saatavilla samoja kuvia, joita käytetään päivityksissä, sekä kuvia, joissa rannan rakentaminen on samassa vaiheessa kuin päivityksissä. Kuvat on päivätty 1880, 1910 ja 2020, eli päivityksissä näkyvät päivämäärät pitävät ainakin suurin piirtein paikkansa. 

Valokuvat eivät ole tieteellisiä todisteita merenpinnan muutoksista

Kolme valokuvaa eri vuosisadoilta eivät kuitenkaan ole tarkoituksenmukaisia osoittamaan merenpinnan muutoksia, fyysikko Torsten Albrecht sanoi AFP:lle sähköpostitse 6.6.2024. Albrecht tutkii merenpinnan nousua ja jäätiköitä Potsdam Institute for Climate Impact Research -tutkimuslaitoksessa Saksassa. "Näissä kaukaa otetuissa valokuvissa tuskin näkyy senteissä mitattavia eroja", Albrecht sanoi. Kuvat ovat "tilannekuvia eivätkä keskiarvoja". Merenpinnan taso rannikolla voi näyttää täysin erilaiselta valokuvissa riippuen säästä ja vuorovedestä, eikä tämä toimi todisteena yleisestä kehityksestä.

Ingo Sasgen vahvisti tämän AFP:lle sähköpostitse 7.6. Sasgen on tutkija glasiologian laitoksella Alfred Wegener -instituutissa sekä saksalaisen REKLIM-ilmastohankkeen merenpinnan muutoksesta vastaava edustaja. "Kaukaa otetut valokuvat ovat väärä metodi tätä varten. Merenpinnan nousussa on kyse senteistä vuosisatojen aikana", hän sanoi ja lisäsi, että tämä ei näy valokuvissa melkein 400 metrin korkuisesta vuoresta. "Mareografiasemat ovat parempi tapa mitata merenpinnan nousua suhteessa rantaan." Mareografi on vedenpinnan korkeutta mittaava laite.

Sokeritoppavuoren lähellä on ollut Ilha Fiscal -niminen mareografiasema vuodesta 1965 lähtien. Britannian merentutkimuslaitoksen Permanent Service for Mean Sea Level (PSMSL) -palvelu vastaa vuoroveden tasojen säännöllisesti mittaamisesta eri asemilla ympäri maailmaa. Se myös arvioi tuloksia ja julkaisee ne. PSMSL:n tietojen mukaan merenpinnan suhteellinen korkeus Rio de Janeiron rannikolla on noussut keskimäärin 2,35 millimetrillä vuodessa. Tämä vastaa yli 14 sentin nousua vuoden 1965 jälkeen, kun mittauksia alettiin tehdä.

Image

Merenpinnan korkeus mitattuna Ilha Fiscalin asemalla vuodesta 1965 lähtien (kuvakaappaus otettu 11.6.2024 sivustolta psmsl.org)

Merenpinta nousee, mutta ei tasaisesti ympäri maailmaa

Ilha Fiscalin mittaustulokset osoittavat selvästi, että merenpinta Rio de Janeiron rannikolla on noussut viime vuosikymmeninä. Asiantuntijoiden mukaan yksi mittausasema ei kuitenkaan yksin riitä määrittämään luotettavasti, kuinka merenpinta muuttuu eri puolilla maailmaa. "Suurin osa maailmanlaajuisesta merenpinnan noususta johtuu tällä hetkellä jään sulamisesta Grönlannissa, Antarktiksella ja jäätiköillä ympäri maailmaa", Albrecht sanoi ja viittasi viime vuosina julkaistuihin tutkimuksiin. Lisäksi kun lämpötilat nousevat ilmastonmuutoksen seurauksena, seuraa veden lämpölaajenemista, joka vaikuttaa merenpinnan nousuun. Myös makean veden varantojen vähentymisellä maalla on vaikutusta.

Merenpinta ei kuitenkaan nouse tasaisesti kaikkialla maailmassa, Sasgen sanoi. Paikalliset tekijät, kuten muutokset veden kiertokulussa, tuulissa, merivirroissa tai ilmanpaineessa sekä maan kohoaminen tai vajoaminen, voivat johtaa siihen, että mittaustulokset ovat hyvin erilaisia rannikkokaupungeissa. Myös  gravitaatiovoimilla on vaikutus. "Kun jääpeitteiden massa vähenee, ne vetävät vähemmän vettä puoleensa alueellisesti. Tämä tarkoittaa, että merenpinta nousee erityisen voimakkaasti maapallon vastakkaisella alueella", Sasgen sanoi.

Maailmanlaajuisen keskimääräisen merenpinnan seuraamiseksi tieteellisesti tarvitaan siis mahdollisimman paljon mareografiasemia ympäri maailmaa. Lisäksi mittaustuloksissa on huomioitava maan kohoaminen ja vajoaminen sekä muut paikalliset tekijät.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan tällä tapaa kerättyjen tietojen mukaan "maailmanlaajuinen keskimääräinen merenpinta on noussut noin 22 senttiä vuoden 1880 jälkeen rannikoiden mareografiasemilla ympäri maailmaa", Albrecht sanoi. Merenpinnan nousun tahti on kiihtynyt huomattavasti varsinkin viime vuosikymmeninä. 

"Nykyään maailmanlaajuinen merenpinta pystytään määrittämään hyvin tarkasti käyttämällä satelliitteja ja autonomisia ajelehtivia poijuja sekä jakamaan yksittäisiin osiin. Tammikuun 1993 ja joulukuun 2016 välillä maailmanlaajuisen keskimääräisen merenpinnan nousutahti oli keskimäärin 3,05 ± 0,24 millimetriä vuodessa."

Image

Merenpinnan muutos 1993–2022 (AFP / Jean-Michel CORNU, Simon MALFATTO)

YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportissa vuodelta 2021 sanotaan, että "ihmisen vaikutus on erittäin todennäköisesti" suurin syy maailmanlaajuiselle merenpinnan nousulle ainakin vuodesta 1971 lähtien. 

Rakentamisen vaikutus rantaviivaan

Merentutkija ja meteorologian professori Luiz Paulo de Freitas Assad Rio de Janeiron liittovaltion yliopistosta kertoi AFP:lle sähköpostitse 10.6., että ilmastonmuutoksen seuraukset ovat olleet selvästi nähtävissä Brasiliassa viime vuosina. "Rio de Janeiron rannikolla ja myös muilla Brasilian alueilla on ollut nähtävissä merkittävä eroosioprosessi, joka johtuu merenpinnan noususta ja tietenkin meren ja ilmakehän ääri-ilmiöiden määrän ja voimakkuuden lisääntymisestä."

De Freitas Assad viittasi myös ihmisen toiminnan vaikutukseen rannikolla. Se, että Sokeritoppavuoren rannikko näyttää niin erilaiselta valokuvissa vuosilta 1880 ja 2020, johtuu pitkälti siitä, että Guanabaranlahti on muuttunut, kun merestä on vallattu maata ja infrastruktuuria on rakennettu. "Kaupungistumisprosessit lähellä rantaa eivät olleet järjestyneitä monin paikon. Mangrovealueiden ja muiden ekosysteemien hävittäminen lähellä rantaa vähentää entisestään näiden ympäristöjen vastustuskykyä ilmastonmuutoksen aiheuttamaa merenpinnan nousua vastaan", de Freitas Assad sanoi.

AFP on tarkistanut aiemmin epätosia ja harhaanjohtavia väitteitä ilmastonmuutoksesta johtuvasta merenpinnan noususta. Tässä faktantarkistuksessa esimerkiksi osoitettiin, että kuvat Vapaudenpatsaasta eivät todista, että New Yorkin merenpinnan korkeus olisi pysynyt samana. Tässä faktantarkistuksessa käsiteltiin puolestaan merenpinnan nousua ja arktisen merijään sulamista. Lisää AFP:n ilmastoa käsitteleviä faktantarkistuksia voi lukea täältä.