Kiistanalainen tutkimus on johtanut harhaanjohtaviin väitteisiin koronarokotteista ja ylikuolleisuudesta

"The Telegraph on julkaissut artikkelin 'Koronarokotteet saattavat olla lisänneet ylikuolleisuutta' viitaten The British Medical Journalin julkaisussa ilmestyneeseen tuoreeseen hollantilaistutkimukseen", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin kesäkuun alussa ja jota on jaettu kymmeniä kertoja sen jälkeen. Päivityksessä väitetään tämän olevan "ensimmäinen kerta, kun Britannian valtamediassa tuodaan näinkin selvästi esiin koronarokotteiden haittavaikutukset".

Väitteet levisivät myös X:ssä ja Telegramissa sekä eri vastamedioissa, kuten Vastaansanomissa, Uudessa Verkkomediassa ja Uudessa MV-Lehdessä.

Kuten Facebook-päivityksessä mainitaan, myös brittiläisessä The Telegraph -lehdessä kirjoitettiin koronarokotteiden ja ylikuolleisuuden yhteydestä tutkimuksen perusteella. Lisäksi asiasta uutisoitiin virheellisesti yhdysvaltalaisessa New York Postissa, jonka juttuun lisättiin myöhemmin oikaisu: "Jutun aikaisemmassa versiossa ei huomioitu, että tutkimuksessa ei analysoida rokotteiden vaikutusta eikä siinä esitetty yhteyttä kuolleisuuden ja rokotusstatuksen välillä", jutun alla lukee.

Lisäksi väitteet levisivät myös muilla kielillä, kuten ranskaksi, bulgariaksi, tšekiksi ja slovakiksi.

Väitteissä mainittu tutkimus (arkistoitu versio) julkaistiin vertaisarvioidussa BMJ Public Health -lehdessä 3.6.2024 otsikolla "Excess mortality across countries in the Western World since the COVID-19 pandemic: ‘Our World in Data’ estimates of January 2020 to December 2022" ("Ylikuolleisuus länsimaissa covid-19-pandemian jälkeen: 'Our World in Datan' arviot tammikuusta 2020 joulukuuhun 2022"). BMJ Public Healthin sivujen mukaan (arkistoitu versio) lehti kuuluu samaan mediakonserniin kuin BMJ, joka tunnettiin aiemmin nimellä British Medical Journal.

Kaksitoistasivuisen tutkimuksen kirjoittajina on kolme lastenonkologian asiantuntijaa kahdesta alankomaalaisesta sairaalasta sekä "riippumaton tutkija Amsterdamista". Tutkimuksesta on myös verkkoversio täällä (arkistoitu versio).  

Tutkimuksessa ei kuitenkaan esitetä, että koronarokotteilla olisi yhteys ylikuolleisuusteen.

Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan koronarokotteet ovat pelastaneet miljoonia henkiä (arkistoitu versio) eikä "kuolemien määrän kasvusta covid-19-rokotuksiin liittyen ole todisteita missään ikäluokassa" (arkistoitu versio).

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 19.6.2024)

Mistä tutkimuksessa on kyse?

Artikkelin abstraktissa kerrotaan, että tutkimuksessa käytetään Our World in Datan tietoja arvioimaan ylikuolleisuutta erona raportoitujen ja normaaliolosuhteissa odotettujen kuolemantapausten määrien välillä tietyssä maassa tietyn viikon tai kuukauden aikana vuosina 2020–2022. Our World in Data on verkkoalusta, jossa esitetään tutkijoiden keräämää tietoa eri aihealueista.

"Ylikuolleisuus on pysynyt korkeana länsimaissa kolmena peräkkäisenä vuotena huolimatta rajoitustoimenpiteistä ja covid-19-rokotteista", tutkimuksen päätelmissä sanotaan. "Tämä nostaa esiin vakavia huolenaiheita. Valtioiden johtajien ja päättäjien on tutkittava perusteellisesti, mitä syitä jatkuvan ylikuolleisuuden taustalla on."

Tutkimuksessa viitataan koronarokotteiden erilaisiin epäityihin haittavaikutuksiin sekä johdannossa että pohdintaosiossa.

"Hallitukset eivät ehkä pysty julkaisemaan tietojaan kuolemista eriteltyinä yksityiskohtaisesti kuolemansyyn mukaan, vaikka tiedot voisivat auttaa osoittamaan, onko covid-19-tartunnoilla, rajoitustoimien epäsuorilla vaikutuksilla, covid-19-rokotteilla tai muilla huomioimatta jääneillä tekijöillä merkitystä ", tutkimuksessa sanotaan sivulla kahdeksan.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan esitetä suoria johtopäätöksiä yhteydestä koronarokotteiden ja ylikuolleisuuden välillä, niin kuin harhaanjohtavissa päivityksissä väitetään.

Tutkimuksen julkaissut lehti ja asiantuntijat kiistävät väitteet

BMJ julkaisi 6.6.2024 X:ssä lausunnon (arkistoitu versio), jonka mukaan mediassa on uutisoitu virheellisesti tutkimuksesta: "Eri mediat ovat väittäneet, että tutkimuksessa viitataan suoraan syy-yhteyteen covid-19-rokotteiden ja kuolleisuuden välillä. Tutkimuksessa ei osoiteta tällaista yhteyttä."

Image

Kuvakaappaus BMJ:n päivityksestä X:ssä (otettu 14.6.2024)

"Tutkijat tunnistavat, että rokotuksen jälkeen raportoidaan sivuvaikutuksista, mutta tutkimuksessa ei ole näyttöä väitteelle, että rokotteet olisivat merkittävä tekijä pandemian alun jälkeen havaitun ylikuolleisuuden kannalta. Rokotteet ovat olleet keskeisessä asemassa vähentämässä covid-19-tartuntoihin liittyvää vakavaa tautimuotoa ja kuolleisuutta", lausunnossa sanotaan.

Tutkimus sai osakseen paljon kritiikkiä, ja 13.6.2024 BMJ ilmoitti "tutkivansa tutkimuksen laatua" ja siihen liittyvää viestintää.

BMJ julkaisi myös tutkimukseen liittyvän huomautuksen (arkistoitu versio) 14.6. sen jälkeen, kun tutkimus herätti vihaisia reaktioita. Huomautuksessa sanotaan, että lehden "tutkimuseettinen ryhmä ja toimittajat tutkivat tutkimuksen raportoinnin laatuun liittyviä kysymyksiä". "Lukijoita varoitetaan myös tutkimuksesta tehdyistä virhetulkinnoista ja väärinymmärryksistä. On esitetty väitteitä, että tutkimuksessa esitetään, että covid-19-rokotteilla ja kuolleisuudella on suora syy-yhteys. Tutkimuksessa ei havaittu tällaista yhteyttä", huomautuksessa sanotaan.

"Väite, jossa kuolemataakka yritetään yhdistää nimenomaan rokotteisiin, on kaukaa haettu, eivätkä BMJ:n artikkelin kirjoittajat nähdäkseni esitä sitä", lääketieteen professori John P.A. Ioannidis Stanfordin yliopistosta kertoi AFP:lle sähköpostitse 13.6.2024.

"Uskon, että kaiken kaikkiaan rokotteet ovat pelastaneet useita henkiä: ei niin monia, kuin jotkut, jotka yrittävät rakentaa niiden ympärillä täydellistä tarinaa, väittävät, mutta en todellakaan usko, että ne ovat tappaneet enemmän ihmisiä kuin ne ovat pelastaneet", hän lisäsi. 

Utrechtin lastensyöpäsairaala ottaa etäisyyttä tutkimukseen

Myös Utrechtissa sijaitseva, lastenonkologiaan erikoistuva Prinsessa Máxima -keskus julkaisi tiedotteen (arkistoitu versio), jonka mukaan se on ottanut etäisyyttä tutkimukseen. Keskus mainitaan kolmen tutkimuksen kirjoittajan affiliaationa. Affiliaatiolla tarkoitetaan julkaisun tekijän organisaatiotietoa.

"Vakavia kysymyksiä on noussut esiin julkaisuun liittyen", keskus tiedotti. "Prinsessa Máxima -keskus on syvästi pahoillaan siitä, että julkaisu saattaa antaa vaikutelman, että rokotusten tärkeyttä kyseenalaistetaan."

Tiedotteen mukaan tutkimuksessa oli alun perin tarkoitus "tarkastella koronatoimien vaikutusta muun muassa syöpää sairastavien lasten kuolleisuuteen matalan tulotason maissa". Tutkimuksen edetessä pääpaino kuitenkin "muuttui ja lähti suuntaan, jonka koimme olevan liian kaukana asiantuntijuudestamme eli lastenonkologiasta. Emme ole epidemiologian asiantuntijoita emmekä halua antaa sellaista vaikutelmaa."

"Tutkimuksessa ei millään tavoin osoiteta yhteyttä rokotusten ja ylikuolleisuuden välillä; tutkijat eivät selvästikään ole tehneet tällaista havaintoa. Olemme siksi pahoillamme, että tällainen vaikutelma on syntynyt", tiedotteessa sanotaan.

Tutkimuksessa väitetään, että "World Child Cancer NL -säätiö tuki tutkimusta". Kansainvälinen World Child Cancer -hyväntekeväisyysjärjestö julkaisi kuitenkin 12.6.2024 tiedotteen, jonka mukaan järjestö oli "mainittu virheellisesti sponsorina julkaisussa".

"Alankomaiden World Child Cancerin sitoutuneiden lahjoittajien ansiosta World Child Cancer voi rahoittaa ohjelmia ja projekteja, joilla välitetään tietoa ja taitoja sairaaloihin matalan ja keskitulotason maissa", tiedotteessa sanotaan ja lisätään, että Prinsessa Máxima -keskus toteuttaa näitä hankkeita.

Tutkimukseen kohdistettu kritiikki

Tutkimuksen julkaisun jälkeen sitä kritisoitiin internetissä, esimerkiksi X:ssä täällä (arkistoitu versio) ja täällä (arkistoitu versio).

Jälkimmäisen viestiketjun on kirjoittanut kansanterveyden ja ennaltaehkäisevän lääketieteen professori Jeffrey S.Morris, joka johtaa myös biostatistiikan yksikköä Pennsylvanian yliopistossa.

"Artikkelissa ei ole lainkaan todisteita, että covid-19-rokotteet olisivat lisänneet kuolleisuutta", Morris sanoi AFP:lle sähköpostitse 13.6.2024.

"He ainoastaan osoittavat, että ylikuolleisuus ei loppunut vuonna 2020 vaan jatkui vuosina 2021–2022 'huolimatta rajoitustoimista ja rokotteista', ja vetävät johtopäätöksen, että 'tämä nostaa esiin vakavia huolenaiheita. Valtioiden johtajien ja päättäjien on tutkittava perusteellisesti, mitä syitä jatkuvan ylikuolleisuuden taustalla on'", hän sanoi.

"Kuten yllä on mainittu, he eivät esitä lainkaan suoria todisteita sille, että rokotteet olisivat aiheuttaneet ollenkaan ylikuolleisuutta, ja vielä vähemmän sille, että ne olisivat olleet pääsyy. He yksinkertaisesti sanovat, että ylikuolleisuus voidaan mahdollisesti selittää covidin, rajoittamistoimien ja rokotteiden yhdistelmällä, ja kirjoittavat narratiivipohjaisen suppean katsauksen, jossa spekuloidaan tapoja, jolla rajoitustoimet ja rokotteet olisivat periaatteessa voineet johtaa ylikuolleisuuteen", Morris sanoi. Hän lisäsi, että tutkimuksen kirjoittajat eivät esitä tälle todisteita ja vähättelevät koronaviruksen merkitystä. Koronaviruksen "on osoitettu olevan ensisijainen selittävä tekijä useissa muissa julkaisuissa ja jopa heidän omassa aineistossaan", hän sanoi.

"Mielestäni analyysi on tehty varsin hyvin", Ioannidis sanoi tutkimuksesta. "Olemme julkaisseet PNAS:ssa arvioita ylikuolleisuudesta vuosina 2020–2023, ja ne vaikuttavat täsmäävän suurilta osin BMJ:n tutkimuksen tulosten kanssa."

Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) on Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian vertaisarvioitu lehti. Ionnidiksen mainitseman tutkimuksen (arkistoitu versio) otsikko on "Variability in excess deaths across countries with different vulnerability during 2020–2023" (vapaasti suomennettuna "Eroja maiden ylikuolleisuudessa haavoittuvuusasteesta riippuen vuosina 2020–2023"). Se julkaistiin marraskuussa 2023.

Tutkimusartikkelissa maat jaettiin karkeasti ottaen kahteen ryhmään. Korkean tulotason maissa, joissa on vähän köyhyyttä eikä suuria tuloeroja, rekisteröitiin vähän tai ei ollenkaan ylikuolleisuutta vuosina 2020–2023, tai niissä oli jopa alikuolleisuutta. Maissa, joissa tulotaso ei ole kovin korkea tai joissa merkittävä osa ihmisistä elää köyhyydessä tai joissa tuloerot ovat merkittäviä, "ylikuolleisuus oli erittäin merkittävää kyseisellä ajanjaksolla".

"Uskon, että tässä on nähtävissä yhdistetyt edut (tai haittapuolet) sellaisessa terveysjärjestelmässä, jossa voi olla (tai ei ole) resursseja, joka voi olla toimiva ja suojella niitä, jotka sitä tarvitsevat", Ioannidis sanoi. Hänen mukaansa  haavoittuvat maat, mukaan lukien Yhdysvallat, ja niiden terveysjärjestelmät kärsivät pandemian, pandemiarajoitusten tai molempien vuoksi. 

"Mielestäni haasteena on ylikuolleisuuden tulkinta. BMJ:n tutkimuksessa on yleisesti ottaen tasapainoista pohdintaa monista mahdollisista tekijöistä, joiden suhteellista vaikutusta on hyvin vaikea tai jopa mahdotonta erotella tällaisen aineiston perusteella. Monilla tekijöistä on tapana esiintyä yhdessä, mikä tekee niiden erottelusta vielä vaikeampaa", hän lisäsi.

AFP otti yhteyttä tutkimuksen yhteyskirjoittajaan, mutta tämä ei vastannut ennen faktantarkistuksen julkaisua.

AFP on osoittanut vääriksi väitteitä rokotteiden ja ylikuolleisuuden välisestä yhteydestä myös aiemmin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aikavälillä 1.10.2020–19.9.2022 tehdyn seurantatutkimuksen mukaan koronarokotteen saaneiden kuolleisuus ei ole Suomessa ollut rokottamattomia korkeampaa yhdeksän viikon sisällä rokotuksesta (arkistoitu versio).

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean 7.3.2024 päivitettyjen haittavaikutusilmoitustietojen mukaan (arkistoitu versio) kuudessa tapauksessa henkilön epäillään menehtyneen koronarokotteesta aiheutuneeseen haittaan ja 17 tapauksessa koronarokotteen on arvioitu myötävaikuttaneen henkilön menehtymiseen vuosina 2021–2023. THL:n tietojen mukaan suomalaisista 81 % (yli 4,5 miljoonaa henkilöä) on saanut ensimmäisen rokotusannoksen ja 78 % toisen (yli 4,3 miljoonaa henkilöä).

Lisää AFP:n koronavirukseen liittyviä faktantarkistuksia on luettavissa täällä.