Sosiaalisessa mediassa leviää harhaanjohtavia väitteitä koronarokotteista ja ylikuolleisuudesta
- Julkaistu 20. toukokuuta 2024 16:26
- Lukuaika: 7 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Uusi tutkimus: Koronarokotus voi selittää liiallisen kuolleisuuden Euroopassa", sanotaan lehtijutun otsikolta näyttävässä kuvakaappauksessa. Kuvakaappaus on osa Facebook-päivitystä, joka julkaistiin huhtikuun 2024 alussa ja jota on jaettu yli 200 kertaa sen jälkeen.
Päivityksessä viitataan keskeisenä todisteena norjalaisten tutkijoiden Jarle Aarstadin ja Olav Andreas Kvitasteinin tilastolliseen analysiin 31:stä Euroopan maasta. Tutkijoiden väitetään osoittaneen "selkeän lineaarisen yhteyden kansallisen täyden rokotusasteen ja kuukausittaisen ylikuolleisuuden välillä tammi-syyskuussa 2022". Päivityksessä väitetään, että tutkimuksen mukaan on mahdollista, että "korkeampi rokotusaste lisää kokonaiskuolleisuutta". Joissakin päivityksissä väitetään suoraan, että korkeampi rokotusaste lisää kokonaiskuolleisuutta.
Päivitykset ovat suurimmaksi osaksi käännöksiä helmikuussa 2023 Document-verkkojulkaisussa ilmestyneestä jutusta. Reuters-instituutin vuoden 2023 Digital News Report -tutkimuksen Norjan maaraportissa Documentia kuvataan "vaihtoehtouutissivustoksi", johon luotetaan hyvin vähän.
Väitteet levisivät myös X:ssä.
Useat asiantuntijat kuitenkin kertoivat AFP:lle, että tutkimus on puutteellinen, ja kyseenalaistivat sen kirjoittajien uskottavuuden sekä siinä käytetyn metodologian. Heidän mukaansa tutkimusta ei voida käyttää osoittamaan syy-yhteyttä rokotteiden ja ylikuolleisuuden välillä. Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan koronarokotteet ovat pelastaneet miljoonia henkiä (arkistoitu versio) eikä "kuolemien määrän kasvusta yhteydessä covid-19-rokotuksiin ole todisteita missään ikäluokassa" (arkistoitu versio).
Puutteellinen tutkimus
Päivityksissä mainittu tutkimus julkaistiin maaliskuussa 2023 Asian Pacific Journal of Health Sciences -lehdessä. Lehden nimellä tehty haku lääketieteellisen kirjallisuuden PubMed-tietokannassa ei tuottanut tuloksia. Se ei myöskään sisälly luotettaviin lehtien laatua arvioiviin tietokantoihin, kuten Scimago Journal & Country Rankiin, Clarivate Journal Citation Reportsiin tai Scopukseen, eikä se ole Google Scholarin kärkijulkaisujen joukossa.
Documentin juttu ilmestyi ennen tutkimuksen julkaisua, ja siinä viitataan tutkimuksen preprint-versioon, joka ladattiin nettiin helmikuussa 2023. Preprint on tutkimusartikkelin vertaisarvioimaton versio. Tutkimuksen kahden version välillä ei kuitenkaan ole merkittäviä eroja.
Kirjoittajista Aarstad on innovaation ja yrittäjyyden professori norjalaisessa Vestlandetin korkeakoulussa. Hänellä ei ole rokotteisiin tai terveyteen liittyvää julkaisuhistoriaa. Kvitastein on puolestaan emeritusprofessori samassa korkeakoulussa. Hänen aikaisempiin julkaisuihinsa kuuluu organisaatio- ja innovaatioteoriaa käsitteleviä artikkeleita.
Tutkijat tarkastelivat ylikuolleisuutta 31:ssä Euroopan maassa. Tämä perustui Eurostatin kuolleisuustietoihin sekä tietoihin rokotuskattavuudesta Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:ltä ja Sveitsin tapauksessa Our World in Datasta. Vaikka tutkijat peräänkuuluttavat lisää tutkimusta, he vetävät johtopäätöksen, että "huolimatta mahdollisesta ehkäisevästä vaikutuksesta vuonna 2021 emme voi sulkea pois, että covid-19-rokotteiden ottaminen Euroopassa on johtanut kasvavaan yleiseen kuolleisuuteen tammi- ja syyskuun välillä vuonna 2022", kuten artikkelin julkaistussa versiossa sanotaan.
Aarstad vastasi AFP:n kommenttipyyntöön sähköpostitse 14.5. ja sanoi, että seisoo yhä tutkimuksen johtopäätöksen takana.
Asiantuntijat kuitenkin kertoivat AFP:lle, että päätelmät ovat virheellisiä.
"En voi vetää näiden tietojen perusteella johtopäätöstä, että koronarokotteet johtavat korkeampiin kuolleisuuslukuihin", apulaisprofessori Ramandip Grewal Toronton yliopistosta kertoi AFP:lle sähköpostitse 13.5.2024. Hän on yliopiston Centre for Vaccine Preventable Diseases -keskuksen jäsen.
"On useita tutkimuksia, joissa tarkastellaan rokotusstatusta ja kuolleisuutta ja joissa osoitetaan, että rokotteet ovat pelastaneet useita henkiä, mukaan lukien Euroopassa."
Hän sanoi, että vaikka tutkimuksen kirjoittajat tunnistivat, että lisätutkimusta tarvitaan, he eivät ole tarkastelleet vaihtoehtoisia selityksia riittävästi.
"Vaikka kirjoittajat kontrolloivat joitakin tekijöitä, he eivät sulje pois kaikkia mahdollisia selityksiä", hän sanoi ja kertoi, että tutkimuskysymykseen vastaaminen vaatisi tarkempia tietoja kuin mitä tutkimuksessa on.
Sen sijaan tutkimuksessa tarkastellaan maita kokonaisuuksina eikä niitä eritellä väestöryhmittäin. Tutkimuksen kirjoittajat toteavat, että he "tiedostavat rajoituksena sen, että kansallisen rokotuskattavuuden ja ylikuolleisuuden välinen yhteys ei välttämättä kuvaat täysin yksilötason yhteyttä".
"Emme voi tarkastella vain koko maan rokotuskattavuutta, meidän on ymmärrettävä tarkemmat erot sen suhteen, ketkä ottivat rokotteen eri väestöryhmissä ja eri kliinisten ja muiden piirteiden osalta", Grewal sanoi.
"Sen jälkeen meidän on tarkasteltava kuolleisuutta rokotusstatuksesta riippuen (eli rokotettu vai rokottamaton) ja kontrolloitava useiden tekijöiden, kuten iän, sukupuolen, sosioekonomisen statuksen, olemassa olevien sairauksien ja covid-19-tartuntahistorian, vaikutus, ylemmän tason tekijöiden (kuten naapurustotason piirteiden) lisäksi."
Tämä tarkoittaisi rokotettujen ja rokottamattomien yksilöiden vertaamista ja sellaisten tekijöiden kontrolloimista, jotka voivat vaikuttaa kuolleisuuteen, sekä kuolleisuuden syiden tarkastelua, hän sanoi.
Kutakin maata olisi tarkasteltava erikseen, hän lisäsi. "Maat eroavat toisistaan monilla muillakin tavoilla kuin rokotusstatuksen (ja muutamien [tutkimuksessa] kontrolloitujen tekijöiden) suhteen, ja minkä tahansa ylikuolleisuuden lisääntymisen tai pienentymisen syynä voidaan periaatteessa pitää lukuisia tekijöitä. Jokainen maa otti käyttöön omat kansanterveystoimensa ja käytäntönsä ja niin edelleen pandemian aikana, mikä myös vaikuttaa kuolleisuuslukuihin."
Geneven yliopiston kansainvälisen terveyden instituutin johtaja Antoine Flahault nosti myös esiin ongelmia tutkimuksessa. "Sekä tutkimuksen analyysit että data ovat kyseenalaisia", hän sanoi AFP:lle sähköpostitse 15.4.2024.
Hän kertoi, että hän käyttää aiheeseen liittyviin analyyseihin mieluummin Our World in Datan tietoja, jotka on "lähteistetty, joita useat eri tutkijat käyttävät jatkuvasti ja joita julkaistaan parhaissa lehdissä." Our World in Data on verkkoalusta, jossa esitetään tutkijoiden keräämää tietoa eri aihealueista.
"Heidän tuloksensa ovat täysin vastakkaisia Our World in Datassa esitettyjen tietojen kanssa", hän sanoi. "Neljässä maassa, joissa oli pienin rokotuskattavuus vuonna 2021 (eli Bulgariassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Kroatiassa), ylikuolleisuus oli korkeinta vuoden 2022 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana (paljon korkeampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa, Ranskassa tai Portugalissa, joissa rokotuskattavuus oli paljon suurempi", hän sanoi ja viittasi alla olevaan graafiin. Jos suurempi rokotuskattavuus aiheuttaisi suurempaa ylikuolleisuutta, kuten norjalaisessa tutkimuksessa esitetään, kuolleisuuden odotettaisiin olevan pienempää maissa, joissa rokotuskattavuus on pienin:
Flahault huomautti lisäksi, että tutkimuksen kirjoittajat eivät ole kansanterveyden asiantuntijoita. "Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja on yrittäjyyden professori liiketalousoppilaitoksessa Norjassa, eikä hänellä ole kansanterveyteen tai epidemiologiaan liittyviä pätevyyksiä. Jälkimmäinen ja viimeinen kirjoittaja on eläkkeelle jäänyt organisaatioteorian professori, jolla ei ole yhtään enempää kokemusta tai asiantuntijuutta epidemiologiasta", hän sanoi.
Myös norjalaiset asiantuntijat kritisoivat preprint-versiota norjalaisessa Dagbladet Bergen -iltapäivälehdessä helmikuussa 2023 (arkistoitu versio).
Norjan terveysviraston apulaisjohtaja Espen Rostrup Nakstad viittasi Dagbladetin jutussa antamiinsa lausuntoihin sähköpostissa AFP:lle. Jutussa hän sanoi, että tutkimus "ei osoita mitään varmaa syy-yhteyttä vuoden 2021 rokotusten ja vuoden 2022 lisääntyneen ylikuolleisuuden välillä".
"Nähdäkseni kirjoittajat eivät ole huomioineet vuoden 2022 ylikuolleisuuden selvimpiä syitä. Eivätkä he ole verranneet sairaalahoidon määriä ja rekisteröityjä kuolinsyitä eri maiden välillä", hän sanoi.
Hän huomautti myös, että maat, joissa rokotusaktiivisuus oli suurinta, poistivat pandemiarajoituksia ensimmäisinä. "Nämä maat, kuten Norja, poistivat myös ensimmäisinä kaikki tartuntojen kontrollointiin liittyvät toimenpiteet vuoden 2022 alussa, ja sitä seuranneet suuret tartunta-aallot aiheuttivat suhteellisen monia covid-19-kuolemia vuonna 2022. Esimerkiksi vuonna 2022 Norjassa rekisteröitiin 3 417 kuolemantapausta, joissa covid-19 oli peruskuolemansyy tai myötävaikuttava kuolemansyy", hän sanoi
"Tämä näyttää selittävän suurimman osan kuolleisuudesta Norjassa vuonna 2022 FHI:n [Norjan kansanterveyslaitoksen] alustavien laskelmien mukaan."
Ei todisteita rokotteiden ja ylikuolleisuuden välisestä yhteydestä
Grewal sanoi, että useissa maissa on ollut ylikuolleisuutta pandemian jälkeen. Hän kuitenkin sanoi, että "ei ole nähnyt todisteita, jotka viittaisivat siihen, että rokotteet aiheuttavat ylikuolleisuutta".
"Useat tekijät todennäköisesti vaikuttavat ylikuolleisuuteen, kuten covid-19:n pitkäaikaiset tai viivästyneet vaikutukset, pandemiaan liittyvien mielenterveysongelmien lisääntyminen, poisjääneet terveydenhuollon käynnit, jotka ovat johtaneet viivästyneisiin diagnooseihin ja hoitoon, poisjääneet rutiinirokotteet ja niin edelleen", hän sanoi. "Lisäksi voi olla kuolemantapauksia, joita ei ole virallisesti liitetty covid-19:ään mutta jotka pitäisi liittää siihen. Asian ymmärtämiseksi on tehtävä lisää tutkimusta."
Hän lisäsi, että tämän hetken kuolleisuuden vertaaminen pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen on vaikeaa ottaen huomioon, kuinka paljon pandemia on vaikuttanut terveyteen ja terveydenhuoltoon maailmanlaajuisesti.
Esimerkiksi Tilastokeskuksen (arkistoitu versio) mukaan ikävakioitu kuolleisuus kasvoi 7,7 % vuonna 2022 edellisvuodesta. "Kuolleisuuden kasvuun vaikutti kuolleisuuden lisääntyminen erityisesti koronavirustautiin. Koronavirustautiin menehtyi 4 349 henkilöä eli liki 7 % kuolleista. Kuolleisuus kasvoi myös muistisairauksiin sekä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Sen sijaan kuolleisuus väheni edellisvuodesta kasvaimiin, tapaturmiin ja itsemurhiin", Tilastokeskuksen lehdistötiedotteessa kerrotaan.
AFP on tarkistanut useita väitteitä koronarokotteista ja ylikuolleisuudesta aiemmin ja osoittanut esimerkiksi, että niiden välillä ei ole havaittu yhteyttä Ranskassa ja Iso-Britanniassa pandemian jälkeen.
The Lancet Infectious Diseases -lehdessä kesäkuussa 2022 julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) osoitettiin, että joulukuun 2020 ja joulukuun 2021 välillä koronarokotteet pelastivat kymmeniä miljoonia henkiä maailmanlaajuisesti ja vähensivät kuolemien kokonaismäärää 63 %:lla maailmanlaajuisesti.
Tammikuussa 2023 Vaccine-lehdessä julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (arkistoitu versio) todettiin, että riski kuolla koronavirukseen liittymättömiin syihin ei ollut suurempi kolme koronarokotetta saaneilla verrattuna rokottamattomiin henkilöihin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aikavälillä 1.10.2020–19.9.2022 tehdyn seurantatutkimuksen mukaan koronarokotteen saaneiden kuolleisuus ei ole Suomessa ollut rokottamattomia korkeampaa yhdeksän viikon sisällä rokotuksesta (arkistoitu versio).
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean 7.3.2024 päivitettyjen haittavaikutusilmoitustietojen mukaan (arkistoitu versio) kuudessa tapauksessa henkilön epäillään menehtyneen koronarokotteesta aiheutuneeseen haittaan ja 17 tapauksessa koronarokotteen on arvioitu myötävaikuttaneen henkilön menehtymiseen vuosina 2021–2023.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
