Koronarokotteet hyväksyttiin niiden tautia vastaan antaman suojan, ei tartuntojen estämisen, perusteella
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 1. marraskuuta 2022 10:18
- Lukuaika: 10 minuuttia
- Teksti: AFP Ranska
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Anna HOLLINGSWORTH
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Suomalaisia on huijattu. Niin poliitikot, terveydenhuollon johtajat ja asiantuntijat kuin lääkäritkin valehtelivat ihmisille", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, jota on jaettu yli 400 kertaa lokakuun puolivälistä lähtien.
Päivityksessä on video alankomaalaisesta, Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään kuuluvasta meppi Robert Roosista, joka kertoo "skandaali"paljastuksesta.
"Yksi Pfizerin johtajista on juuri myöntänyt minulle: rokotetteen kykyä estää viruksen tarttuminen ei ollut koskaan testattu, kun se otettiin käyttöön", hän sanoo kameralle Twitter-tilillään 11.10. julkaistussa videossa.
Mukana on lyhyt videoklippi, jossa näytetään, kuinka hän haastattelee Pfizerin johtoon kuuluvaa Janine Smallia Euroopan parlamentissa. "Testattiinko Pfizerin Covid-rokotetteen kykyä estää viruksen tarttuminen ennen kuin se vietiin markkinoille?" Roos kysyy Smallilta.
"Tiesimmekö rokotusten pysäyttämisestä ennen kuin se tuli markkinoille? Emme", Small sanoo.
Sana "rokotus", jota Small käytti vahingossa "tarttumisen" sijaan, oli lipsahdus, Pfizerin viestintäosastolta kerrottiin AFP:lle sähköpostitse 14.10.2022: "Voin vahvistaa, että Small tarkoitti 'tarttumista'. Hänen sanomansa ydin pysyy joka tapauksessa samana."
Väitteitä on jaettu yli tuhat kertaa Facebookissa suomeksi. Niitä on lisäksi katsottu yli tuhat kertaa Telegramissa ja jaettu myös Twitterissä. Myös useilla verkkosivuilla (1, 2, 3, 4) toistettiin Roosin väitteitä. AFP on osoittanut vääriksi kolmessa viimeisessä julkaisussa esitettyjä väitteitä useaan otteeseen, esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.
Klippiä on jaettu satojatuhansia kertoja sosiaalisessa mediassa useilla muilla kielillä, kuten ranskaksi, englanniksi, espanjaksi, saksaksi ja hollanniksi. 31.10. mennessä sitä oli katsottu yli 13 miljoonaa kertaa.
Mistä video on lähtöisin?
Sanahaku Googlessa tuo esiin koko videon, josta klippi on otettu. Se kuvattiin 10.10.2022 Euroopan parlamentin Covid-19-erityisvaliokunnan järjestämässä tilaisuudessa, Euroopan parlamentin sivuilla kerrotaan toisen tilaisuudessa kuvatun videoklipin alla.
"Pfizerin ja Curevacin edustajat jakavat näkemyksensä Covid-19-rokotteiden ja -hoitojen menneestä ja tulevasta valmistuksesta, jakelusta ja yhtäläisestä saatavuudesta. Keskustelu keskittyy toimiin, joita tehdään rokotteiden valmistamiseksi uusia variantteja vastaan, lupaprosessiin ja sopimusten läpinäkyvyyteen", kuvauksessa sanotaan.
Koko videolla meppi Robert Roos käyttää puheenvuoron kohdasta 15:21 alkaen esittääkseen kysymyksiä Pfizerin edustajalle.
Toisin kuin Roosin myöhemmin sosiaalisessa mediassa julkaisemassa videomontaasissa vihjataan, kuluu useita minuutteja, joiden aikana muut mepit esittävät kysymyksiä Pfizerin ja Curevacin edustajille, ennen kuin Janine Small antaa yleisen vastauksen paikalla oleville.
Tartuntatietojen rajoitukset olivat julkisia jo vuoden 2020 lopussa
Toisin kuin Robert Roos väittää, tämä ei kuitenkaan ole "tuore" uutinen tai "skandaali"paljastus.
Se, että rokotteiden vaikutuksesta viruksen tarttumiseen ei ollut tietoa rokotteiden tehoa arvioivien kliinisten kokeiden jälkeen, on ollut tiedossa ainakin joulukuun 2020 alusta lähtien. Lääkkeiden myyntiluvista Yhdysvalloissa vastaava Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto mainitsi asian yksityiskohtaisessa julkisessa raportissa rokotekokeiden tuloksista.
Tartuntoja käsitellään sivulla 48 osiossa "Rokotteiden teho Sars-CoV-2:n tarttumista vastaan" ("Vaccine effectiveness against transmission of Sars-CoV-2"). Siinä sanotaan selvästi, että "tiedot ovat rajallisia sen arvioimiseksi, miten rokote vaikuttaa SARS-CoV-2:n tarttumiseen yksilöillä, jotka ovat saaneet tartunnan rokotuksesta huolimatta".
"Lisäarvioita, mukaan lukien tietoja kliinisistä kokeista ja rokotteen käytöstä luvan saamisen jälkeen, tarvitaan sen arvioimiseksi, miten rokote vaikuttaa viruksen erittymiseen ja tarttumiseen erityisesti yksilöillä, joilla on oireeton tartunta", dokumentissa sanotaan.
Raportissa kuitenkin sanotaan myös, että "todettu korkea teho oireista Covid-19:ää vastaan saattaa johtaa yleiseen tartuntojen ehkäisyyn väestöissä, joissa on tarpeeksi korkea rokotekattavuus". On kuitenkin "mahdollista, että jos teho oireettomia tartuntoja vastaan on vähempi kuin teho oireisia tartuntoja vastaan, oireettomat tapaukset yhdessä vähentyneen maskien käytön ja turvavälien pitämisen kanssa voivat johtaa merkittäviin jatkuviin tartuntoihin".
Se, kuinka paljon rokote ehkäisee tai rajoittaa tartuntoja, esitettiin yhtenä avoimista kysymyksistä tuolloin, kuten esimerkiksi AFP:n 26.12.2020 julkaistussa jutussa kerrotaan. Suojan kesto oli toinen tärkeä kysymys.
Aiheesta kirjoitettiin myös tässä, niin ikään joulukuussa 2020 julkaistussa tiivistelmässä rokotekokeiden tuloksista The New England Journal of Medicinessa.
Euroopan tasolla Euroopan lääkevirasto (EMA) selittää sivuillaan, että osa hyödyistä "ei välttämättä ole tiedossa, kun COVID-19-rokote alun perin hyväksytään".
"Hyödyt selkiytyvät sen jälkeen, kun rokote on käytössä", virasto selittää ja tarkentaa, että ajan myötä terveysviranomaiset voivat tietää paremmin, "voiko rokote vähentää viruksen leviämistä yhteisössä. Tartuntojen vähentäminen riippuu monista seikoista, mukaan lukien siitä, montako ihmistä ottaa rokotteen".
19.2.2021 päivätyssä dokumentissa EMA kirjoitti, että Pfizerin rokotteella tehtyjen kliinisten kokeiden jälkeen "tällä hetkellä ei ole tiedossa, suojaako rokote oireettomia tartuntoja vastaan tai sen vaikutuksesta viruksen tarttumiseen".
"Vaikutusta tartuntoihin mitattiin jälkikäteen oikeassa elämässä, mutta Pfizeria ei voi moittia sen vuoksi, että se ei testannut rokotettaan tämän kriteerin suhteen kliinisten kokeiden aikana ja että se ei kohdistanut kokeita tartuntoihin. On muistettava, että vuoden 2020 aikana näimme tuhansien ihmisten kuolevan: kiireellistä oli sairastavuuden ja kuolleisuuden ehkäisy. Mitä rokotetutkimukseen tulee, se, että suoja tautia ja sen vakavia muotoja vastaan asetetaan tartuntasuojan edelle on normaali valinta, joka täytyy tehdä kansanterveyden kannalta ja joka tehtiin tuolloin", epidemiologi ja Ranskan kansallisen lääketieteen akatemian Covid-19-yksikön johtaja Yves Buisson kertoi AFP:lle 13.10.2022.
Suomalaiset media- ja asiantuntijaraportit ajalta, jolloin rokotteet otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa, osoittavat, että terveysasiantuntijat puhuivat epävarmuudesta sen suhteen, kuinka tehokkaasti rokote estää tarttumista. Esimerkiksi 7.12.2020 julkaistussa silloisen Rokotetutkimuskeskuksen (nykyinen FVR – Suomen rokotetutkimus) blogissa silloinen Rokotetutkimuskeskuksen johtaja ja nykyinen FVR:n lääketieteellinen johtaja Mika Rämet selittää vastauksena kysymykseen, voivatko rokotteet vähentää tartuttavuutta, että "helppo vastaus on, että vielä ei tiedetä, vaikuttavatko rokotteet tartuttavuuteen. Tämä johtuu siitä, että tutkimusta suunniteltaessa päätetään, mihin halutaan saada vastaus. Koronarokotetutkimusten tavoitteena on ollut selvittää, estävätkö ne oireista, laboratoriokokein varmistettua covid-19-tautia".
Myös tässä Ilta-Sanomien 10.11.2020 julkaistussa jutussa ulkoministeriön terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettiläs Päivi Sillanaukee sanoi, että pisimmällä kehityksessä olevat koronarokotteet, mukaan lukien Pfizerin rokote, ehkäisevät oireita mutta "eivät välttämättä vähennä tartuntoja ja (vähennä) viruksen mahdollista levittämistä eteenpäin".
Rokotteita arvioitiin niiden tautia vastaan antaman suojan perusteella
Terveysviranomaiset eivät siis perustaneet arviotaan rokotteiden tehosta niiden kyvylle ehkäistä viruksen tarttumista vaan niiden kyvylle ehkäistä viruksen aiheuttamia vakavia ja kuolemaan johtavia tautimuotoja.
Roosin väitteitä käsittelevässä, 14.10.2022 julkaistussa Iltalehden artikkelissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek selittää, että rokotteen turvallisuus, immunogeenisuus eli kyky vaikuttaa elimistön immuunijärjestelmään ja suojateho oireista tautia vastaan priorisoitiin, kun rokotteelle haettiin hätätilakäyttölupaa. Hän lisää, että "monet kansanterveyden ammattilaiset" eivät olleet "iloisia", ettei testejä tartuntojen ehkäisemisestä tehty siinä vaiheessa, mutta etusijalla oli rokotteen saaminen laajaan käyttöön kuolemien ja vakavan taudin ehkäisemiseksi.
THL:n, Fimean ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä, 21.12.2020 julkaistussa lehdistötiedotteessa EMA:n päätöksestä suositella ehdollista myyntilupaa Pfizerin rokotteelle ei mainita, että rokote vähentäisi viruksen tarttumista. Sen sijaan siinä viitataan tutkimuksiin, joiden mukaan rokotteen tehokkuus on 95-prosenttinen, mitä Covid-19:n ehkäisemiseen tulee.
FDA totesi jo 30.6.2020 ohjeistuksessaan Covid-rokotteen kehittämistä varten, että tehoa olisi mitattava kliinisissä kokeissa, joissa on kontrolliryhmä (plasebo) ja joissa taudin ehkäisyaste olisi vähintään 50% (sivu 17).
Ranskan terveysvirasto (HAS) antoi samanlaisen lausunnon heinäkuussa 2020 julkaistussa muistiossa, jossa todettiin, että "rokotusohjelman tavoitteet" pitää määritellä muun muassa "kehitettyjen rokote-ehdokkaiden ominaisuuksien perusteella, erityisesti niiden kyvyn joko ehkäistä tartuntoja tai vähentää taudin vakavuutta, niiden turvallisuuden ja niiden saatavuuden edellytysten perusteella.
Lisäksi HAS totesi marraskuussa 2020, että se oletti, että kliinisten kokeiden tulokset eivät "tarjoaisi lyhyen aikavälin dataa rokotteiden tehosta, mitä viruksen tarttumiseen tulee".
Pfizer/BioNTechin rokotteen kolmannen vaiheen kokeet – jotka tehtiin noin 44 000 vapaaehtoiselle – julkaistiin The New England Journal of Medicinessa joulukuun lopussa 2020.
"Kliiniset kokeet tehtiin hyvin tiukalla, kaksoissokkoutetulla ja lumekontrolloidulla tavalla, mikä tarkoittaa, että Pfizerin rokotetta annettiin yhdelle, sattumanvaraisesti valitulle ihmisryhmälle, ja plaseboa toiselle ryhmälle, ennen kuin mahdollisia Covid-oireita tarkkailtiin sen selvittämiseksi, rajoittaako rokote vakavia tautimuotoja. Tätä rokotteilta pyydettiin, ja ne laitettiin markkinoille tämän kriteerin perusteella", epidemiologi ja Geneven yliopiston globaalin terveyden laitoksen johtaja Antoine Flahault lisäsi 13.10.2022.
"Terveysviranomaiset ovat katsoneet rekisteröintiasiakirjoja. EMA, FDA ja kaikki kansalliset virastot, jotka myönsivät Pfizerin rokotteelle luvan, tekivät niin täysin tietoisesti tiedostosta, jossa huomautettiin, että tarttumista ei ollut arvioitu, eikä tämä järkyttänyt heitä lainkaan", hän jatkoi.
Vastauksena AFP:n yhteydenottoon Pfizer/BioNTechin laboratorion viestinnästä selitettiin sähköpostitse 14.10.2022, että "kolmannen vaiheen kliininen koe (protokolla julkaistu marraskuussa 2020)" ei "ollut suunniteltu sen arvioimiseksi, kuinka tehokkaasti rokote ehkäisee SARS-CoV-2:n tarttumista".
Tarttumista on hyvin vaikea mitata
AFP:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan rokotteen vaikutusta tartuntaketjuun on monimutkaista mitata kliinisessä kokeessa. Tarttuminen riippuu useista tekijöistä, joita ei voi välttämättä toistaa kliinisessä kokeessa.
Oikeassa elämässä tartunta voi riippua muista toimenpiteistä tartuntojen rajoittamiseksi kuin rokottamisesta: sosiaalisen kanssakäymisen rajoituksista, maskeista, yskimisestä olka- ja kyynärvarren kulmaan tai säännöllisestä käsienpesusta. Tämä selittää, miksi rokotteen vaikutusta tartuntoihin on erittäin monimutkaista mitata myös oikeassa elämässä.
"Kokeissa oli mukana muutamia kymmeniätuhansia ihmisiä, ja tuolloin viruksen alkuperäinen kanta ei levinnyt. Rokote ehkäisi monia tartuntoja plaseboon verrattuna, joten harvat ihmiset olisivat saaneet tartunnan rokotuksesta huolimatta. Sitten meidän olisi pitänyt seurata heitä nähdäksemme, voivatko he tartuttaa muita ihmisiä, jotka eivät välttämättä osallistuneet kokeeseen, mitä on erittäin monimutkaista arvioida objektiivisesti", Antoine Flahault selitti.
"Asiantuntijat halusivat vankkoja kriteerejä, ja niitä mitattiin tarkastelemalla rokotteen vaikutuksia kuolemiin ja sairaalahoitoa vaativiin tapauksiin, ei mallintamalla tarttumista", hän sanoi,
Tutkimuksissa on esitetty, että rokotukset voivat rajoittaa tartuntoja, vaikka tarkkaa lukua on melkein mahdotonta antaa, sillä muuttujia on niin paljon. Lisäksi uudet virusvariantit ovat mutkistaneet tilannetta.
Heinäkuussa 2021 julkaistussa, ranskalaisen Covid-19-tiedeneuvoston raportissa kerrotaan, että Ranskassa Pasteur-instituutin tekemässä mallinnuksessa tutkittiin, "kuinka erilaiset yksilöiden, iän ja rokotusstatuksen kautta määritellyt profiilit vaikuttaisivat epidemiaan". Neuvosto on riippumaton neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on tuottaa tieteellisiä ohjeita pandemiatilanteesta ja terveystoimenpiteistä.
"Rokottamattomat ihmiset vaikuttavat suhteettoman paljon tartuntoihin: rokottamaton henkilö levittää SARS-CoV-2:ta 12 kertaa todennäköisemmin kuin rokotettu henkilö", raportissa sanotaan.
Vaikka tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että rokotteet auttavat tartuntojen vähentämisessä, tarkan arvon laskeminen on hyvin monimutkaista ja mallinnukset ovat riippuvaisia monimutkaisista matemaattisista malleista, joiden käyttöala on rajallinen.
"Covid-rokotteella oli mahdollisuus vähentää tartuntoja merkittävästi ensimmäisten kierrossa olleiden kantojen kohdalla, kuten oikean elämän, myyntiluvan jälkeisissä tutkimuksissa on osoitettu. Mutta se osoittautui yhä vähemmän tehokkaaksi tartuntoja vastaan, kun variantteja ilmestyi, sekä annosten välisen viiveen vuoksi", Flahault sanoi.
Oireista ja vakavaa tautimuotoa vastaan tehokas rokote
Teho vakavaa tautimuotoa vastaan, josta jo kliiniset kokeet antoivat vahvoja viitteitä, varmistettiin rokotusohjelmissa ympäri maailmaa, kuten useiden maiden raporteissa ilmenee ja kuten useat asiantuntijat ovat kertoneet AFP:lle aikaisemmissa faktantarkistusartikkeleissa, esimerkiksi täällä ja täällä.
Useat tutkimukset (1, 2, 3), joissa tarkastellaan tietoja rokotusohjelmista erityisesti Britanniassa ja Israelissa, ovat osoittaneet, että koronarokotteet eivät olleet ainoastaan tehokkaita vakavaa ja oireista tautimuotoa vastaan, vaan että rokotteet myös vähensivät tartunnan riskiä alkuperäisen viruskannan kohdalla.
Rokotteiden kokonaisteho – tautia sekä tartuntoja vastaan – on vähentynyt ajan ja uusien virusvarianttien myötä. Tämä on syy tehosterokoteohjelmille, jotka nostavat suojaa, sekä viime aikoina ilmestyneille rokotteille, jotka on räätälöity toimimaan alkuperäistä viruskantaa uudempia kantoja vastaan.
Koronarokotteet ovat samanlaisia kuin suurin osa niitä edeltäneistä rokotteista: suurin osa niistä ei estä viruksen tarttumista, josta saattaa seurata oireita (eli itse tauti).
Rokotteet, joita kehitetään eri tauteja vastaan, voivat tarjota kahdenlaista immuniteettia. Ensinnäkin immuniteetti voi estää taudin pääoireita kehittymästä, vaikka se ei estä virusta tarttumasta tai lisääntymästä. Tästä on kyse suurimmassa osassa rokotteita.
Toisaalta niin kutsutussa "steriloivassa immuniteetissa" rokotteen tuottama immuunivaste eliminoi viruksen kehosta täysin. Isorokkorokote toimii näin; tauti hävitettiin sen avulla vuoteen 1980 mennessä.
Vaikka sterilisoiva immuniteetti on rokotetutkimuksen tavoite, monet nykyään käytössä olevista rokotteista, kuten Covid-19-rokotteet, antavat vain immuniteetin oireita vastaan.
Esimerkiksi influenssarokote, jonka koostumusta päivitetään vuosittain, ei tarjoa täyttä suojaa tautia vastaan, mutta se vähentää sairaala- ja laitoshoidon ja kuoleman riskiä, kuten THL:n influenssarokotesivuilla kerrotaan.
EU:n koronatodistus on väliaikainen eikä vaadi rokotuksia
Joissakin Euroopan maissa kysymykset tartunnoista ja vaikeudet mitata rokotteiden tehoa tartuntoja vastaan ovat johtaneet erimielisyyksiin koronatodistuksesta. Koronatodistus perustuu useisiin epidemiologisiin muuttujiin, ei vain kliinisten kokeiden tuloksiin.
Myös "koronapassina" tunnettu digitaalinen dokumentti astui voimaan 1.7.2021 ja otettiin käyttöön 49 maassa, mukaan lukien EU:n jäsenmaissa.
Koronatodistuksen avulla yksilöt kaikissa sitä käyttävissä maissa voivat todistaa rokotusstatuksensa sekä sairastetun Covid-19-taudin tai negatiivisen testituloksen. Henkilöt, jotka eivät ota rokotetta, voivat siis käyttää sitä. Suomessa todistus koronarokotuksesta otettiin käyttöön kesäkuussa 2021, ja todistus sairastetusta koronavirustaudista ja testitulostodistus otettiin käyttöön 14.7.2021.
Koronatodistus on johtanut protesteihin joissain maissa, myös Suomessa. 1.6.2022 THL ilmoitti koronatodistuksen käytön lopettamisesta; sitä oli käytetty esimerkiksi tapahtumissa ja ravintoloissa. THL mainitsi kuitenkin, että todistusta voi vielä tarvita matkustettaessa ulkomaille kohdemaan ohjeista riippuen.
Tällä hetkellä (31.10.2022) useimpiin EU-maihin mentäessä ei tarvitse enää esittää negatiivista testitulosta tai todistusta rokotuksesta, selviää Re-open Europe -verkkosivustolta, jonka EU on perustanut rajoitusten käyttöönoton ja poistamisen seuraamiseksi.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä