Viraalivideolla levitetään vanhoja epätosia väitteitä ilmastonmuutoksesta

Ilmastotutkijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että nykyinen ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Alkusyksyllä 2024 levinneessä, tuhansia katselukertoja saaneessa suomenkielisessä TikTok-videossa levitetään kuitenkin paljon käytettyä epätotta väitettä, että kyseessä on luonnollinen prosessi. Todisteena tälle esitetään, että ilmakehässä on hyvin vähän hiilidioksidia, että maapallon ilmasto on vaihdellut aina ja että lisääntynyt hiilidioksidin määrä ilmakehässä on hyväksi planeetalle. Tutkimusten ja AFP:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan maapallon historiassa on ollut lämpimämpiä kausia, mutta nykyinen lämpeneminen tapahtuu ennennäkemättömällä vauhdilla ihmisen toiminnasta johtuvien hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Tämän kielteiset seuraukset ovat jo nähtävissä.

"Rahan ja vallan ahneus on valitettavasti saanut aikaan valevastuullisuuden aikakauden, jossa ihmisiä rahastetaan ja rajoitetaan sillä valheella, jossa väitetään, että ilmasto olisi vaarallisessa tilassa ja syynä sille olisi mukamas ihmisen tuottama mikroskooppisen pieni määrä elintärkeää hiilidioksidia", väitetään suomenkielisellä TikTok-videolla. Videota on katsottu sen julkaisun 31.8.2024 jälkeen yli 17 000 kertaa. Samaa videota jaettiin myös satoja kertoja Facebookissa syyskuun lopulla.

Väitettyinä todisteina tälle johtopäätökselle videolla sanotaan, että ihmisen tuottaman hiilidioksidin (CO2) määrä ilmakehässä on niin vähäinen, että se ei voi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä, ja että ilmasto on vaihdellut aina eli nykyiset muutokset ovat myös luonnollisia, ja että hiilidioksidi tekee planeetasta vihreämmän, mikä puolestaan johtaa parempiin satoihin.

Nämä ovat ilmastodisinformaatiossa paljon käytettyjä narratiiveja, ja AFP on tarkistanut niitä useaan otteeseen, esimerkiksi tässä yleiskatsauksessa. Asiantuntijoiden lausunnot ja tutkimukset osoittavat, että vaikka ilmasto on vaihdellut paljon menneisyydessä, nykyisen muutoksen vauhti on ennennäkemätön ja johtuu ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Lisääntynyt hiilidioksidin määrä on tehnyt maapallosta vihreämmän, mutta vaikutuksen ennustetaan vähenevän, kun kasvit altistuvat ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille.

YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin mukaan "on kiistatonta, että ihmisen vaikutus on lämmittänyt ilmakehää, valtameriä ja maata" (arkistoitu versio). Raportti on tähän asti kattavin katsaus nykyisestä ilmastonmuutosta koskevasta tutkimustiedosta.

Image
Kuvakaappaus epätosia väitteitä esittävästä TikTok-videosta (otettu 1.10.2024)

Nykyisen ilmaston lämpenemisen syy on ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt

Videon mukaan hiilidioksidi muodostaa vain 0,04 % ilmakehästä ja koska luonto tuottaa siitä yli 96 %, ihmisen tuottaman hiilidioksidin osuus ilmakehästä on vieläkin pienempi, 0,001 %.

On totta, että ihmisen tuottaman hiilidioksidin määrä ilmakehässä voi vaikuttaa pieneltä.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan viimeisempien tietojen mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 426 miljoonasosaa (ppm) eli 0,0426 % heinäkuussa 2024.

Global Carbon Project on kansainvälinen tutkijaverkosto, jossa tutkitaan maapallon hiilenkiertoa. Se tuottaa vuosittain Global Carbon Budget -raportin, jossa tarkastellaan maailman hiilidioksidipäästöjä sekä hiilinieluja eli kuinka paljon hiilidioksidia maa- ja merialueet poistavat ilmakehästä.

Viimeisimmässä, joulukuussa 2023 julkaistussa raportissa (arkistoitu versio) esitetään yhteenveto hiilestä eri varastoissa. Hiilen määrät esitetään gigatonneina (Gt) eli miljardeina tonneina. Mitä ihmisen tuottaman hiilidioksidin osuuteen tulee, hiilidioksidin määrä ilmakehässä on 885 Gt, kun taas ihmisen arvioidaan tuottaneen 40,9 Gt hiilidioksidipäästöjä vuonna 2023. Tämä vastaa noin 5 %:a ilmakehän hiilidioksidista.

Tämä kuitenkin riittää aiheuttamaan merkittäviä vaikutuksia ilmastoon verrattuna esiteolliseen aikakauteen.

Ihmisten noin vuodesta 1750 eli teollistumisen alusta lähtien tuottama hiilidioksidimäärä on kasvattanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden 280 ppm:stä vuonna 1750 yli 425 ppm:ään nykyään, ilmastotutkija  Howard Diamond Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatiosta (NOAA) kertoi AFP:lle 12.4.2024 tätä ruotsinkielistä faktantarkistusta varten. "Viimeisen noin 65 vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidi on lisääntynyt noin 100 ppm:llä — luonnossa tuollainen kasvutahti kestäisi noin 20 000 vuotta, joten ihmisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksella olemme kiihdyttäneet tahtia hieman yli 300-kertaiseksi (tai 30 769 %:lla)", hän lisäsi.

Apulaisprofessori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta vahvisti AFP:lle sähköpostitse 16.12.2022 aiemmassa faktantarkistuksessa, että vaikka hiilidioksidi muodostaa 0,04 % ilmakehän tilavuudesta, sillä on merkittävä vaikutus kasvihuoneilmiön ja ilmaston lämpenemisen kannalta, sillä se vangitsee lämpöä. "Loput on käytännössä typpeä ja happea, jotka eivät ime itseensä ja palauta takaisin maan pinnalta heijastunutta lämpösäteilyä, kuten CO2 tekee. Eli CO2:n pieni osuus ei tässä ole oleellista, oleellista on, että CO2:ta ja muita kasvihuonekaasuja ylipäänsä siellä on", hän sanoi. 

Ilmastonmuutosta käsittelevällä Ilmasto-opas.fi-sivustolla kerrotaan, että ilmakehä toimii maapallolla kuten lasikatto kasvihuoneessa. Se päästää sisään auringon säteilyä, mutta samalla se estää lämpösäteilyä karkaamasta maapallolta suoraan takaisin avaruuteen. Ilmiön aiheuttavat kasvihuonekaasut, joista tärkeimpiä ovat vesihöyry ja hiilidioksidi. Niiden pitoisuus on hyvin pieni verrattuna typpeen ja happeen ilmakehässä, mutta ne sieppaavat valtaosan eli noin 90 % maanpinnasta ja merestä tulevasta lämpösäteilystä, oppaassa sanotaan.

Image
Kasvihuoneilmiö ja sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen (AFP / Gal ROMA, Sophie RAMIS)

Lisäksi luonto ei ole lisännyt hiilidioksidia ilmakehään ihmisen kannalta merkityksellisen ajanjakson aikana, Lohila sanoi. Hän sanoi, että luonnosta vapautuu hiilidioksidia, kun mikrobit hajottavat kuollutta orgaanista ainesta, ja hiilidioksidia sitoutuu luontoon yhteytyksessä. "Hiilenkierto oli jotakuinkin tasapainossa ennen ihmisen toiminnan vaikutusta, ts. CO2-pitoisuus pysyi pitkään samana", hän sanoi. Hän lisäsi, että geologisissa mittakaavoissa hiilidioksidin pitoisuus on vaihdellut eri ilmastojaksojen mukaan, mutta korosti, että "nykyisenkaltaisia pitoisuuksia ei ole maapallolla esiintynyt ainakaan pariin miljoonaan vuoteen". 

Hiilen kiertokulku tarkoittaa hiilen kiertämistä eri varastojen välillä maapallolla, kuten merissä, maassa ja ilmakehässä.

Hiilidioksidin lisääntyminen on nykyisen ilmaston lämpenemisen aiheuttaja, ei toisinpäin

Videolla mainitaan myös, että lämpimämpi ilmasto johtaa hiilidioksidin määrän lisääntymiseen. Tämä on totta, mutta prosessi ei ole nykyisen ilmaston lämpenemisen aiheuttaja.

Diamond kertoi, että lämpimämpi ilmasto saa meret vapauttamaan niihin säilöytynyttä hiilidioksidia, mikä aiheuttaa vahvistavan palauteilmiön: "Kun meren lämpötilat nousevat, valtameret vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään. Tämä vapautuminen puolestaan voimistaa lämpenemistrendiä, mikä johtaa siihen, että yhä enemmän hiilidioksidia vapautuu. Toisin sanoen lisääntyvästä hiilidioksidista tulee sekä lisääntyneen lämpenemisen tekijä että seuraus."

Aiemmassa kroatiankielisessä faktantarkistuksessa samanlaisista väitteistä ilmastotutkija ja Kroatian valtiollisen hydrometeorologisen instituutin varajohtaja Ivan Güttler vahvisti sähköpostitse 19.5.2023, että vaikka nousseiden lämpötilojen ja lisääntyvän hiilidioksidin vuorovaikutus voi vaikuttaa kumpaankin suuntaan, nykyistä lämpenemistä "hallitsee lisääntynyt hiilidioksidin määrä fossiilisten polttoaineiden ja maankäytön muutosten seurauksena, mikä johtaa ilman lämpötilan nousemiseen".

Vuonna 2016 Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) vahvistetaan, että kasvihuonekaasut ja erityisesti hiilidioksidi ovat "viimeaikaisen lämpenemisen suurin syy", vaikka syy-seuraussuhde on ollut päinvastainen muinaisilmastoa tarkastellessa.

Nykyinen ilmaston lämpeneminen ei ole luonnollista

Toinen videon väite on, että ilmastosyklit vaihtelevat, minkä perusteella vihjataan, että nykyinen lämpeneminen ei ole poikkeuksellista.

On hyvin tiedossa, että maapallolla on ollut useita erittäin lämpimiä kausia sen 4,54 miljardin vuoden historian aikana ja että ilmasto on verrattain kylmä nykyään, NOAA:n sivuilla kerrotaan (arkistoitu versio). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nykyinen lämpeneminen olisi vaaratonta. NOAA:n mukaan lämpimimmät kaudet tapahtuivat ennen kuin ihmiset ilmaantuivat maapallolle ja kauan ennen nykyisen sivilisaation kehittymistä viimeisen 10 000 vuoden aikana.

Tässä englanninkielisessä faktantarkistuksessa elokuulta 2022 ilmastotieteen professori Ed Hawkins brittiläisestä Readingin yliopistosta sanoi, että nykyiseen lämpenemiseen verrattavissa olevia lämpötilan vaihteluita ei ole tapahtunut yhtä nopeasti viimeisten 10 000 vuoden aikana.

"Globaalit lämpötilat ovat vaihdelleet suuresti menneisyydessä, mutta muutokset ovat kestäneet kymmeniätuhansia vuosia. Tiedetään, että noille kierroille on luonnollisia syitä, jotka johtuvat maapallon kiertoradasta Auringon ympäri", hän sanoi. "Viimeisen 2 000 vuoden aikana on havaittavissa hyvin vähäistä lämpötilojen laskemista, ja sitten yhtäkkiä lopussa lämpötila nousee paljon korkeammaksi kuin viimeisen 2 000 vuoden aikana."

Ilmastoanalyytikko Pelle Boberg Naturvårdverketistä eli Ruotsin ympäristönsuojeluviranomaisesta sanoi, että ongelmana on, että hiilidioksidipitoisuus kasvaa nopeasti.

 "Hiilidioksidin määrät ovat vaihdelleet suuresti eri aikoina, ja elämä maapallolla on sopeutunut siihen", hän sanoi AFP:lle sähköpostitse 15.2.2024 tässä ruotsinkielisessä faktantarkistuksessa. Esimerkiksi kasvit ovat sopeuttaneet ilmarakojensa (pienten, esimerkiksi yhteyttämiseen tarvittavien aukkojen) määrää hiilidioksidipitoisuuden mukaisesti, hän sanoi.

"Nopeasti lisääntyvä hiidioksidin pitoisuus kasvihuonekaasuna lämmittää ilmakehää nopeasti ja sitä kautta (erittäin nopeasti geologisesta perspektiivistä katsottuna) muuttaa koko maailman ilmastoa", hän sanoi. "Muutos tapahtuu niin nopeasti, että ekosysteemien on yhä vaikeampaa ehtiä sopeutua siihen." 

Alla olevat IPCC:n kuvaajat kuudennesta arviointiraportista elokuulta 2021 (arkistoitu versio) havainnollistavat muutosta. Vasemmalla olevassa kuvaajassa näkyy, kuinka lämpötilat ovat nousseet nopeasti viimeisen 150 vuoden aikana. Oikeanpuoleisessa kuvaajassa taas näkyy, kuinka paljon matalampia globaalit lämpötilat olisivat, jos ihminen ei aiheuttaisi hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä polttamalla fossiilisia polttoaineita. 

Image
Kuvaajassa näkyy, kuinka ihmisen toiminnan aiheuttamat päästöt lämmittävät planeettaa. Vasemmalla: ilmaston lämpeneminen on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 1850 alkaen. Oikealla: lämpeneminen olisi vähäisempää ilman ihmisen toiminnan aiheuttamia päästöjä (IPCC/ kuudes arviointiraportti)

Tässä yhteydessä videolla mainitaan myös vuonna 1850 päättynyt Pieni jääkausi. Pieni jääkausi ulottui 1300-luvun alusta 1800-luvun puoliväliin, jolloin vuotuiset keskilämpötilat laskivat 0,6 astetta pohjoisella pallonpuoliskolla verrattuna keskilämpötilaan vuosina 1000–2000. Kuten Nature-tiedelehdessä vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa ja sitä käsittelevässä jutussa kerrotaan (arkistoitu täällä ja täällä), Pieni jääkausi ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö toisin kuin nykyinen ilmaston lämpeneminen, joka vaikuttaa suurimpaan osaan maapalloa. 

Ilmaston lämpenemisen haitat kasveille ovat hyötyjä suurempia

Videossa väitetään myös, että ilmakehän kasvanut hiilidioksidipitoisuus tekee planeetasta vihreämmän ja parantaa satoja. AFP on käsitellyt samanlaisia väitettä myös aiemmin, esimerkiksi suomeksi täällä.

Esimerkiksi vuonna 2016 Nature Climate Change -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) osoitetaan, että vaikka maapallosta on tullut vihreämpi, kun ilmakehän hiilidioksidin määrä on kasvanut, vaikutuksen ennustetaan vähenevän, kun ravinteiden puute vaikuttaa kasveihin lämpenemisen seurauksena. 

Myös Scientific Americanin vuonna 2018 ilmestyneessä artikkelissa (arkistoitu versio) käsitellään aihetta. Siinä kerrotaan muun muassa, että nousevien lämpötilojen kielteiset seuraukset, kuten kuivuus ja lämpökuormitus, todennäköisesti "peittävät alleen kaikki suorat hyödyt, joita lisääntyneestä hiilidioksidista saattaa seurata". Artikkelin mukaan lisääntyneen hiilidioksidin vaikutus kasveihin voi johtaa kielteisiin seurauksiin ihmisillä, kuten ravinteiden puutoksiin. Toisessa vuonna 2016 Nature Climate Changessa julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) havaittiin, että korkeammat lämpötilat vaikuttavat kielteisesti maailman perusravintokasvien, kuten vehnän, satoihin. 

Image
Hoitaja kävi potilaan luona sairaalan lämpöhalvausosastolla Chennaissa Intiassa 7.5.2024. (AFP / R.Satish BABU)

Ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ovat jo nähtävissä ympäri maailmaa.

Sään ääri-ilmiöihin erikoistuva järjestö World Weather Attribution on arvioinut, että ilmastonmuutos on lisännyt eri katastrofien, kuten tulvien ja myrskyjen, todennäköisyyttä (arkistoitu versio). YK:n Maailman ilmatieteen järjestön elokuussa 2021 julkaisemassa raportissa (arkistoitu versio) osoitettiin, että säähän liittyvien katastrofien määrä on viisinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Syynä ovat raportin mukaan ilmastonmuutos ja lisääntyneet äärisääilmiöt ja myös raportointikäytännöt ovat parantuneet. Carbon Briefin analyysissa (arkistoitu versio) elokuulta 2022 perehdyttiin yli 500 äärisääilmiöön ja havaittiin, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos teki yli 70 %:sta niistä todennäköisempiä tai vakavampia. 

Lisäksi IPCC:n viimeisimmässä raportissa (arkistoitu versio) osoitetaan, että ilmastonmuutoksen seuraukset, jotka ovat olleet havaittavissa jo useita vuosia, jatkavat lisääntymistään ja voimistumistaan, jos ilmastonmuutos jatkuu samalla tahdilla kuin nyt. 

Suomessa keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta viimeisen 120 vuoden aikana, mikä näkyy erityisesti talvissa, Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan (arkistoitu versio). Sademäärät ovat lisääntynet talvisin, ja rankkasateet ovat voimistuneet jonkin verran. Kuumat jaksot ovat yleistyneet, kun taas lumikausi on lyhentynyt ja lumipeite ohentunut osassa maata.

AFP:n ilmastoaiheisia faktantarkistuksia on suomeksi lisää täällä.

Ehdota meille faktantarkistusta.

Ota yhteyttä