Siitepölyä keräävä mehiläinen Saksassa 31.7.2024 ( AFP / THOMAS KIENZLE)

Sosiaalisessa mediassa leviää harhaanjohtavia väitteitä hunajasta ja mehiläisistä

Hunajalla tiedetään olevan tiettyjä terveyshyötyjä. Niitä kuitenkin liioitellaan sosiaalisen median päivityksissä, jotka ovat levinneet useissa maissa, myös Suomessa, yli vuoden ajan. Päivityksissä sanotaan muun muassa, että hunaja yksin riittää pitämään ihmisen hengissä ja että se sisältää aivojen toimintaa edesauttavaa ainetta sekä "eläviä entsyymejä", jotka kuolevat tullessaan kosketuksiin metallin kanssa. Useat väitteistä ovat harhaanjohtavia, asiantuntijat kertoivat AFP:lle.

"Hunaja on yksi harvoista elintarvikkeista maan päällä, joka yksin voi ylläpitää ihmiselämää", väitetään suomenkielisessä Instagram-päivityksessä, joka on saanut yli 400 tykkäystä sen jälkeen, kun se julkaistiin toukokuussa 2024. Siinä listataan lisäksi useita muita väitteitä hunajasta ja mehiläisistä, kuten että propolis eli kittivaha on yksi vahvimmista luonnon antibiooteista ja että hunaja sisältää erityistä aivojen toimintaa edesauttavaa ainetta.

Päivitykset ovat kiertäneet suomeksi Facebookissa ja Instagramissa ainakin vuodesta 2023 lähtien, ja niitä jaettiin yhä syksyllä 2024.

Samanlaisia väitteitä jaettiin myös muun muassa ranskaksi, ruotsiksi ja romaniaksi.

Osa hunajaa ja mehiläisiä ylistävistä väittämistä on totta, mutta niiden joukossa on myös liioiteltuja, harhaanjohtavia ja epätosia väitteitä, kuten useat AFP:n haastattelemet asiantuntijat kertoivat.

Image
Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä Instagram-päivityksestä (otettu 2.10.2024)

"Hunajan [...], propoliksen, kuningatarhyytelön jne. hyödyt ovat kiistattomia. Toisaalta ei pitäisi puhua hölynpölyä", Ranskan kansallisen mehiläishoitajien liiton (UNAF) puheenjohtaja Henri Clément sanoi AFP:n haastattelussa 2.9.2024.

Ihminen ei voi elää syömällä pelkästään hunajaa

Päivityksissä väitetään, että teelusikallinen hunajaa riittää ylläpitämään ihmiselämää 24 tunnin ajan. Joissakin päivityksissä väitetään myös, että hunaja on yksi harvoista ruoista, jotka riittävät yksin pitämään ihmisen hengissä.

Yleisesti ottaen hunajassa on 80–85 % hiilihydraatteja ja 15–17 % vettä. Siinä on myös vähäisiä määriä vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja, jotka ovat osa sen kokonaisravintoarvoa.

Tämä ei kuitenkaan riitä vastaamaan ihmisen tarpeisiin.

"Siitä puuttuvat lähes kokonaan proteiinit, rasva, vitamiinit, jne.", Suomen Mehiläishoitajain liiton (SML) tutkimusasiantuntija Anneli Salonen kertoi AFP:lle sähköpostitse 1.10.2024. "Toki siinä on hiukan siitepölyhiukkasia, joissa on proteiinia ja rasvaa ja hivenaineita, mutta niissä oleva määrä tuskin riittää ihmisen tarpeisiin."

Natuschka Lee Ruotsin maatalousyliopistosta oli samaa mieltä.

"Kaikki orgaaninen elämä planeetallamme tarvitsee sekä hiilihydraatteja ja proteiinia. Proteiinin määrä hunajassa on liian vähäinen kattamaan päivittäistä proteiinin tarvettamme", hän sanoi sähköpostitse 20.10.2024. "Edes mehiläiset eivät elä pelkällä hunajalla vaan täydentävät ruokavaliotaan siitepölyllä ja mehiläisleivällä (joka valmistetaan hunajasta)."

Asiantuntijoiden mukaan myös väite, että hunaja voi yksin ylläpitää elämää 24 tunnin ajan, voi olla harhaanjohtava.

Ranskan mehiläishoidon keskusjärjestön varapuheenjohtaja Marie-Laure Legroux kertoi AFP:lle 12.9.2024, että hunaja on sokeria ja että mikä tahansa päivän aikana syöty ruoka pitää ihmisen hengissä. Hän lisäsi, että "ihminen voi myös olla syömättä 24 tuntia ja pysyä hengissä. Siinä [väitteessä] ei ole mitään järkeä!"

Hunajassa ei ole "eläviä entsyymejä"

Väite, että hunajassa on "eläviä entsyymejä", jotka vahingoittuvat tullessaan kosketuksiin metallin kanssa, on epätosi.

Salonen sanoi, että hän puhuisi pikemmin entsyymien toimintakyvystä.

"Entsyymit eivät ole eliöitä eli eivät ne ainakaan siinä mielessä ole elossa", hän sanoi.

Entsyymit ovat proteiineja, jotka kiihdyttävät kemiallisia reaktioita kehossa. Niillä on tärkeä rooli aineenvaihdunnassa, sillä ne osallistuvat rasvojen, proteiinien ja hiilihydraattien pilkkomiseen ruoansulatuksessa ja käyttävät niitä kasvuun ja solujen korjaamiseen. Ihmisen keho tuottaa luonnostaan entsyymejä, mutta niitä on myös ruoassa.

Legroux sanoi, että elävät solut tuottavat entsyymejä ja että ne ovat orgaanisia aineita, jotka kiihdyttävät reaktioita mehiläisen hunajavarastossa. Hänen mukaansa jokaisen mehiläisen entsyymit ovat hieman erilaiset. Nämä entsyymit muuttavat meden vähitellen hunajaksi.

"Mutta entsyymit eivät ole elollisia, ne ovat proteiineja, joten ne eivät kuole tullessaan kosketuksiin metallilusikan kanssa", hän lisäsi. "Mehiläishoitajina me säilömme hunajaa sadonkorjuun aikaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin astioihin, siis metalliin."

Salonen oli samaa mieltä. "Hunaja on hapan elintarvike ja siksi aikoinaan, kun on ollut esim. alumiinilusikoita, on lusikasta saattanut joutua jotain yhdisteitä hunajan joukkoon. Samoin hunajaan saattaa joutua metalleja hunajansäilytysastioiden materiaaleista", hän sanoi. "Mutta mielestäni nykyisin käytössä olevista ruostumattomasta teräksestä valmistetuista lusikoista ei pitäisi liueta mitään hunajaan tai niiden ei pitäisi vaikuttaa mitenkään hunajan koostumukseen."

Lee sanoi, että on totta, että tietyt metalli-ionit estävät tiettyjen entsyymien toimintaa. "Mutta olisi määriteltävä, millaisista entsyymeistä (ja entsyymeiden koostumus voi myös vaihdella erilaisissa hunajissa) ja millaisista metalli-ioneista on kyse. Metallilusikat voivat koostua eri metalleista, metalliseoksista jne." Hän sanoi, että aiheesta on tehty joitakin tutkimuksia, mutta niiden tulokset eivät ole lopullisia.

Hunaja ei "auta aivoja toimimaan paremmin" enempää kuin muutkaan makeat ruoat

Päivityksissä väitetään, että "hunaja sisältää ainetta, joka auttaa aivojasi toimimaan paremmin". Hunaja on makeaa, ja sellaisena sillä on vaikutus aivoihin. Vaikutus ei kuitenkaan ole suurempi kuin muilla samankaltaisilla ruoilla, asiantuntijat sanoivat. 

Aivot ovat ihmisen eniten energiaa tarvitseva elin. Ne käyttävät puolet kaikesta elimistön sokerista tulevasta energiasta ja ovat riippuvaisia "sokerista pääpolttoaineenaan", Harvard Medical Schoolin sivuilla kerrotaan. Vaikka aivot tarvitsevat glukoosia, liiallisella energian määrällä voi olla haitallisia vaikutuksia, kuten painonnousua, diabetesta ja muistojen muodostumisen vaikeutumista.

Salonen sanoi, että hunajan sokereilla on moniin elintoimintoihin reipastava vaikutus, mutta hän ei ollut tietoinen mistään erityisestä hunajassa olevasta aineesta, joka vaikuttaisi aivojen toimintaan.

Lee oli samaa mieltä, että väitteelle ei ole näyttöä.

Vuonna 2023 tehdyn tutkimuskatsauksen (arkistoitu versio) mukaan hunaja voi edistää aivojen terveyttä parantamalla muistia, suojaamalla hermoja sekä vähentämällä stressiä ja tulehdusta. Sen hyödyt liittyvät antioksidanttiyhdisteisiin. Nämä yhdisteet auttavat vähentämään neurotoksisia eli hermostoon haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ja tukevat aivojen toimintaa. Katsauksen mukaan tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia siitä, voidaanko hunajalla hoitaa hermostoa rappeuttavia sairauksia.

Image
Mehiläishoitaja esitteli hunajakennoja Sanaassa Jemenissä 1.8.2023. (AFP / MOHAMMED HUWAIS)

Propoliksen vaikutukset vaihtelevat hunajasta riippuen

Mehiläiset tuottavat propolista eli kittivahaa, kun ne keräävät hartsimaisia aineita puiden ja pensaiden silmuista ja sekoittavat niihin rauhastensa eritteitä. Propolis tunnetaan antibioottisista ominaisuuksistaan, vaikka sen koostumus ja ominaisuudet vaihtelevat riippuen siitä, missä kasveissa mehiläiset ovat vierailleet, SML:n sivuilla kerrotaan.

Myös propoliksen teho vaihtelee tästä riippuen, Salonen sanoi. "Propoliksen yhdisteet – ja niiden teho – vaihtelevat paljon eri puolilta maailmaa peräisin olevissa propoliksissa", hän sanoi. "Yhtä kaikki mehiläiset eri puolilla maailmaa valmistavat propolista ympäröivän kasviston tarjoamista antibakteerisista yhdisteistä ja käyttävät sitä kemiallisena aseenaan pesän mikrobeja vastaan."

Hän sanoi, että yksi propoliksen etu antibioottina on, että yleensä bakteerit eivät pysty muodostamaan sitä vastaan vastustuskykyä, koska siinä on useita vaikuttavia yhdisteitä. Tällä on kuitenkin myös haittapuolensa. "Haitta on myös sama, eli koska sen kemiallinen koostumus vaihtelee paljon, sille ei saada lääkkeen statusta eikä EU:ssa edes terveysväittämiä", hän sanoi.

Leen mukaan väite propoliksesta yhtenä luonnon vahvimmista antibiooteista on "liioiteltu". "Siitä on liian vähän tieteellisiä tutkimuksia", hän sanoi. Hän lisäsi kuitenkin, että tämä ei tarkoita, että väite pitäisi sivuuttaa. "Se tarjoaa joka tapauksessa suojaa mehiläisille – on tietenkin tutkittava lisää, voiko tätä yleistää koskemaan ihmisiä. Tähän liittyy useita kysymyksiä, kuten mitä antibioottiset vaikutukset tarkalleen ottaen ovat. Voi olla olemassa mikrobeita, joihin ne eivät vaikuta."

Antonio Salatino, professori São Paulon yliopiston kasvitieteen laitokselta, on tutkinut laajasti propolista (esimerkiksi täällä). Hän sanoi, että "ei ole selvää, voiko propolista pitää 'antibioottina'". Tämä johtuu siitä, että antibiooteilla viitataan lääkkeisiin, joita lääkelaboratoriot tuottavat tautien hoitamiseen ja yksittäistapauksia lukuunottamatta lääkärit eivät yleisesti ottaen määrää propolista, hän sanoi AFP:lle 25.9.2024. "Mikään lääkelaboratorio ei ole ollut mukana tuottamassa ja tuomassa markkinoilla propolikseen perustuvia lääkkeitä", hän sanoi.

Hän lisäsi kuitenkin, että on olemassa satoja tieteellisiä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu propoliksen osia ja joissa on havaittu, että ne ehkäisevät useiden sairautta aiheuttavien bakteereiden kasvua.

Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistussa katsauksessa (arkistoitu versio) osoitettiin, että propoliksella on vaikutuksia erilaisia bakteereita vastaan, vaikka sen toiminta riippuu sen kemiallisesta koostumuksesta ja vaihtelee eri maiden välillä.

Onko hunajalla viimeistä käyttöpäivää?

Päivityksissä väitetään lisäksi, ettei hunajalla ole viimeistä käyttöpäivää.

On totta, että hunaja ei varsinaisesti mene vanhaksi niin kuin monet muut ruoat sen vähäisen kosteuden, happamuuden ja korkean sokeripitoisuuden vuoksi. Niiden johdosta hunajalla on luontaisia säilyvyysominaisuuksia, jotka auttavat ehkäisemään bakteereiden ja homeiden kasvua. Hunajan rakenne, väri ja maku voivat kuitenkin muuttua ajan myötä erityisesti, jos sitä ei ole säilötty kunnolla.

SML:n mukaan hunajan laatu heikkenee ajan myötä. Lämpö nopeuttaa tätä prosessia, ja se myös kiihdyttää sokereiden hajoamista, jonka seurauksena hunajaan muodostuu mehiläisille myrkyllistä ainetta, hydroksimetyylifurfuraalia.

Liiton mukaan hunaja säilyy vähintään kaksi vuotta, kun sitä säilytetään oikein huoneenlämmössä.

Image
Mehiläinen valokuvattuna Dortmundin lähellä Saksassa 29.8.2024 (AFP / THOMAS KIENZLE)

Kaikki mehiläiset eivät "elä alle 40 päivää"

Päivitysten mukaan mehiläiset elävät alle 40 päivää, käyvät yli tuhannessa kukassa ja tuottavat alle teelusikallisen hunajaa elämänsä aikana.

Luvut ovat pitävät melko lailla paikkansa, mutta niihin liittyy nyansseja.

SML:n mukaan työmehiläisten keski-ikä on 4–5 viikkoa kesällä, mutta talvella ne voivat elää 6–9 kuukautta. Tämä johtuu siitä, että kesällä työmehiläiset joutuvat kovaan rasitukseen ja kuluttavat paljon energiaa, kun taas talvella niiden ei tarvitse ruokkia toukkia tai kerätä ravintoa ulkona.

Riippuu ajanjaksosta, kuinka monessa kukassa mehiläiset käyvät. "Mehiläiset käyvät sadoissa kukissa päivän aikana. Joten määrä on paljon suurempi [jos kyse on niiden koko elinajasta]", Legroux sanoi. Hän lisäsi, että on totta, että mehiläiset tuottavat keskimäärin alle teelusikallisen hunajaa elämänsä aikana.

UNAF:n mehiläistensuojeluohjelman sivuilla kerrotaan, että mehiläiset voivat kantaa yhdessä takajalassaan 500 000 siitepölyhiukkasta ja käydä 250 kukassa tunnissa.

Ehdota meille faktantarkistusta.

Ota yhteyttä