Sosiaalisessa mediassa vähätellään harhaanjohtavasti hiilidioksidin vaikutusta ilmaston lämpenemiseen

Epätosia väitteitä esittäviä päivityksiä, esimerkiksi täällä, on jaettu yli 500 kertaa suomeksi Facebookissa joulukuun 2022 alusta lähtien. Niissä väitetään, että hiilidioksidin osuus hengitysilmasta on vain 0.38% ja että tästä vain 4% on ihmisten tuottamaa ja loppu tulee luonnosta. Päivitysten mukaan tämä tarkoittaa, että ihmisen tuottaman hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on 0,00152%. Päivityksissä vedetään johtopäätös: "Hiilidioksidista on tehty se pahis edistämään 'vihreää siirtymää'."

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 16.12.2022)

Päivityksissä väitetään, että niissä lainataan Robert Imberger -nimistä henkilöä, jonka sanotaan opiskelleen "reaktorifysiikkaa ja termohydrauliikkaa Aachenin teknillisessä korkeakoulussa".

AFP kuitenkin selvitti, että väitetyn fysiikan asiantuntijan olemassaolosta ei ole todisteita ja tulkinta hiilidioksidiluvuista on virheellinen. Samanlaisista väitteistä tehty haku muilla kielillä paljasti, että anekdootti on kiertänyt eri versioina saksaksi vuodesta 2010 lähtien, kuten saksalainen faktantarkistusjärjestö Der Volksverpetzer selittää.

Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäminen on yleinen aihe ympäristödisinformaatiossa. AFP on osoittanut vääriksi useita tällaisia väitteitä aiemmin, esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.

Kasvavat hiilidioksidimäärät aiheuttavat korkeampia lämpötiloja

Harhaanjohtavissa päivityksissä mainitut eri aineiden määrät ilmakehässä vastaavat suurin piirtein Nasan mainitsemia määriä. Nasan mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on 0,04%.

Päivityksen väite, että ihmiset tuottavat vain 4% ilmakehän hiilidioksidista ja että loppu tulee luonnosta, pitää myös yleisesti ottaen paikkaansa. On kuitenkin virheellistä vihjata, että ihmisen tuottaman hiilidioksidin vähäinen määrä olisi niin pieni, että se ei vaikuttaisi ilmastoon.

Nimenomaan lisääntyneet ihmisen toiminnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat nostaneet lämpötiloja maailmanlaajuisesti viimeisimmän vuosisadan aikana.

Kuten Ilmasto-opas.fi:ssä selitetään, hiili on luonnossa jatkuvassa kierrossa eri varastojen välillä. Tätä kutsutaan hiilen kiertokuluksi. Kun hiilidioksidia tuotetaan ilmakehään, luonnollinen kiertokulku jakaa lisähiilen ilmakehän, valtamerten ja kasvipeitteen välillä. Ilmasto-opas.fi on Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä, ilmastonmuutosta käsittelevä sivusto.

CO2 Human Emissions -projektin (CHE) sivuilla selitetään, kuinka ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat järkyttäneet hiilen kiertokulun luonnollista tasapainoa. CHE on eurooppalainen aloite ihmisen tuottamien hiilidioksidipäästöjen seuraamiseksi.

Image

Ihmisen toiminta aiheuttaa epätasapainoa hiilen kiertokulussa ( AFP / Eléonore HUGHES, Sophie RAMIS, Julia Han JANICKI)

CHE arvioi ihmisen tuottaman hiilidioksidin määräksi 29 gigatonnia verrattuna hiilen kiertokulussa kiertävään 750 gigatonniin. Tämä vastaa suurin piirtein päivityksissä mainittua 4%:a.

Ihmisen tuottaman hiilidioksidin vaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä.

"Vaikka fossiilisista polttoaineista tuleva hiilidioksidi on hyvin pieni osa maailmanlaajuista hiilen kiertokulkua, lisähiilidioksidi on kumulatiivista, koska luonnollinen hiilen vaihto ei pysty sitomaan kaikkea lisähiilidioksidia", CHE:n sivuilla kerrotaan.

Lisääntyneen ilmakehän hiilidioksidin seurauksena kasvihuoneilmiö voimistuu.

AFP otti yhteyttä Ilmatieteen laitokseen. Apulaisprofessori Annalea Lohila vahvisti AFP:lle sähköpostitse 16.12., että hiilidioksidi muodostaa ilmakehän tilavuudesta 0,042%. "Loput on käytännössä typpeä ja happea, jotka eivät ime itseensä ja palauta takaisin maan pinnalta heijastunutta lämpösäteilyä, kuten CO2 tekee. Eli CO2:n pieni osuus ei tässä ole oleellista, oleellista on, että CO2:ta ja muita kasvihuonekaasuja ylipäänsä siellä on", hän sanoi.

Kuten Ilmasto-opas.fi:n artikkelissa selitetään, tietyt kaasut ilmakehässä – tärkeimpinä vesihöyry ja hiilidioksidi – toimivat kuin kasvihuoneen lasikatto päästäessään sisään auringon säteilyä ja estäessään osaa siitä karkaamasta takaisin avaruuteen. Artikkelissa kerrotaan, että kun lisää kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena, kasvihuoneilmiö voimistuu ja lämmittää ilmastoa.

Image

Kasvihuoneilmiö vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen ( AFP / Gal ROMA, Sophie RAMIS)

Ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin määrää ilmakehässä noin 50%:lla teollisen ajan alusta 1700-luvulta lähtien, mikä on johtanut kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA raportoi kesäkuussa 2022, että hiilidioksidin määrä oli yli 50% suurempi kuin teollistumista edeltävällä aikakaudella. Hiilidioksidipäästöt ovat seurausta ihmisen toiminnasta kuten "fossiilisten polttoaineiden polttamisesta liikennettä ja sähköntuotantoa varten, sementin valmistuksesta, metsäkadosta, maanviljelystä ja monista muista toiminnoista".

Ennen teollista vallankumousta hiilidioksidimäärät olivat pysyvästi noin 280 miljoonasosan (0,028%) tasolla melkein 6 000 vuoden ajan, raportissa sanotaan. "Sen jälkeen ihmiset ovat tuottaneet arvioiden mukaan 1,5 biljoonaa tonnia CO2-päästöjä, joista suuri osa lämmittää ilmakehää tuhansien vuosien ajan."

Luonto ei ole lisännyt hiilidioksidia ilmakehään ihmisen kannalta merkityksellisen ajanjakson aikana, Lohila selitti. "Luonnosta sekä vapautuu CO2:ta (mikrobit hajottavat kuollutta orgaanista ainesta) että sitä sitoutuu sinne (yhteytys), mutta luonto ei ihmisen kannalta relevantissa aikaikkunassa ole ilmaan mitään lisännyt. Sen sijaan hiilenkierto oli jotakuinkin tasapainossa ennen ihmisen toiminnan vaikutusta, ts. CO2-pitoisuus pysyi pitkään samana." Hän lisäsi, että geologisissa mittakaavoissa hiilidioksidin pitoisuus on vaihdellut eri ilmastojaksojen mukaan, mutta korosti, että "nykyisenkaltaisia pitoisuuksia ei ole maapallolla esiintynyt ainakaan pariin miljoonaan vuoteen".

Kuten Nasan hiilidioksidia käsittelevässä artikkelissa selitetään, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tällä hetkellä melkein 412 miljoonasosaa (0,0412%) ja sen kasvu jatkuu; hiilidioksidin määrä on kasvanut 11%:lla vuodesta 2000, jolloin sen määrä oli noin 370ppm (0,037%).

Ilmaston lämpenemisen konkreettisia vaikutuksia on jo havaittavissa, kuten Yhdistyneiden kansakuntien hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n yhteenvedosta käy ilmi.

Nasan ilmastonmuutoksen seurauksia käsittelevässä artikkelissa listataan tällä hetkellä havaittavissa olevina ilmiöinä merijään katoaminen, kiihtyvä merenpinnan nousu sekä pidemmät ja voimakkaammat helleaallot. "Jäätiköt ja jääpeitteet kutistuvat, jokien ja järvien jää hajoaa aikaisemmin, kasvien ja eläinten maantieteelliset levinneisyysalueet muuttuvat, ja kasvit ja puut kukkivat aikaisemmin", artikkelissa sanotaan.

Kuten tässä faktantarkistuksessa selitetään, ilmastonmuutos on lisännyt äärisääilmiöiden, kuten tulvien ja myrskyjen, todennäköisyyttä.

Keksitty henkilö

AFP selvitti, että päivityksissä kerrottu anekdootti ei perustu totuuteen. Internethaku sanoilla "Robert Imberger Aachen" osoittaa, että samanniminen henkilö, jolla on yhteyksiä Aacheniin, mainitaan vain anekdooteissa, jotka ovat samanlaisia kuin suomenkielisissä päivityksissä ja joita on jaettu eri kielillä.

AFP kysyi RWTH Aachen -yliopistolta (Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule Aachen eli Rein-Westfalenin teknillinen korkeakoulu Aachen) Imbergeristä.

"RWTH Aachenilla ei ole Robert Imbergeriä, eikä hän ole koskaan ollut täällä", yliopiston edustaja sanoi sähköpostitse 15.12.2022. "Kyseessä on keksitty tili/henkilö."

Haku reaktorifysiikan ja termohydrauliikan tutkinnoista RWTH Aachenin kurssikatalogissa ei tuottanut tuloksia tämänhetkisistä tutkinnoista kyseisissä aineissa. Reaktorifysiikasta on kuitenkin yksittäisiä opintojaksoja, esimerkiksi osana ydinturvallisuustekniikan maisterin tutkintoa.