Sosiaalisessa mediassa levitetään harhaanjohtavia väitteitä kaurajuoman terveysvaikutuksista

"Kauramaito on epä-terveellinen raskaasti prosessoitu tuote kuten kaikki nämä keinotekoiset vegaaniruuat", harhaanjohtavassa Facebook-päivityksessä julistetaan. Siinä listataan useita haitallisia ominaisuuksia, joita kaurajuomalla väitetään olevan, mukaan lukien sen sokeripitoisuus, öljyt ja fosfaatit, jotka liitetään terveysongelmiin kuten sydäntauteihin, syöpään ja munuaisvaurioihin.

Väitteitä jakoi vuonna 2020 suomeksi alun perin lääkäri Antti Heikkilä, joka sai lupa- ja valvontaviranomainen Valviralta varoituksen potilaiden hoitamisesta yleisesti hyväksyttyjen hoitokeinojen vastaisesti ja potilasturvallisuuden vaarantamisesta. AFP on osoittanut vääriksi Antti Heikkilän esittämiä väitteitä myös aiemmin. Väitteet ilmestyivät uudelleen marraskuussa 2022 päivityksissä, joissa lainattiin Antti Heikkilän alkuperäistä kirjoitusta.

Päivityksessä kirjoitetaan kaurajuomasta yleisesti, mutta siinä on linkki floridalaisen yrittäjän vuonna 2020 julkaisemaan blogitekstiin, jossa esitetään samanlaisia väitteitä kaurajuomavalmistaja Oatlyyn liittyen.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavasta päivityksestä (otettu 19.12.2022)

AFP näytti väitteet ravitsemusasiantuntijoille, joiden mukaan niissä vääristellään tietoja. He selittivät, että kaurajuomassa ja lehmänmaidossa on ravitsemuksellisia eroja, että kummassakin on hyviä ja huonoja puolia ja että kumpikin juoma voi olla osa terveellistä ruokavaliota.

Glykeemistä indeksia käytetään harhaanjohtavasti

Päivityksessä väitetään aluksi, että "250 ml kauramaitoa nostaa verensokeria kuten vastaava määrä Coca-Colaa". Siinä sanotaan, että kaurajuomat on makeutettu maltoosilla, jonka glykeeminen indeksi on 105 verrattuna valkoisen jauhon 85:een, ja että kaurajuoman glykeeminen kuorma on 19 varrattuna Cocla-Colan 20,8:aan.

Glykeeminen indeksi ja glykeeminen kuorma mittaavat eri asioita. Tuotteen glykeeminen indeksi viittaa siihen, kuinka paljon se nostaa verensokeria verrattuna glukoosiin. Korkein mahdollinen arvo on 100.

Ruoan todellisen verensokerivaikutuksen ymmärtämiseksi on kuitenkin parempi mitata tuotteen glykeemistä kuormaa, kuten tässä Harvard Health Publishing artikkelissa selitetään. Glykeeminen kuorma mittaa, kuinka nopeasti tietystä ruoasta siirtyy glukoosia verenkiertoon sekä kuinka paljon glukoosia on yhdessä annoksessa tiettyä ruokaa. Artikkelissa käytetään esimerkkinä vesimelonia: sillä on korkea glykeeminen indeksi (80), mutta sen glykeeminen kuorma on vain 5, koska yhdessä annoksessa vesimelonia on vain vähän hiilihydraatteja.

Päivityksessä viitataan harhaanjohtavasti maltoosin glykeemiseen indeksiin. Maltoosi on vain yksi kaurajuoman ainesosa. Suomessa myynnissä olevia kaurajuomia ei yleensä makeuteta, vaan maltoosia syntyy, kun entsyymit pilkkovat kauran hiilihydraatteja juoman valmistusprosessissa, Laura Heikkilä, ravitsemusterapeutti Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja väitöskirjatutkija ODL Liikuntaklinikalla, selitti sähköpostitse 9.12.2022.

Hänen mukaansa kaurajuoman vaikutusta verensokeriin ei voi perustella ainoastaan maltoosin glykeemisellä indeksillä. "Kaurajuomasta vain pieni osa on maltoosia. Kaurajuomasta iso osa on vettä. Siinä on lisäksi muun muassa rasvaa ja kuitua, mikä vaikuttaa hiilihydraattien imeytymiseen ja verensokerin nousuun."

Sydneyn yliopiston eri tuotteiden glykeemisiä indeksejä listaavassa tietokannassa maltoosin glykeemiseksi indeksiksi on annettu 105, kun taas australialaisen Vitasoyn kaurajuoman glykeeminen indeksi on 69.

Ravitsemusterapeutti ja ravitsemuksen ja näyttöön perustuvan lääketieteen johtaja Duane Mellor Astonin yliopistosta oli samaa mieltä, että päivityksessä esitetyt tiedot olivat "hypoteettisia ja esittävät oletuksia siitä, että kaura olisi hydrolisoitunut kokonaan maltoosiksi, mille ei ole todisteita."

Mitä glykeemiseen kuormaan tulee, päivityksessä ei selvennetä, perustuuko vertailu kaurajuoman ja Coca-Colan välillä samaan hiilihydraattien määrään, Heikkilä selitti.

Sydneyn yliopiston tietokannassa kaurajuoman ja Coca-Colan glykeeminen kuorma on samanlainen, kun verrataan annoksia, joissa on 25 grammaa hiilihydraatteja. Tällaisen annoksen glykeeminen kuorma oli Vitasoy-kaurajuomalla 17 ja Coca-Colalla eri mittauskerroilla 13–19.

Tällaisessa vertailussa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että samankokoisissa annoksissa juomia on eri määrä hiilihydraatteja. Yhdessä lasillisessa (250ml; päivityksessä mainittu määrä) Coca-Colaa on 26,5g hiilihydraatteja, kun taas samassa määrässä Vitasoy-kaurajuomaa on 15,8g hiilihydraatteja.

Toisin kuin päivityksessä väitetään, samankokoisilla annoksilla kaurajuomaa ja Coca-Colaa on eri vaikutus verensokeriin.

Kaurajuomassa transrasvaa "ei ole käytännössä lainkaan"

Päivityksessä väitetään seuraavaksi, että kaurajuomassa on "teollisesti muokattuja tulehdusta aiheuttavia siemenöljyjä 5.4 g" ja että vastaavassa määrässä ranskalaisia samoja öljyjä on 5,6g. Päivityksessä sanotaan lisäksi, että kyseisten rasvojen prosessointi tuottaa transrasvoja, jotka puolestaan aiheuttavat sydäntautia ja syöpää.

Eri kauramaidoissa rasvaa on 100ml:ssa noin 1,1–2,1g, eli päivityksessä mainitussa 250ml:n annoksessa rasvamäärät ovat 2,8–5,3g.

Yhdysvaltalaisessa blogissa siemenöljy on määritelty tarkemmin rapsi- tai rypsiöljyksi. Rapsiöljy on listattu ainesosana Oatlyn peruskaurajuomassa. Myös muissa Suomessa myydyissä kaurajuomissa, kuten Elovenan, Juustoportin, Fazer Aidon, Plantin ja Kotimaista-peruskaurajuomissa (eli maustamattomissa ja ei-luomutuotteissa) käytetään rypsiöljyä, joka vastaa ravitsemuksellisesti rapsiöljyä. Rainbow'n kauramaidossa käytetään auringonkukkaöljyä.

Kaurajuomassa transrasvaa ei kuitenkaan "ole käytännössä lainkaan", Heikkilä sanoi.

Transrasvat ovat tyydyttymättömiä rasvoja, ja niillä tiedetään olevan haitallinen vaikutus veren rasva-arvoihin, Ruokaviraston verkkosivuilla kerrotaan. Niitä esiintyy luonnostaan märehtijöiden maidossa, rasvassa ja lihassa, ja lisäksi niitä syntyy, kun tyydyttymätöntä rasvaa kovetetaan osittain hydrogenoimalla eli lisäämällä vetyä.

Tämänhetkisen EU-lainsäädännön mukaan transrasvojen määrää ei saa ilmoittaa erikseen pakkausmerkinnöissä. "Transrasvoja ei ole pidetty sellaisena terveysvaarana, että käyttörajoituksilla tai merkintävaatimuksilla olisi katsottu olevan merkittävää kansanterveydellistä hyötyä", Ruokaviraston sivuilla selitetään.

Kuitenkin esimerkiksi Yhdysvalloissa Oatlyn tuoteselosteeseen on merkitty 0g transrasvoja. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallisen koostumistietopankki Finelin mukaan Oatlyn kaurajuomassa on 0g transrasvoja. Finelissä on listattu myös maustamattoman kaurajuoman tuotekeskiarvo, jossa transrasvoja on niin ikään 0g.

Kuten Harvard T.H. Chan -kansanterveyslaitoksen artikkelissa selitetään, rypsiöljyssä ("canola oil" -termillä viitataan tietyissä yhteyksissä ruokakäyttöön tarkoitettuun rypsiöljyyn) on hyvin pieniä määriä transrasvoja hajunpoiston seurauksena. Hajunpoisto on viimeinen askel kasviöljyjen valmistuksessa miedon maun tuottamiseksi.

Heikkilä selitti, että kun tuotantoprosessit ovat kehittyneet, elintarvikkeiden transrasvahappopitoisuudet ovat viime vuosikymmeninä laskeneet ja ovat "pääosin hyvin pieniä". "Olennaisempaa on kiinnittää huomiota kovan eli tyydyttyneen rasvan määrään", hän sanoi ja lisäsi, että lasillisessa (2dl) kaurajuomaa on 0,4g tyydyttyneitä rasvahappoja, kun taas keskikokoisessa annoksessa (110g) uppopaistettuja ranskanperunoita niitä on 2,6 g.

"Ellei rypsiöljyä ole hydrogenoitu, siinä ei ole transrasvahappoja", Mellor vahvisti. Hän lisäsi, että "ei ole tiedossa", että rypsiöljy olisi tulehdusta aiheuttavaa, ja viittasi Lyonin sydäntutkimukseen, jossa tutkittiin Välimeren ruokavalion tehokkuutta sydänkohtauksen saaneilla henkilöillä. Tutkimuksessa voi korvattiin rypsiöljytuotteilla, "mikä vähensi ihmisten riskiä saada toinen sydänkohtaus ensimmäisen kohtauksen jälkeen", hän sanoi.

Päivityksessä on linkki vuonna 1994 Journal of Food Lipids -lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa mitattiin transisomeerejä "Yhdysvalloissa ostetuissa soija- ja rypsiöljyissä". Tutkimuksessa ei mainita kaurajuomia.

Image

Nainen osti kaurajuomaa supermarketissa Santa Monicassa Kaliforniassa 13.9.2022. ( AFP / Apu GOMES)

Terveiden ihmisten ei tarvitse tarkkailla fosforin saantia ravinnosta

Seuraavaksi päivityksessä kirjoitetaan fosfaateista ja sanotaan, että kaurajuomaan on lisätty dikaliumfosfaattia happamuuden säätelemiseksi. Siinä väitetään, että fosfaatit aiheuttavat munuaisvaurioita ja heikentävät luita.

Fosfaatti on kalsiumin jälkeen elimistön yleisin kivennäisaine, SynLabin verkkosivuilla kerrotaan. Ihmiset saavat sitä ruoasta sekä sen luonnollisessa muodossa että epäorgaanisessa muodossa lisä- ja säilöntäainesta. Heikkilän mukaan osaan kaurajuomista on lisätty fosfaatteja happamuuden säätämiseksi, kun taas osa sisältää fosforia vain luontaisesti. Oatlyn sivuilla kerrotaan fosfaatin käyttämisestä englanniksi täällä.

Terveiden ihmisten ei tarvitse kuitenkaan tarkkailla fosfaatin saantia, asiantuntijat sanoivat.

Mellorin mukaan päivityksen väite on "väärä": "Kehomme pystyy säätelemään fosfaattia, kun meillä on terveet munuaiset. Ihmisten tarvitsee rajoittaa fosfaatin saantia vain, kun heillä on krooninen munuaissairaus." Hän lisäsi, että fosfaatilla on "useita oleellisia tehtäviä, mukaan lukien molekyyleissä, jotka mahdollistavat sen, että kehomme käyttävät energiaa".

Heikkilä oli samaa mieltä. Hän selitti, että vaikka runsas fosfaatin saanti voi heikentää munuaisten toimintaa ja yhdistettynä vähäiseen kalsiumin saantiin voi lisätä luun hajotusta, Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto on asettanut fosfaatin turvallisen saannin ylärajaksi aikuisilla 40mg painokiloa kohti vuorokaudessa. "Tämän määrän fosfaattia saisi juomalla kaurajuomaa useita litroja päivittäin", hän sanoi.

Hän selitti, että fosfaatteja ei voi saada liikaa pelkästään kaurajuomasta, vaan ratkaisevaa on ruokavalion kokonaisuus: "Muita lisäainefosforin lähteitä ovat esimerkiksi lihavalmisteet, sulatejuustot ja kolajuomat. Suomalaiset saavat suurimman osan ravinnon fosforista maitovalmisteista. Esimerkiksi lehmänmaidossa on enemmän fosforia kuin kaurajuomassa, ja lehmänmaidon korvaaminen kaurajuomalla voi jopa pienentää fosforin saantia ravinnosta."

Päivityksessä on linkki juttuun Tufts-yliopiston vuonna 2006 tekemästä tutkimuksesta, jossa osoitetaan, että "kolajuomien nauttiminen voi lisätä vanhempien naisten osteoporoosiriskiä". Havainto yhdistetään vähän kalsiumia ja paljon fosforia sisältävään ruokavalioon. Jutussa yksi tutkijoista kuitenkin painottaa, että "tuloksia tulisi tulkita varoen", ja sanoo, että tutkijat eivät olleet varmoja, minkä vuoksi enemmän kolajuomia juovilla naisilla oli myös alhaisempi luiden mineraalipitoisuus. Päivityksessä viitataan myös vuonna 2012 ilmestyneeseen artikkeliin saksalaisessa lääkäreiden ammattijulkaisussa Deutsches Ärzteblatt International, jossa sanotaan, että fosfaattilisäaineet ruoassa ovat "huolenaihe". Kummassakaan artikkelissa ei mainita kaurajuomaa.

Eri D-vitamiineja

Päivityksessä kirjoitetaan seuraavaksi D-vitamiinista ja sanotaan, että kaurajuomaan on lisätty kasviperäistä D2-vitamiinia, jonka väitetään olevan "tehotonta" ja muuttuvan "vain osittain elimistössä D3-vitamiiniksi".

D-vitamiini on terveyden kannalta tärkeä vitamiini, jota on luonnollisesti joissain ruoissa ja jota lisätään tiettyihin ruokiin. Sitä on saatavilla myös ravintolisänä. D-vitamiinilla on useita muotoja, mukaan lukien D2, jota esiintyy kasvikunnasta peräisin olevissa ravintoaineissa, sekä D3, jota on erityisesti kalassa ja jota syntyy iholla auringon säteilyn vaikutuksesta.

Oatly käyttää D2-vitamiinia varmistaakseen tuotteidensa vegaanisuuden. Myös tuotemerkit kuten Elovena, Juustoportti, Fazer Aito, Kotimaista ja Planti mainitsevat D2:n kaurajuomiensa ainesosana.

Tutkimuksissa on osoitettu, että D3 nostaa veren D-vitamiinitasoa tehokkaammin kuin D2, mutta vuonna 2021 tehdyn tutkimuskatsauksen mukaan vitamiinien välinen ero saattaa olla marginaalinen.

Asiantuntijat vahvistivat, että on virheellistä kuvata D2:ta "tehottomaksi".

"D3 on tehokkaampaa kuin D2, mutta keho voi käyttää kumpaakin, joten tämä ei ole merkittävä ongelma. Vain siinä tapauksessa, että henkilöllä on puute, heitä voi kehottaa käyttämään D3-lisää", Mellor sanoi.

Heikkilä lisäsi, että ruokavalion kokonaisuus on otettava huomioon ja tilanne arvioitava yksilöllisesti. "Jos kaurajuoman lisäksi käytössä on kalaa, D-vitamiinilla täydennettyä maitoa ja/tai leipärasvaa, D-vitamiinin saanti on todennäköisesti riittävää", hän selitti. Esimerkiksi vegaaniruokavaliossa on kuitenkin vain vähän D-vitamiinin luontaisia lähteitä ja lisättynä on D2-vitamiinia. "Tällöin D-vitamiinilisä on yleensä tarpeen ja on hyvä valita kasviperäinen D3-vitamiinivalmiste", hän sanoi.

Kuinka terveellistä kaurajuoma on?

AFP pyysi asiantuntijoita arvioimaan kauramaidon terveellisyyttä yleisesti ja onko sen välttämiselle mitään syitä.

Heikkilän mukaan ravitsemustieteissä yksittäisiä ruoka-aineita ei nähdä terveellisinä tai epäterveellisinä. Hän sanoi, että "lehmänmaidon voi halutessaan korvata kaurajuomalla, mutta ilmankin kaurajuomaa pärjää".

Mellorin mukaan "suurin haaste kasvimaitokorvikkeissa" on, että niissä on vähemmän proteiinia kuin lehmänmaidossa.

Heikkilä selitti, että kaurajuomassa on vain kolmasosa lehmänmaidon proteiinimäärästä ja että kaurajuoman proteiini on laadultaan heikompaa. Hän kuitenkin huomautti, että tämä ei ole ongelma, jos ruokavalio on monipuolinen ja riittävä, sillä suurin osa suomalaisista saa reilusti proteiinia tarpeeseensa nähden.

Lehmänmaito on keskeinen kalsiumin ja B12- ja D-vitamiinien lähde, mutta kaurajuoma ei sisällä niitä luonnostaan. Niitä voidaan kuitenkin lisätä valmistusprosessin aikana, Heikkilä sanoi. "Luomukaurajuomiin suojaravintoaineita ei lisätä, minkä takia niiden ravintosisältö on heikompi", hän sanoi.

Kaurajuoman rasvan laatu on parempi kuin lehmänmaidossa. "Kaurajuoman rasvan määrä vastaa kevytmaidon rasvapitoisuutta (pois lukien kahviin tarkoitetut baristamaidot, joissa kaksinkertainen määrä)", Heikkilä sanoi. "Kaurajuoman rasvasta vain noin 10 % on terveydelle haitallista kovaa rasvaa, kun lehmänmaidossa sitä on yli puolet."

Kaurajuomassa on myös enemmän kuitua kuin lehmänmaidossa. Vaikka kaurajuoma ei ole runsaskuituista, puolessa litrassa on 5g kuitua, Heikkilä sanoi. "Suurin osa suomalaisista ei saa riittävästi kuitua ja 5 g on jo 20 % päivittäisestä saantisuosituksesta."

Kaurajuoman ja lehmänmaidon ravintosisällöissä on siis eroja, mutta ne voivat olla osa tasapainoista ruokavaliota.