Ilmastohätätilaa vähättelevissä päivityksissä viitataan tutkimukseen, jonka todisteet eivät edusta tieteen kokonaiskuvaa
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 30. syyskuuta 2022 09:48
- Lukuaika: 5 minuuttia
- Teksti: Roland LLOYD PARRY, Marlowe HOOD, AFP Ranska
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Anna HOLLINGSWORTH
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että mistään 'ilmastohätätilasta' ei ole minkäänlaisia järkeviä todisteita", 19.9.2022 julkaistussa Facebook-päivityksessä sanotaan (kuvakaappaus alla).
Siinä linkitetään pätkään Sky News Australia -kanavan lähetyksestä, jossa kerrotaan neljän italialaisen tutkijan tutkimuksesta.
Samaan tutkimukseen viittaavia päivityksiä on jaettu myös Twitterissä ja Telegramissa. Väitteitä on jaettu laajasti myös muilla kielillä kuten englanniksi.
Päivityksissä mainittu tutkimus ilmestyi tammikuussa 2022 European Physical Journal Plus -lehdessä, jota julkaisee johtava tieteellinen kustantaja Springer Nature. Lehdessä julkaistut tutkimukset ovat vertaisarvioituja. Vertaisarvioinnissa alan asiantuntijat käyvät läpi tutkimuksen metodit ja tulokset, ja sitä pidetään yleensä tieteellisten tutkimusten parhaana käytäntönä, kuten tässä AFP:n videossa selitetään.
Tutkimuksessa sanotaan tutkimuskatsauksen perusteella, että havaittavissa ei ole selkeää trendiä äärisääilmiöiden kuten rankkasateiden, myrskyjen, tulvien ja kuivuuden voimakkuuden listääntymisestä.
"Havainnointiaineiston perusteella ilmastokriisi, jota elämme monien lähteiden mukaan nyt, ei ole vielä ilmeinen", tutkijat kirjoittavat.
Tutkimuksen tekijöiksi mainitaan järjestyksessä fyysikko Gianluca Alimonti ydinfysiikan laitoksella, maatalousmeteorologi Luigi Mariani sekä fyysikot Franco Prodi ja Renato Angelo Ricci.
Kaksi jälkimmäistä olivat myös Maailman ilmastojulistuksen allekirjoittaneiden joukossa. Julituksessa toistetaan useita harhaanjohtavia väitteitä ilmastonmuutoksesta. Useilla muilla allekirjoittajilla on yhteyksiä fossiilisten polttoaineiden tuottajiin, ja vain pieni osa allekirjoittajista on ilmastotutkijoita, kuten tässä AFP:n faktantarkistuksessa selitetään.
Tammikuun 2022 tutkimuksen "ovat julkaisseet henkilöt, jotka eivät työskentele ilmastotieteen parissa ja jotka eivät selvästi tunne aihepiiriä ja asiaankuuluvaa aineistoa", maapallon järjestelmien tutkimuksen johtaja Stefan Rahmstorf Potsdamin ilmastovaikutusten insituutista kertoi AFP:lle 26.9.2022.
"Sitä ei ole julkaistu ilmastolehdessä – tämä on yleinen 'ilmastoskeptikkojen' käyttämä tapa välttää alan oikeiden asiantuntijoiden tekemää vertaisarviointia. He yksinkertaisesti jättävät huomioimatta tutkimuksia, jotka eivät sovi heidän narratiiviinsa ja joissa on esitetty vastakkaisia johtopäätöksiä."
Rajallinen ala
Tutkimuksessa viitataan 82 lähteeseen, joiden joukossa on tieteellisiä tutkimuksia, joiden aineistoja tutkimuksessa käytetään, sekä hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportteja. IPCC:n tehtävänä on syventyä tuhansiin aihetta käsitteleviin tieteellisiin julkaisuihin, arvioida viimeisimpää tietoa ja esittää päätöksentekijöille tasapainoinen yhteenveto. IPCC:n perustivat vuonna 1988 Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP, ja sen asiantuntijajoukko tuo yhteen tuhansia ilmakehätieteiden, merentutkimuksen, jäätikkötieteen, taloustieteen ja muiden alojen asiantuntijoita. IPCC:lle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2007.
Asiantuntijat kuitenkin sanoivat AFP:lle, että italialaisten tutkijoiden lähestymistapa on liian valikoiva. Suurin osa tutkimuksessa käytetyistä IPCC:n aineistoista edeltää paneelin merkittävää kuudetta arviointiraporttia, jonka ensimmäinen osa julkaistiin elokuussa 2021.
Kuudennen arviointiraportin kokosi 264 kirjoittajaa 64 maasta, ja sen lähdeluetteloissa viitataan satoihin tutkimuksiin. Raportin ensimmäinen osa on yksin melkein 2 400 sivua. Se on maailmanlaajuisesti paras lähde, mitä nykytietämykseen ilmastonmuutoksesta tulee.
Italialaisessa tutkimuksessa viitataan kuudennen arviointiraportin luonnokseen kahdesti mainitsematta siihen viittaavia linkkejä. Tutkimuksen muut viittaukset IPCC:hen viittaavat aikaisempiin raportteihin, mukaan lukien edelliseen merkittävään katsaukseen eli viidenteen arviointiraporttiin vuodelta 2013.
"Tutkimuksen kattama ala on aivan liian rajallinen, jotta sen perusteella voitaisiin antaa korkean tason lausunto siitä, onko ilmastokriisi ilmeinen vai ei", Britannian ilmatieteen laitoksen ilmastovaikutusten tutkimuksen johtaja ja professori Richard Betts Exeterin yliopistosta sanoi AFP:lle 23.9.
"Vaikka jotkut yksityiskohdat ovat laajasti katsoen yhdemukaisia kuudennen arviointiraportin kanssa, tapa, jolla ne on koottu yhteen ja esitetty, ei kokonaisuudessaan tätä ole."
Tutkimuksessa on alaotsikoita kuten hurrikaanit, tornadot, sademäärät, tulvat ja kuivuus, ja siinä vedetään johtopäätös, että niiden kasvutrendeille ei ole todisteita. Tutkimuksessa mainitaan ohimennen, että "maailmanlaajuiset trendit helleaaltojen voimakkuudessa eivät ole merkittäviä".
"Tilastojen ja väliotsikoiden valinta keskittyy tuloksiin, joita voi käyttää sen näyttämiseen, että ääri-ilmiöt ja/tai niiden seuraukset eivät ole lisääntymässä, samalla kun jätetään huomioimatta tulokset, jotka osoittavat, että jotkut ääri-ilmiöt lisääntyvät", Betts sanoi.
IPCC:n kuudennessa arviointiraportissa sanotaan, että "todisteet havaituista muutoksista ääri-ilmiöissä, kuten helleaalloissa, rankkasateissa, kuivuudessa ja trooppisissa sykloneissa, sekä erityisesti niiden yhteydestä ihmisen toimiin ovat vahvistuneet viidennen arviointiraportin jälkeen".
Mitä esimerkiksi sademääriin tulee, tutkimuksessa viitataan tilastoihin, joiden mukaan suurimmassa osassa sääasemista ei mitattu muutoksia, kun taas joillakin asemilla huomattiin 9,1%:n kasvu.
Kuudennessa arviointiraportissa kuitenkin vedetään johtopäätös, että "rankkasateiden esiintymistiheys ja voimakkuus ovat lisääntyneet 1950-luvulta lähtien suurimmalla osalla maa-alueista, joista on riittävää havaintoaineistoa trendianalyysia varten (korkea luotettavuus), ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on todennäköisesti merkittävin tekijä".
Betts lisäsi: "Tutkimuksessa ei käydä läpi useita ilmastonmuutoksen vaikutusten keskeisiä alueita, esimerkiksi jäätiköiden ja jääpeitteen sulamista, merenpinnan nousua, palosäätä ja vaikutuksia biodiversiteettiin."
Hän sanoi, että tutkimuksessa "ei ratkaisevasti huomioida sitovia vaikutuksia – tämän hetken toimien seurauksia, jotka lukkiutuvat tulevaisuuden näkökulmasta kuten esimerkiksi merenpinnan nousu, jolla kestää kauan, ennen kuin se toteutuu täysimääräisesti".
"Tarkkaa valikointia"
Vanhempi ilmastotieteen tutkija Friederike Otto Lontoon Imperial Collegen ilmastonmuutokseen ja ympäristöön keskittyvästä Grantham-insituutista sanoi 23.9., että tutkimuksen kirjoittajat olivat "valikoineet" tietoja.
"He eivät ole tietenkään kirjoittaneet tätä artikkelia vilpittömästi", hän sanoi AFP:lle.
"Tutkimuksessa ei esitetä mitään uutta, ja siinä vain esitetään maailmanlaajuisten trendien puute käyttäen tarkoin valikoituja muuttujia niin, ettei ilmastonmuutosta olisi. Jokaisen arvioitsijan olisi pitänyt huomata, ettei tämä ole tieteellisesti kelvollinen esitystapa", hän sanoi.
"Jos lehti välittää tieteestä, sen pitäisi vetää tutkimus pois äänekkäästi ja julkisesti ja sanoa, että sitä ei olisi koskaan pitänyt julkaista", hän lisäsi 26.9.
Mitä esimerkiksi hurrikaaneihin ja kuivuuteen tulee, hän lisäsi, että "kukaan ei ole sanonut, että ne ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti – IPCC esittää tämän hyvin selvästi – mutta tämä ei tarkoita, etteivät esiintyvät trendit, olisi valtavan ongelmallisia alueille, joilla niitä jo esiintyy".
Lehden pitäisi "vetää pois" artikkeli
Rahmstorf Potsdam-instituutista sanoi, että jos lehti "kunnioittaa itseään... sen pitäisi vetää artikkeli pois."
"Se on ainoastaan mielipidekirjoitus, joka on luotu viittaamalla valikoiden joihinkin jo olemassa oleviin tutkimuksiin", hän sanoi AFP:lle.
"Tässä tutkimuksessa on nähtävissä kaikki tunnusmerkit siitä, että kyseessä on jälleen yksi yritys saada kyseenalaisia ilmastoskeptisiä väitteitä, jotka eivät kestä tarkempaa arviointia, julkaistuksi lehdessä, jotta ne vaikuttaisivat uskottavilta, ei sen vuoksi, että ne veisivät tieteellistä keskustelua eteenpäin vaan sen käyttämiseksi yleiseen mielipiteeseen vaikuttamista varten."
Lisa Alexander Uuden Etelä-Walesin yliopistosta on yksi ilmastotutkijoista, jonka tutkimukseen viitattiin artikkelissa. The Guardian kirjoitti kirjoitti hänen sanoneen, että hänen työnsä oli esitetty harhaanjohtavasti.
Springer Nature sanoi AFP:lle 23.9. sähköpostitse, että se ei voinut kommentoida tutkimusta toistaiseksi.
AFP on julkaissut muita ilmastonmuutosta käsitteleviä faktantarkistuksia täällä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä