Italiassa käydään poliittista keskustelua maan kultavarannoista – aiheesta leviää harhaanjohtavia väitteitä suomalaisessa somessa

Euroopan keskuspankki (EKP) kehotti italialaisia poliitikkoja harkitsemaan uudelleen marraskuussa 2025 esitettyä lakimuutosluonnosta, jonka mukaan Italian keskuspankin hallussa olevat kultavarannot tulisi julistaa kansan omaisuudeksi. Tässä yhteydessä sosiaalisessa mediassa levisi väitteitä useilla eri kielillä, mukaan lukien suomeksi, että Italian pääministeri Giorgia Meloni suunnittelee "ottavansa haltuunsa" maan kultavarannot EKP:ltä. EKP ei kuitenkaan "omista" Italian kultavarantoja. Asiantuntijat sanoivat AFP:lle, että ehdotuksessa ei ole järkeä taloudellisesti ja että se rikkoisi keskuspankkien riippumattomuutta koskevia EU-sääntöjä. Poliitikot muuttivat myöhemmin ehdotusta niin, että siinä huomioidaan EU-säädökset.

"Giorgia Melonin hallitus on virallisesti ryhtynyt toimiin ottaakseen haltuunsa 300 MILJARDIN dollarin kultavarannot ja vieden ne EU:hun liittoutuneiden pankkiirien kynsistä takaisin Italian valtion käsiin", sanotaan 1.12.2025 suomeksi ja ruotsiksi julkaistussa Facebook-päivityksessä, jota on julkaisun jälkeen jaettu kymmeniä kertoja. 

Päivityksessä näkyvässä englanninkielisessä kuvakaappauksessa sanotaan lisäksi, että "EU romahtaa reaaliajassa".

EKP vastaa rahapolitiikan harjoittamisesta ja määrittää ohjauskorot 20 valtion muodostamalle euroalueelle.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä Facebook-päivityksestä (otettu 16.12.2025; oranssi ruksi AFP:n lisäämä)

Facebookin lisäksi väitteitä levisi myös X:ssä.

Samanlaisia väitteitä levisi lisäksi muilla kielillä, kuten ruotsiksi ja englanniksi.

Väitteet ilmestyivät sen jälkeen, kun senaattori Lucio Malan pääministeri Giorgia Melonin äärioikeistolaisesta Italian veljet -puolueesta ehdotti marraskuussa 2025 muutosta maan vuoden 2026 budjettilakiin (arkistoitu versio). Ehdotuksen mukaan Italian keskuspankin hallinnoimat ja säilyttämät kultavarannot tulisi julistaa Italian kansan omaisuudeksi. Italian keskuspankilla on tällä hetkellä 2 452 tonnia kultaa, eniten maailmassa Yhdysvaltain ja Saksan keskuspankkien jälkeen. Kultavarannot ovat osa Italian virallista ulkomaan valuuttavarantoa ja toimivat turvana pankin julkisten toimintojen hoitamiselle. Suurinta osaa kultavarannoista säilytetään pankin holveissa, ja loppu on talletettu keskuspankkeihin Britanniassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa.

Lorenzo Bini Smaghi kirjoittaa ehdotusta käsittelevässä jutussaan (arkistoitu versio), että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kolme eri Italian hallitusta on yrittänyt ottaa kultavarantoja haltuunsa siirtämällä ne Italian keskuspankilta valtionvarainministeriölle. Bini Smaghi on affilioitunut tutkija italialaisen Bocconi-yliopiston eurooppalaisen politiikan tutkimuksen instituutissa. Hän oli EKP:n johtokunnan jäsen vuosina 2005–2011.

Bini Smaghin mukaan ehdotusten kannattajat perustelevat niitä sillä, että "kulta kuuluu valtiolle ja tämän vuoksi hallituksen pitäisi voida käyttää sitä vapaasti – ja mahdollisesti myydä osa varannoista julkisten menojen rahoittamiseksi".

Reuters uutisoi Italian valtiovarainministeriön lähteisiin vedoten 11.12.2025 eli pian sen jälkeen, kun väitteet levisivät sosiaalisessa mediassa, että Italian talousministeri Giancarlo Giorgetti ja EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde olivat sopineet ehdotuksesta syntyneet erimielisyydet. Reutersin mukaan lakimuutosehdotusta oli muutettu niin, että siinä huomioidaan EU-säädökset (arkistoitu versio).

Ehdotuksessa, johon sosiaalisessa mediassa viitataan, vihjataan hallituksen kontrollin lisäämisestä Italian keskuspankin hallinnoimien kultavarantojen suhteen. Kyse ei ole niiden omistuksen ottamisesta takaisin EKP:ltä, niin kuin sosiaalisen median väitteissä annetaan ymmärtää. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että Italian kultavarannot kuuluvat lain mukaan jo nyt Italian kansalle, mutta Italian keskuspankki säilyttää ja hallinnoi niitä eurooppalaisten säädösten mukaisesti. He pitivät Malanin marraskuista ehdotusta sekä taloudellisesti että oikeudellisesti ongelmallisena.

EKP ei "omista" Italian kultavarantoja

Sosiaalisen median päivitykset, joissa annetaan ymmärtää, että EKP omistaa Italian kultavarannot, ovat harhaanjohtava, asiantuntijat kertoivat AFP:lle.

Valtiotieteen professori Manuela Moschella Bolognan yliopistosta sanoi, että kulta on "jo julkista, mutta Italian keskuspankki hallinnoi sitä riippumattomasti".

"Italian keskuspankki säilyttää kultaa, mutta se hallinnoi kultaa ulkomaiseen hallintaan, ulkomaisiin valuuttoihin liittyvistä syistä Euroopan keskuspankkijärjestelmän vuoksi eli EKP-systeemin riippumattomuuden raameissa", Moschella sanoi AFP:lle 5.12.2025. Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) koostuu EKP:stä ja kaikista EU-maiden keskuspankeista riippumatta siitä, onko niissä käytössä euroa.

Italian pankki toteuttaa euroalueen yhtenäistä rahapolitiikkaa. Yhtenäisestä rahapolitiikasta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) ja siihen kuuluvassa EKPJ:n ja EKP:n perussäännössä (arkistoitu täällä ja täällä).

Pankki osallistuu myös euroalueen rahapolitiikan muodostamiseen, sillä sen pääjohtaja on mukana EKP:n neuvostossa yhdessä muiden euromaiden kansallisten keskuspankkien johtajien kanssa. Kun rahapolitiikasta on päätetty EKP:ssä, Italian keskuspankki panee sen täytäntöön Italiassa.

Italian keskuspankin hallinto perustuu autonomian ja riippumattomuuden periaatteille, jotka on määritelty sekä eurooppalaisella ja kansallisella tasolla että pankin omassa perussäännössä. EKPJ:n ja EKP:n perussäännön mukaan EKP:n tai minkään kansallisen keskuspankin ei tule ottaa ohjeita muun muassa "jäsenvaltioiden hallituksilta eikä miltään muultakaan taholta". Tämä tarkoittaa, että Italian keskuspankki hallinnoi kultavarantoja Italian ja muiden EU-maiden hallituksista riippumatta. Lisäksi kultavarantoja ei voida käyttää Italian hallituksen kulujen tai velan rahoittamiseksi perussäännön 31 artiklan mukaan.

Taloudellisen vakauden professori Thorsten Beck Eurooppa-instituutista kertoi AFP:lle 3.12.2025, että "kulta kuuluu jäsenvaltioille, MUTTA: koska se on osa kansallisten keskuspankkien tasetta, EKPJ:n päätökset pätevät sen hallintaan".

Lisäksi Moschella korosti, että Italian keskuspankki osallistuu EKPJ:n päätöksentekoon sen sijaan, että järjestelmä olisi sen yläpuolella.

"Euroopan keskuspankkijärjestelmässä päätökset tehdään kollektiivisesti", hän sanoi. "Italian pankki kuuluu tähän eurooppalaiseen järjestelmään vapaaehtoisesti demokraattisen päätöksen nojalla."

Italian keskuspankki kieltäytyi kommentoimasta ehdotusta, johon harhaanjohtavissa päivityksissä viitataan.

Image

Italian keskuspankki Milanossa 10.3.2020 (AFP / Miguel MEDINA)

Ehdotus rikkoisi EU:n säädöksiä

Asiantuntijoiden mukaan sosiaalisessa mediassa mainitussa ehdotuksessa ei ole taloudellista järkeä ja se rikkoisi EU:n lainsäädäntöä eli EKPJ:n ja EKP:n perussäännössä määriteltyä keskuspankkien riippumattomuutta.

"Ensinnäkin siinä ei ole järkeä, sillä se johtaisi valtavaan tappioon Italian keskuspankin taseessa ja sillä olisi kielteisiä vaikutuksia rahaperustaan euroalueella", Beck sanoi AFP:lle.

Bini Smaghi kirjoittaa artikkelissaan, että kulta on yksi osa Italian keskuspankin tasetta ja muodostaa noin 20 prosenttia sen kaikista varoista (yhteensä noin 1,1 biljoonaa euroa). Pankin muita rahoitusvaroja ovat esimerkiksi kansainväliset varannot ja erilaiset lainasaamiset. Varojen ohella taseessa on rahoitusvelkoja (eli varojen vastinkirjauksia), kuten liikkeessä olevat setelit, kaupallisten pankkien talletukset sekä velkoja eurojärjestelmälle (EKP ja euromaiden keskuspankit), Bini Smaghi kirjoittaa.

Bini Smaghin mukaan jos kulta poistetaan ja velat säilyvät ennallaan, tämä aiheuttaisi tappion, joka olisi suurempi kuin pankin koko pääoma (7,5 miljardia euroa).

Moschella sanoi, että sosiaalisessa mediassa mainitun ehdotuksen toteuttaminen johtaisi "ennennäkemättömään tilanteeseen", joka supistaisi keskuspankin riippumattomuutta ja rikkoisi EKPJ:n sääntöjä.

Myös Beck sanoi, että kyseinen ehdotus ei ole "oikeudellisesti toteuttamiskelpoinen" EKPJ:n riippumattomuuden vuoksi.

EKP kommentoi Italian senaatissa marraskuussa esitettyä ehdotusta 3.12.2025 ja sanoi, että ei ole selvää, "mikä määräysluonnoksen konkreettinen tarkoitus on". Sen mukaan ulkomaisten varantojen siirtäminen keskuspankin taseesta valtiolle voi rikkoa EU:n sopimuksia, jotka kieltävät keskuspankkeja rahoittamasta julkista sektoria.

Osassa sosiaalisen median päivityksiä väitetään myös, että EU "romahtaa reaaliajassa" ehdotuksen seurauksena.

Sen toteuttaminen heikentäisi Italian hallituksen uskottavuutta ja mahdollisesti sen luottoluokitusta, millä olisi kielteisiä vaikutuksia euroalueeseen, Beck sanoi. "Se johtaisi suureen tappioon Italian keskuspankin (ja sen vuoksi EKPJ:n) taseessa, ja tämän vuoksi se heikentäisi myös EKP:n uskottavuutta", hän sanoi.

Bini Smaghi kirjoittaa, että sosiaalisessa mediassa mainitulla ehdotuksella olisi toteutuessaan "tuhoisia seurauksia valuutan uskottavuudelle".