Vain jäsenmaat itse, ei EU, voivat perua kansalliset vaalinsa

EU-parlamentti perusti joulukuussa 2024 erityisvaliokunnan käsittelemään eurooppalaista demokratian kilpeä. Kyseessä on Euroopan komission projekti, jonka tarkoituksena on puuttua jäsenmaiden vaaleihin kohdistuvaan häirintään. Helmikuussa 2025 tuhannet sosiaalisen median käyttäjät ympäri Eurooppaa levittivät väitettä, että EU voi kilven avulla mitätöidä jäsenmaidensa vaalit, jos vaalitulokset eivät ole EU:lle suotuisia. AFP:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan väitteet ovat kuitenkin epätosia.

"EU ilmoittaa perustavansa 'European Democratic Shield' (EDS), joka mahdollistaa jäsenmaiden vaalien mitätöimisen, jos tulokset eivät vastaa EU:n etuja", väitetään suomenkielisessä, 6.2.2025 julkaistussa Facebook-päivityksessä. Samanlaisia väitteitä jaettiin suomeksi Facebookissa ja X:ssä melkein sata kertaa.

Väitteet levisivät myös useilla muilla kielillä, kuten englanniksi, espanjaksi, saksaksi, katalaaniksi, slovakiksi ja romaniaksi. Ranskassa väitettä jakoi myös kansallismielisen Les Patriotes -puolueen perustaja Florian Philippot. Monien muiden käyttäjien tapaan hän antaa ymmärtää, että EU on vastuussa Romanian presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen mitätöimisestä joulukuussa 2024.

Image

Kuvakaappaus epätotta väitettä levittävästä päivityksestä (otettu 7.3.2025)

AFP kirjoitti väitteistä alun perin espanjaksi ja ranskaksi. Väitteet ovat epätosia: EU-parlamentin erityisvaliokunta tai mikään muu EU-elin ei voi mitätöidä kansallisia vaaleja.

Eurooppalainen demokratian kilpi

Ursula von der Leyen esitteli idean eurooppalaisesta demokratian kilvestä 18.7.2024 hakiessaan jatkokautta Euroopan komission puheenjohtajana. "Jos annatte minulle luottamuksenne tänään, komissio esittää eurooppalaista demokratian kilpeä. EU tarvitsee oman, tarkoitusta varten luodun rakenteen torjumaan ulkomaiden informaatiomanipulaatiota ja -häirintää", hän sanoi (arkistoitu versio).

Ennen hankkeen lopullista muotoilua EU-parlamentti päätti 18.12.2024 pidetyssä äänestyksessä perustaa uuden erityisvaliokunnan, jonka tavoitteena on estää "ulkomainen häirintä, mukaan lukien disinformaatio, kaikissa Euroopan unionin demokraattisissa prosesseissa" (arkistoitu täällä ja täällä).

Komiteassa on 33 meppiä, ja sen puheenjohtajaksi valittiin Ranskan entinen eurooppaministeri Nathalie Loiseau 3.2.2025 (arkistoitu versio). 

"Komitea arvioi olemassa olevaa ja suunniteltua EU:n lainsäädäntöä ja toimia mahdollisen pahansuovan demokraattisten prosessien häirinnän valossa huomioiden myös tulevan eurooppalaisen demokratian kilven, joka on sisällytetty komission poliittisiin suuntaviivoihin vuosille 2024–2029", sanotaan EU-parlamentin sivuilla (arkistoitu täällä ja täällä).

Euroopan komission edustaja kertoi AFP:lle 11.2.2025, että tulevan mekanismin päätarkoituksena on vahvistaa EU:n kykyä havaita, analysoida ja torjua sekä sisäisiä että ulkoisia hyökkäyksiä demokratiaa vastaan. "Se lujittaa myös vaalien koskemattomuutta ja oikeudenmukaisuutta, vahvistaa demokraattista vallanjakoa ja kehittää yhteiskunnallista valmiutta ja resilienssiä", edustaja lisäsi.

EU ei voi mitätöidä vaaleja

"EU:lla ei ole missään nimessä valtaa tai aikomusta mitätöidä EU-jäsenmaiden vaaleja. Toisin väittäminen on virheellistä, harhaanjohtavaa ja osa disinformaatiokampanjaa", Loiseau sanoi AFP:lle.

Kansainvälisen julkisoikeuden professori ja tutkija Armando Alvares García Júnior La Riojan kansainvälisestä yliopistosta Espanjassa oli samaa mieltä Loiseaun kanssa.

Alvaresin mukaan komissio "ei voi puuttua jäsenmaiden vaalituloksiin". "Sen tarkoitus on torjua disinformaatiota ja suojata demokraattisten prosessien koskemattomuutta ulkoisia uhkia, kuten kyberhyökkäyksiä ja informaatiomanipulaatiota, vastaan", hän sanoi 17.2.

Myös Xavier Pons Ràfols, kansainvälisen julkisoikeuden professori Barcelonan yliopistosta Espanjassa, kommentoi sosiaalisessa mediassa levinnyttä väitettä 17.2.: "Se on täysin epätotta, hölynpölyä ja selvää manipulaatiota."

"Tällä komissiolla – – tai Euroopan parlamentilla tai millään muulla Euroopan unionin instituutiolla – – ei ole valtaa mitätöidä mitään vaaliprosessia missään jäsenmaassa", Pons sanoi.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Venetsian komission hyvän vaalikäytännön mukaan EU-maiden on taattava vaaliprosessien puolueettomuus (arkistoitu täällä ja täällä). Venetsian komissio on Euroopan neuvoston alainen perustuslakiasioita käsittelevä asiantuntijapaneeli. 

"Kun valtio rikkoo näitä periaatteita, EU voi sanktioida sitä pidättämällä sen äänestysoikeuden neuvostossa, vähentämällä eurooppalaisia varoja tai aloittamalla rikkomusmenettelyn", Alvares sanoi. "Tällä tapaa EU varmistaa demokraattisen koskemattomuuden puuttumatta suoraan kansallisiin vaaliprosesseihin."

Ponsin mukaan EU "kunnioittaa syvästi jäsenmaidensa demokraattisia poliittisia järjestlemiä - -. Se ei voi missään tilanteessa perua vaaleja, vaihtaa hallituksia tai poliittisia järjestelmiä tai tehdä muuta hölynpölyä, jota saattaa levitä netissä". Hän viittasi EU:sta tehdyn sopimuksen neljännen artiklan toiseen kohtaan, joka näkyy alla (arkistoitu versio):

Image

Kuvakaappaus EU:sta tehdyn sopimuksen neljännen artiklan toisesta kohdasta (otettu 7.3.2025; korostus AFP:n lisäämä)

Euroopan komissio kommentoi sosiaalisessa mediassa leviäviä harhaanjohtavia väitteitä espanjaksi X:ssä: "Ei, Euroopan komissio ei puutu kansallisiin vaaleihin. Niitä määräävät säännöt ja menettelyt, joista kukin jäsenvaltio on vastuussa. Kyllä, vapaat ja reilut vaalit ovat demokratioidemme kulmakivi. Ja haluamme, että ne pysyvät sellaisina."

Jos äänestysprosessissa tapahtuu poikkeavuuksia, valta mitätöidä vaalit on kunkin maan tuomioistuimilla ja vaalilautakunnilla, Pons korosti.

EU ei mitätöinyt Romanian vaaleja

Joillakin kielillä leviävissä väitteissä viitataan virheellisesti Romaniaan esimerkkinä EU:n vallasta mitätöidä vaalit.

Romaniassa laitaoikeiston ehdokas Calin Georgescu voitti yllättäen presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen 24.11.2024 (arkistoitu versio). Vaali kuitenkin mitätöitiin, sillä Georgescun epäiltiin hyötyneen laittomasta tukikampanjasta TikTokissa (arkistoitu versio).

Vaalin mitätöi Romanian perustuslakituomioistuin Venäjän sekaantumisepäilyjen vuoksi (arkistoitu versio).

"[Romanian} perustuslakituomioistuin mitätöi presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen, sillä oli olemassa vahvistettuja todisteita ulkomaisesta vaikuttamisesta vaaliprosessissa (tässä tapauksessa vaikuttaminen oli venäläistä)", Pons sanoi.

Image

Georgescu saapui presidentinvaalin perumista vastustavaan mielenosoitukseen äänestyspaikalla Mogosaiassa lähellä Bukarestia 8.12.2024. (AFP / Daniel MIHAILESCU)

Professori ja oikeusteorian ja oikeuden tulevaisuuden laitoksen johtaja Matthias Kettemann Innsbruckin yliopistosta Itävallassa kirjoitti Romanian vaaleista ja EU:n digipalveluasetuksesta (Digital Services Act, DSA) saksalaisella Science Media Center Germany -sivustolla, jolla eri alojen asiantuntijat kommentoivat ajankohtaisia aiheita (arkistoitu versio).

Hänen mukaansa on todennäköistä, että Romanian perustuslakituomioistuimen havaitsema disinformaatiokampanja, jonka koordinoimisessa käytettiin valetilejä, sekä TikTokissa levinneet poliittiset mainokset, joita ei ollut merkitty selkeästi sellaisiksi, ovat rikkoneet digipalveluasetusta.

Digipalveluasetuksessa säädetään digipalveluiden tarjoajille, kuten verkkoalustoille, velvollisuuksia palvelujen avoimuuden ja turvallisuuden parantamiseksi.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin hylkäsi Georgescun valitukset mitätöidyistä vaaleista tammikuussa ja maaliskuussa 2025 (arkistoitu täällä ja täällä). Maaliskuun päätös oli lopullinen.

EU:sta ja kansallisista vaaleista levinnyt misinformaatiota ennenkin

EU:n roolia jäsenmaiden kansallisissa vaaleissa on kyseenalaistettu aiemminkin.

Esimerkiksi tammikuussa 2025 entinen EU-komissaari Thierry Breton puolusti ranskalaisella RMC-kanavalla digipalveluasetusta ja kommentoi epäilyjä poikkeavuuksista Romanian vaalissa sekä X:n omistajan ja teknologiamiljardööri Elon Muskin avointa tukea Saksan äärioikeistolaiselle AfD-puolueelle (arkistoitu versio).

Eri kielillä laajasti levinneissä väitteissä Bretonin kommentteja vääristeltiin niin, että ne tulkittiin todisteena EU:n vallasta mitätöidä vaalit. AFP tarkisti väitteet esimerkiksi ruotsiksi täällä.

Sen jälkeen kun Musk kutsui Bretonia "Euroopan tyranniksi" X:ssä, Breton reagoi heti sanomalla, että EU:lla "ei ole mitään mekanismia minkään vaalin mitätöimiseksi missään EU:ssa".