Elon Musk levittää epätosia väitteitä rokotteiden turvallisuudesta Saksassa
- Julkaistu 29. huhtikuuta 2026 10:12
- Päivitetty 29. huhtikuuta 2026 10:45
- Lukuaika: 5 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Maaliskuussa 2026 Saksan parlamentin selvitystyöryhmä järjesti kuulemisen arvioidakseen koronapandemian aikana käytettyjä toimia. Kuulemisessa eläkkeelle jäänyt toksikologi Helmut Sterz väitti, että lääkejätti Pfizerin koronarokotteet olivat aiheuttaneet 20 000–60 000 kuolemaa. Joitakin viikkoja myöhemmin samat väitteet levisivät X:ssä, jossa niitä jakoi myös alustan omistaja Elon Musk. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että ei ole todisteita, että rokotteet aiheuttavat ylikuolleisuutta. He kiistivät Sterzin harhaanjohtavat laskelmat. Sosiaalisessa mediassa Sterziä kutsutaan lääkejätti "Pfizerin sisäpiiriläiseksi", mutta hän lähti yhtiöstä yli 15 vuotta sitten.
"Tämän pitäisi olla pääuutinen KAIKKIALLA", julistetaan englanninkielisessä, 12.4.2026 julkaistussa päivityksessä X:ssä. Sen mukaan "Pfizerin sisäpiiriläinen, joka oli entinen toksikologian johtaja Euroopassa", sanoi "parlamentin työryhmässä Saksassa", että "20 000:sta 60 000:een ihmistä Saksassa on kuollut c*vid-rokotteeseen".
Päivityksen julkaisi disinformaatiota aiemminkin levittänyt äärioikeistovaikuttaja Peter Immanuelsen, joka tunnetaan verkossa nimellä PeterSweden. Hänellä on oli 900 000 seuraajaa X:ssä, ja hän on suosittu äärioikeiston keskuudessa. Musk on antanut nostetta hänen päivityksilleen useaan otteeseen.
Musk jakoi uudelleen myös rokoteväitteitä esittävän päivityksen omalla tilillään, missä väitteet saivat vielä 59 000 jakokertaa.
Suomessa väitteitä jaettiin Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.
Saksan parlamentin työryhmä, johon päivityksessä viitataan, "Koronapandemian arviointi ja oppeja tulevia pandemioita varten", perustettiin sen tarkastelemiseksi, kuinka tulevia pandemioita voidaan hoitaa tehokkaammin. Työryhmä käsitteli näitä kysymyksiä 19.3.2026 pidetyssä julkisessa kuulemisessa. PeterSwedenin jakamat väitteet esitti tuolloin lausunnon antanut entinen Pfizerin työntekijä Helmut Sterz.
Katsaus Sterzin taustaan osoittaa kuitenkin, että hän ei työskennellyt Pfizerilla pandemian aikana. Lisäksi asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että koronarokotteiden väitetysti aiheuttamalle ylikuolleisuudelle ei ole näyttöä ja että Sterzin arvio perustuu harhaanjohtaviin laskelmiin.
"Pfizerin sisäpiiriläinen" lähti yhtiöstä kauan ennen pandemiaa
Sterziä, joka on kuulemisasiakirjojen mukaan toksikologi, esittivät asiantuntijaksi kuulemiseen äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle - eli AfD-puolueen edustajat. Puolueen jäsenet ovat levittäneet rokotedisinformaatiota myös aiemmin. Sterz puolestaan on julkaissut kirjan "Die Impf-Mafia" ("Rokotemafia"), jossa esitetään väitteitä koronarokotteiden aiheuttamasta laajamittaisesta kuolleisuudesta. Mikään merkittävä tieteellinen organisaatio ei ole kuitenkaan tähän mennessä tukenut hänen kuolleisuusarvioitaan.
Sosiaalisen median väitteissä Sterziin viitataan "Pfizerin sisäpiiriläisenä", mutta hänen LinkedIn-profiilinsa mukaan hän lähti Pfizerilta maaliskuussa 2009 oltuaan siellä töissä joulukuusta 2001 alkaen.
Kuulemisen tallenne on katsottavissa parlamentin sivuilla. Kuulemisen aikana Saksan Sosiaalidemokraattisen puolueen edustaja Lina Seitzl kysyy Sterziltä, kuinka tämä on pysynyt ajan tasalla tieteellisestä tutkimuksesta sen jälkeen, kun hän lähti Pfizerilta (tallenteen kohdasta 2:44:52 eteenpäin). "Olen lukenut ja kuunnellut erittäin intensiivisesti sitä, mitä on julkaistu, erityisesti Yhdysvalloista. Eikä toksikologia itsessään pysähdy vain, koska jäin eläkkeelle", Sterz vastaa.
Haittavaikutusilmoitusjärjestelmässä ei osoiteta syy-yhteyttä
Sterz esittää sosiaalisessa mediassa leviävät väitteet vastatessaan AfD:n edustajan Stefan Homburgin kysymykseen (tallenteella kohdasta 48:37 eteenpäin).
"Pfizerin markkinoille saattamisen jälkeisessä raportissa mainittiin yli 1 200 epäiltyä kuolemantapausta vain kahden kuukauden aikana hyväksymisen jälkeen. Tuon olisi pitänyt viimeistään olla kohta, jossa Comirnaty vedetään taas pois myynnistä", Sterz väittää.
Hän puhuu tämän jälkeen Saksan terveysministeriön alaiselle, lääketurvallisuutta seuraavalle Paul-Ehrlich-instituutille tehdyistä ilmoituksista ja väittää, että instituutti sai "2 133 ilmoitusta kuolemantapauksista Comirnatyn", eli Pfizerin koronarokotteen, jälkeen. "Spontaaneihin ilmoituksiin liittyy suuri määrä ilmoittamatta jääneitä tapauksia aliraportoinnin vuoksi", hän väittää. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa käytetään aliraportointikerrointa 30 eli rekisteröityjen tapausten määrä kerrotaan sillä. "Saksassa tämä vastaisi 60 000:ta rokotuksen aiheuttamaa kuolemaa", hän sanoo.
Sterz ei mainitse sosiaalisessa mediassa mainittua lukua 20 000 kuulemisen aikana, mutta PeterSweden kirjoittaa viestiketjussa päivityksensä alla, että "tohtori Helmut Sterz mainitsi arvion 20 000–60 000 kuulemisessa antamansa todistuksen jälkeen".
Internethaku osoittaa, että Sterz puhui arvionsa alarajasta NIUS-alustalle, jonka väitteitä AFP on tarkistanut aiemmin.
Asiantuntijat sanoivat AFP:lle, että ei ole todisteita sille, että Pfizerin rokote olisi aiheuttanut Sterzin väittämää määrää kuolemia Saksassa.
Ensinnäkin harhaanjohtava väite 1 200 epäillystä kuolemantapauksesta Pfizerin raportissa on vanha. AFP kirjoitti siitä vuonna 2021: lukumäärä viittaa ilmoituksiin rokotuksen jälkeen tapahtuneista kuolemista, joiden syy-yhteyttä rokotteeseen ei ole tutkittu.
Mitä Saksaa koskeviin väitteisiin tulee, Paul-Ehrlich-instituutti kerää ilmoituksia koronarokotteiden haittavaikutuksista. Maaliskuussa 2025 julkaistun raportin (arkistoitu versio) mukaan instituutti kirjasi 3 086 epäiltyä kuolemaan johtanutta haittavaikutusta ajanjaksolla 27.12.2020–31.12.2024. Niistä 74:n (2,40 %) arvioitiin olevan Maailman terveysjärjestö WHO:n kausaliteettialgoritmin perusteella sellaisia, että syy-yhteys rokotukseen on mahdollinen tai todennäköinen.
Instituutti vahvisti AFP:lle 21.4.2026, että luvut "eivät ole muuttuneet merkittävästi" niiden julkaisun jälkeen.
"Ei ole todisteita Sterzin esittämille arvioille, jotka perustuvat raportissa mainittuihin 2 133 epäiltyyn tapaukseen [Pfizerin] Comirnaty-rokotuksen jälkeen. Nämä tapaukset ovat epäiltyjä tapauksia eivätkä vahvistettuja tapauksia, minkä vuoksi ne eivät ole sopiva perusta tällaiselle arviolle", instituutista sanottiin.
Instituutin mukaan Saksan tartuntatautilainsäädännön (arkistoitu versio) nojalla lääkäreillä, rokottamisesta vastaavilla henkilöillä sekä, siinä tapauksessa, että rokotteita annetaan julkisissa apteekeissa, niiden johtajilla on oikeudellinen velvollisuus ilmoittaa sellaisista epäillyistä terveyshaitoista, jotka ovat merkittävämpiä kuin rokotuksen aiheuttamat reaktiot yleensä.
Sterz väittää aliraportoinnin olevan ongelma, mutta aliraportoinnin välttämiseksi myös haittavaikutuksia saaneet henkilöt ja heidän omaisensa voivat ilmoittaa epäillyistä haittavaikutuksista Paul-Ehrlich-instituutille suoraan (arkistoitu versio).
"Usean vuoden ajan on yleisesti havaittu, että uusien rokotteiden kohdalla mahdollisiin haittavaikutuksiin kiinnitetty huomio ja halukkuus ilmoittaa niistä ovat erityisen suuria", instituutilta sanottiin. Sen mukaan näin oli myös koronarokotteiden kohdalla, sillä pandemia oli suurelle yleisölle hyvin epätavallinen tilanne.
Lisäksi mRNA-rokotteet, kuten Pfizerin Comirnaty, otettiin käyttöön uudenlaisina rokotteina, eikä virusvektorirokotteita ollut myöskään käytetty laajasti aiemmin. "Siispä odotukset suuresta yleisö- ja mediahuomiosta yhdistettyinä lisääntyneeseen halukkuuteen tehdä ilmoituksia osoitettiin oikeiksi", instituutilta sanottiin.
"Ei olisi merkityksellistä ekstrapoloida yleisesti epäiltyjä kuolemaan johtaneita tapauksia käyttämällä tiettyä aliraportointikerrointa, sillä sellaiselle laskutoimitukselle ei ole tietopohjaa", instituutista kommentoitiin Sterzin laskelmia. Ekstrapolointi viittaa tässä oletettujen havaitsematta jääneiden tapausten määrän arviointiin tosiasiallisten havaintojen perusteella. Instituutin mukaan se ottaa huomioon erilaisia aliraportointiskenaarioita arvioidessaan epäiltyjä tapauksia.
Virusimmunologian laitoksen johtaja Luka Čičin-Šain saksalaisesta Helmholtz-infektiotutkimuskeskuksesta oli samaa mieltä.
Hänen mukaansa Paul-Ehrlich-instituutin tiedot, joihin Sterzin väite perustuu, "ovat vain ilmoituksia rokotuksen jälkeisistä tapahtumista" eivätkä ne kerro, aiheuttiko rokote ilmoitetun tapahtuman.
"Ottaen huomioon, että miljoonia rokoteannoksia annettiin valtaosin vanhemmille ihmisille, lukumäärä ei ole kovin silmiinpistävä", hän sanoi AFP:lle 21.4.2026. Hänen mukaansa osa näistä ihmisistä kuoli oletettavasti luonnollisiin syihin.
Jotta syy-yhteyden rokotteisiin voisi vahvistaa, "pitäisi vähintään tarkkailla samanlaisen ajanjakson ajan iän, muiden sairauksien ja joidenkin muiden tekijöiden suhteen samankaltaisia rokottamattomia henkilöitä ja tunnistaa kuolleisuuden lisääntyminen rokotettujen ryhmässä", Čičin-Šain sanoi. Tällaiset todisteet puuttuvat haittavaikutusilmoituksista "niiden luonteen vuoksi".
Kuolleisuusväitteet ovat ristiriidassa tutkimusten kanssa
Lisäksi rokotettujen ja rokottamattomien henkilöiden kuolleisuutta tarkastelevat tutkimukset eivät tue Sterzin väitteitä.
"Tällaisten tutkimusten tulokset ovat osoittaneet johdonmukaisesti, että kuolleisuus on pienentynyt huomattavasti rokotettujen ryhmissä (syynä on rokottamattomien koronakuolleisuus, kun taas rokotettujen kohortissa se on vähentynyt)", Čičin-Šain sanoi. Hän lisäsi, että joissakin tutkimuksissa on myös tarkasteltu kaikista syistä johtuvaa kuolleisuutta eikä havaittu merkittävää eroa ryhmien välillä tai mahdollisesti pientä vähentymistä muista kuin koronataudista johtuvien kuolemien vuoksi.
Čičin-Šain mainitsi esimerkkinä vuonna 2025 julkaistun vertaisarvioidun tutkimuksen (arkistoitu versio), jossa tarkasteltiin, oliko mRNA-koronarokotteiden ja kaikista syistä johtuvan kuolleisuuden välillä yhteyttä Ranskassa pitkällä aikavälillä. Siinä ei havaittu, että kaikista syistä johtuvan kuolleisuuden riski olisi lisääntynyt neljän vuoden aikana 18–59-vuotiailla covid-19:ää vastaan rokotetuilla henkilöillä, "mikä tukee entisestään laajasti ympäri maailmaa käytettyjen mRNA-rokotteiden turvallisuutta".
Mitä rokotuksia välittömästi seuraavaan aikaan tulee, THL:n seurantatutkimuksessa (arkistoitu versio) tarkasteltiin rokotettujen kuolleisuutta yhdeksän viikon ajan koronarokotteen saamisen jälkeen ajanjaksolla 1.10.2020–19.9.2022. Tutkimuksen mukaan rokotteen saaneiden kuolleisuus ei Suomessa ollut korkeampaa kuin rokottamattomilla.
Euroopan lääkevirasto (EMA) kertoo sivuillaan (arkistoitu versio), että "se tutkii tarkasti kaiken turvallisuusdatan ja voi vahvistaa, että kuolleisuuden nousulle ei ole näyttöä koronarokotuksiin liittyen misään ikäryhmässä, mukaan lukien lapsilla".
EMA:n mukaan EU:n tilastovirasto Eurostatin julkaisemat tiedot ovat osoittaneet ylikuolleisuuden lisääntyneen monissa EU-maissa viime vuosina, mutta "tämä osuu laajalti yhteen koronatartuntojen lisääntymisaaltojen kanssa".
"Suuri enemmistö tunnetuista haittavaikutuksista on lieviä ja lyhytkestoisia. Vakavia haittavaikutuksia voi esiintyä, mutta ne ovat hyvin harvinaisia. Raportit kuolemantapauksista rokotuksen seurauksena ovat myös hyvin harvinaisia", EMA kirjoittaa.
Lisää AFP:n rokotteita käsitteleviä faktantarkistuksia on luettavissa täällä.
Korjattu metadataa29. huhtikuuta 2026 Korjattu metadataa
Tekijänoikeus © AFP 2017-2026. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
