Hantaviruksen ei ole osoitettu olevan Pfizerin koronarokotteen haittavaikutus

Huhtikuussa 2026 hollantilaisella risteilyaluksella puhjennut hantavirusepidemia on johtanut erilaisiin väitteisiin sosiaalisessa mediassa. Useilla kielillä levinneissä päivityksissä väitettiin virheellisesti, että hantavirus on Biontechin ja Pfizerin koronarokotteen haittavaikutus. Todisteena tälle viitattiin vaihdellen joko Pfizerin julkaisemaan asiakirjaan tai Maailman terveysjärjestö WHO:n tietokantaan, joissa hantavirus on mainittu koronarokotteen yhteydessä. Kummassakaan ei kuitenkaan osoiteta, että taudin ja rokotteen välillä olisi yhteys, vaan niissä on kyse pian rokotuksen jälkeen havaituista tapahtumista, kuten erilaisista infektioista. Tämä ei riitä osoittamaan syy-yhteyttä rokotteen kanssa.

"Pfizerin koronarokotteen sivuvaikutusten lista sisältää hantaviruksen keuhkoinfektion [sic] !!!" sanotaan 9.5.2026 julkaistussa, yli 40 kertaa jaetussa suomenkielisessä Facebook-päivityksessä.

Teksti on käännetty entisen brittikansanedustaja Andrew Bridgenin päivityksestä X:ssä. Bridgen erotettiin vuonna 2023 silloin vallassa olleesta konservatiivipuolueesta sen jälkeen, kun hän levitti harhaanjohtavia väitteitä koronarokotteista ja rikkoi lobbaussääntöjä.

Päivityksessä on kuvakaappaus "Pfizerin datasta", jossa on listattu erilaisia tauteja ja oireita. Niistä "hantavirus pulmonary infection" ("hantaviruksen aiheuttama keuhkoinfektio") on ympyröity.

Toisessa, 7.5.2026 julkaistussa Facebook-päivityksessä väitetään, että WHO on listannut hantaviruksen Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen haittavaikutuksena VigiAccess-tietokannassaan. Kuvakaappaukseen tietokannasta on merkitty punaisella "hantaviral infection" ja "hantavirus pulmonary infection" ("hantavirusinfektio" ja "hantaviruksen aiheuttama keuhkoinfektio").

Image
Kuvakaappauksia virheellisiä väitteitä esittävistä Facebook-päivityksistä (otettu 25.5.2026; oranssit ruksit AFP:n lisäämiä)

Väitteitä jaettiin suomeksi myös Instagramissa ja Telegramissa.

Lisäksi ne levisivät useilla muilla kielillä, kuten ruotsiksi, englanniksi, saksaksihollanniksiranskaksi, portugaliksi, romaniaksi ja kiinaksi.

Väitteet levisivät sen jälkeen, kun WHO:lle tiedotettiin hantavirusepidemiasta MV Hondius -risteilyaluksella 2.5.2026. Tätä juttua julkaistaessa 26.5.2026 WHO:n viimeisimpien tietojen mukaan tartuntatapauksia oli raportoitu 12 ja kuolemantapauksia kolme. Lisäksi Espanjan terveysministeriö kertoi 25.5.2026, että Espanjan kansalaisella, joka on ollut karanteenissa laivalta evakuoimisen jälkeen, on todettu tartunta.

Hantavirus tarttuu yleensä jyrsijöiden virtsasta, ulosteista ja syljestä, ja Andes-virus on ainoa ihmisten välillä tarttuva hantaviruskanta. Tällä hetkellä viruksen aiheuttamaan tautiin ei ole rokotteita tai hoitoja.

WHO uskoo, että ensimmäinen tartunta tapahtui ennen risteilyn alkua ja että virus tarttui tämän jälkeen ihmisten välillä laivalla. Kaikki nykyisen epidemian aikana tartunnan saaneet ovat olleet MV Hondiuksella, ja WHO:n mukaan riski suurelle yleisölle on "absoluuttisen pieni".

AFP kertoi aiemmin tässä englanninkielisessä jutussa, kuinka risteilyaluksen hantavirusepidemia on antanut uutta nostetta koronapandemian aikaisille väitteille ja salaliittoteorioille rokotteista, maailman väestön vähentämisestä ja ihmehoidoista. Myös väitteet, että Pfizerin ja WHO:n tiedot osoittavat hantaviruksen olevan Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen haittavaikutus, ovat harhaanjohtavia.

Hantavirus ei ole koronarokotteen vahvistettu haittavaikutus

Käänteinen kuvahaku osoittaa, että kuva Pfizerin väitetystä haittavaikutuslistasta tulee lääkeyhtiön vuonna 2021 julkaisemasta asiakirjasta.

Biontechin ja Pfizerin mRNA-koronarokote Comirnaty hyväksyttiin Euroopassa koronapandemian aikana joulukuussa 2020. Tämän jälkeen eri koronarokotteita, mukaan lukien Comirnatya, on annettu useita miljardeja annoksia ympäri maailmaa. AFP on tarkistanut Pfizerin ja Biontechin rokotteeseen liittyviä väitteitä myös aiemmin.

Pfizerin edustaja kertoi AFP:lle 8.5.2026, että asiakirja, johon sosiaalisessa mediassa viitataan, on aito. Siinä on tiivistelmä kaikista haittatapahtumista, joita on havaittu rokotteen antamisen jälkeen.

Sosiaalisessa mediassa mainittu kohta on asiakirjan sivulla 33. "Hantavirus pulmonary infection", eli hantaviruksen aiheuttama keuhkoinfektio, on todella mainittu liitteessä, jonka otsikko on "lista erityisen mielenkiinnon kohteena olevista haittatapahtumista".

Liitteessä ei kuitenkaan ole kyse vahvistetuista haittavaikutuksista, vaan ennalta määritellyistä tapahtumista, jotka valvontaviranomaiset ja asiantuntijaryhmät ovat tunnistaneet tarkempaa tarkkailua varten. Listan haittatapahtumat eivät siis välttämättä ole rokotteen aiheuttamia.

Asiakirjan sivulla 6 sanotaan: "Haittatapahtumailmoitusten kertyminen ei välttämättä tarkoita, että tietty haittatapahtuma on lääkkeen aiheuttama; tapahtuma voi pikemmin johtua perussairaudesta tai muusta tekijästä / muista tekijöistä, kuten aiemmista sairauksista tai samanaikaisesta lääkityksestä." Myös Pfizerin edustaja vahvisti tämän: "Näitä tapahtumia kerätään kattavuuden ja läpinäkyvyyden vuoksi, eivätkä ne merkitse syy-yhteyttä rokotuksen kanssa."

Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen valmisteyhteenvedon haittavaikutuslistalla ei mainita hantavirusta.

Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset ja kuluttajat voivat ilmoittaa epäilemistään koronarokotteiden, kuten muidenkin rokotteiden ja lääkkeiden, haittavaikutuksista Fimeaan. Fimea puolestaan lähettää tiedot saamistaan haittavaikutusilmoituksista Euroopan lääkeviraston EudraVigilance-tietokantaan. Haittavaikutusilmoitukset rokotteista kuvastavat tapahtumia, jotka on havaittu rokottamisen jälkeen, mutta eivät välttämättä liity rokotteeseen. Haittavaikutuksen tai turvallisuusongelman liittäminen rokotteeseen tehdään jatkuvan turvallisuusseurannan ja tieteellisen arvioinnin jälkeen.

Virologi ja saksalaisen Marburgin yliopiston virologian instituutin johtaja Stephan Becker vahvisti AFP:lle 8.5.2026, että sosiaalisessa mediassa leviävä väite on harhaanjohtava. "Virologian näkökulmasta voin sanoa, että covid-19-rokote ei voi aiheuttaa hantavirusinfektiota", hän sanoi.

Asiakirja, johon sosiaalisessa mediassa viitataan, jätettiin Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:lle. Lääkeyhtiöiden on Yhdysvalloissa tarkkailtava tuotteitaan ja ilmoitettava mahdollisista riskeistä sen jälkeen, kun niille on myönnetty myyntilupa.

AFP on tarkistanut myös aiemmin väitteitä, joissa Pfizerin asiakirjaa on tulkittu virheellisesti.

WHO:n tietokannassa listataan muitakin kuin vahvistettuja haittavaikutuksia

Joissakin päivityksissä esitetään niin kutsuttuna todisteena kuvakaappaus WHO:n VigiAccess-tietokannasta Pfizerin asiakirjan sijaan. VigiAccessiin kerätään tietoja ilmoitetuista mahdollisista haittavaikutuksista.

On totta, että hantavirus on listattu "ilmoitettujen mahdollisten sivuvaikutusten" alla. Listalla on kuitenkin eri tapahtumia, joita on ilmoitettu rokotuksen jälkeen mutta jotka eivät välttämättä ole vahvistettuja haittavaikutuksia. Listalla on myös esimerkiksi epäterveellinen ruokavalio sekä sosiaalisia seikkoja, kuten sängyn jakaminen.

VigiAccessin aloitussivulla sanotaan: "VigiAccess on tarkoitettu hyödylliseksi lähtökohdaksi henkilöille, jotka haluavat tietää lisää sellaisten mahdollisten haittavaikutusten lajeista, joita on ilmoitettu lääkinnällisten tuotteiden käytön jälkeen. VigiAccessia ei voida kuitenkaan käyttää johtamaan vahvistettua yhteyttä epäillyn sivuvaikutuksen ja minkään tietyn lääkkeen välillä."

Saksan valtion alaisen, rokotteita ja biologisia lääkkeitä valvovan Paul Ehrlich -instituutin johtaja Stefan Vieths vahvisti AFP:lle 11.5.2026 tätä saksankielistä faktantarkistusta varten, että WHO:n tietokannan merkitystä tulkitaan sosiaalisen median väitteissä väärin. "Koska näissä ilmoituksissa on kyse epäillyistä tapauksista, syy-yhteyttä reaktioiden ja rokotteen tai lääkkeen antamisen välillä ei voi päätellä tästä tietokannasta itsestään." Viethsin mukaan hantavirusinfektio ei ole tunnettu Biontechin ja Pfizerin koronarokotteen haittavaikutus.

Ehdota meille faktantarkistusta.

Ota yhteyttä