Tutkimusta koronarokotusten turvallisuudesta vääristellään sosiaalisessa mediassa
- Julkaistu 6. toukokuuta 2026 15:11
- Lukuaika: 4 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Koronarokotteiden on arvioitu pelastaneen miljoonia henkiä. Rokotteista leviää kuitenkin yhä mis- ja disinformaatiota. Keväällä 2026 suomalaisessa sosiaalisessa mediassa jaettiin väitettä, että "Oxfordin yliopiston tutkimus" on ristiriidassa aiempien lausuntojen kanssa koronarokotteiden turvallisuudesta, sillä siinä havaittiin sydänlihas- ja sydänpussintulehduksia ainoastaan rokotetuilla lapsilla ja nuorilla. Asiantuntijat, mukaan lukien tutkimuksen kirjoittajat, kertoivat kuitenkin AFP:lle, että tutkimus tukee aiempaa tietoa koronarokotteista: sydänlihas- ja sydänpussintulehdus ovat mahdollisia mRNA-rokotteiden haittavaikutuksia, mutta ne ovat hyvin harvinaisia, ja tutkimuksen mukaan rokotteet vähensivät riskiä joutua sairaalaan koronataudin vuoksi.
"Totuus on nyt kiistaton ja se on dokumentoitu maailman johtavissa yliopistoissa", julistetaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin 24.3.2026 ja jota on jaettu yli 200 kertaa. "Massiivinen tutkimus Oxfordin, Harvardin ja Bristolin yliopistojen tutkijoilta, jossa analysoitiin yli miljoonan lapsen ja nuoren terveystietoja, on kumonnut COVID-19-'rokotteiden' turvallisuusväitteet", siinä väitetään. Sen mukaan tutkimuksessa sydänlihas- ja sydänpussintulehduksia havaittiin ainoastaan rokotetuilla henkilöillä, kun taas rokottamattomien keskuudessa tapauksia ei ollut lainkaan.
Väitteet levisivät suomeksi myös X:ssä ja Telegramissa. Monissa suomenkielisissä päivityksissä viitataan yhdysvaltalaisen Vaccine Safety Research Foundation -sivuston väitteisiin. Sivusto on tunnettu epätosien ja todisteita vailla olevien rokoteväitteiden levittämisestä.
Maaliskuussa 2026 julkaistuista tilastotiedoista käy ilmi, että rokotekriittisyys on lisääntynyt Suomessa ja ilman kansallisessa rokotusohjelmassa suositeltuja rokotteita jäävien lasten osuus on kasvanut.
Sosiaalisessa mediassa mainittu tutkimus, johon osa päivityksistä on lisännyt linkin, julkaistiin verkossa vertaisarvioidussa Epidemiology-tiedelehdessä syyskuussa 2025 (arkistoitu versio). Siinä tarkasteltiin Comirnatyn eli lääkejätti Pfizerin kehittämän mRNA-koronarokotteen turvallisuutta ja tehokkuutta analysoimalla yli miljoonan lapsen ja nuoren terveystietoja Englannissa.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tutkimuksen tuloksia on vääristelty verkossa. Samanlaisia väitteitä levisi sen jälkeen, kun tutkimuksen preprint-versio (artikkelin versio, jota ei ole vielä vertaisarvioitu) julkaistiin vuonna 2024. Jo tuolloin useat mediat osoittivat vääriksi väitteet, että tutkimus osoittaisi, etteivät rokotteet ole turvallisia.
Tutkimuksen vertaisarvioitua versiota koskevat väitteet ovat niin ikään harhaanjohtavia, asiantuntijat sanoivat AFP:lle. Vaikka on totta, että tutkimuksessa sydänlihas- ja sydänpussintulehduksia oli vain rokotetuilla henkilöillä, tutkimus tukee aiempia tuloksia koronarokotteiden turvallisuudesta, ja sydänlihas- ja sydänpussintulehdustapaukset olivat harvinaisia.
Tutkimus on linjassa aiempien tulosten kanssa
"Tutkimuksessamme dokumentoitiin pieni määrä sydänlihas- ja sydänpussintulehdustapauksia rokotetuilla henkilöillä", Edward Parker kertoi AFP:lle 1.5.2026. Parker on yksi tutkimuksen kirjoittajista sekä apulaisprofessori ja yksi London School of Hygiene and Tropical Medicine -yliopiston rokotekeskuksen johtajista.
Kaikki tapaukset havaittiin rokotetuilla henkilöillä, mutta Parkerin mukaan tapaukset olivat "hyvin harvinaisia": 2,7 tapausta 100 000 rokotettua henkilöä kohti ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen ja yksi tapaus 100 000 rokotettua henkilöä kohti toisen annoksen jälkeen. Sosiaalisessa mediassa ei mainita tätä.
Päivityksissä väitetään myös, että tutkimus "kumoaa" aiemmat lausunnot koronarokotteiden turvallisuudesta. On kuitenkin ollut vuosien ajan tiedossa, että sydänlihas- ja sydänpussintulehdus ovat mRNA-rokotteiden harvinaisia haittavaikutuksia.
Euroopan lääkeviraston (EMA) turvallisuuskomitea totesi jo heinäkuussa 2021, että sydänlihas- ja sydänpussintulehdusta voi esiintyä "hyvin harvinaisissa tapauksissa" rokottamisen jälkeen Comirnatylla ja Spikevaxilla eli Modernan mRNA-koronarokotteella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tapauksia on todettu erityisesti nuorilla miehillä ja oirekuva on yleensä lievä.
"mRNA:n pitoisuus rokotteessa assosioituu riskin suuruuteen, esimerkiksi Modernan mRNA-rokote, jossa on enemmän mRNA:ta, assosioitui suurempaan myo/perikardiittiriskiin [sydänlihas- ja sydänpussintulehdusriskiin] kuin Pfizerin mRNA-rokote, jossa on vähemmän mRNA:ta", THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi AFP:lle 1.4.2026. mRNA eli lähetti-RNA sisältää valmistusohjeen, jonka pohjalta solut valmistavat tiettyä proteiinia, jotta elimistön puolustusjärjestelmä pystyisi tunnistamaan sen varsinaisessa taudinaiheuttajassa. Nohynekin mukaan yhteispohjoismaisiin rekistereihin pohjautuvassa tutkimuksessa mRNA-rokotteiden havaittiin aiheuttavan 0,57 ylimääräistä sydänlihastulehdustapausta 10 000 rokotettua kohti.
Lisäksi asiantuntijoiden mukaan tutkimus on johdonmukainen aiempien rokotteiden turvallisuutta koskevien tutkimusten kanssa.
"Löysimme myös selkeää näyttöä sille, että rokotetuilla henkilöillä oli suoja Covid-19:stä johtuvia ensiapukäyntejä ja sairaalahoitoa vastaan", Parker lisäsi. Tutkimuksen mukaan nuorilla riski joutua sairaalaan koronataudin vuoksi väheni enemmän 10 000 henkilöä kohti, kuin sydänlihas- ja sydänlihaspussintulehdusriski lisääntyi. Lapsilla sairaalahoitoon joutumisen riski koronataudin vuoksi vähentyi kuitenkin vähemmän, kuin sydänpussintulehduksen riski lisääntyi.
"On aina tärkeää ajatella rokotteiden mahdollisia sivuvaikutuksia niiden tarjoamien hyötyjen yhteydessä. Näyttö suuresta määrästa kliinisiä ja oikeassa elämässä tehtyjä tutkimuksia on osoittanut johdonmukaisesti, että koronarokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita", Parker sanoi. "Tutkimuksemme on johdonmukainen tämän laajemman näytön kanssa, ja väitteet, että se todistaa aiemmat rokoteturvallisuustutkimukset vääriksi, ovat virheellisiä."
Myös Nohynek sanoi, ettei tutkimus aiheuta syytä huoleen.
Hänen mukaansa pikemminkin voi kysyä, onko tutkittu väestö altistunut Covid-19-taudin aiheuttaneelle koronavirukselle (SARS-CoV-2). "Jos rokotettujen keskuudessa on paljon SARS-CoV-2-virusta ennen tutkimusta/rokotusta kohdanneita yksilöitä, heidän responssinsa rokotukseen voi olla erilainen kuin muissa populaatioissa, jotka eivät ole virusta aiemmin kohdanneet", hän sanoi.
Hän sanoi myös, että tutkimuksessa sydänlihas- ja sydänpussintulehduksen ilmaantuvuus rokotuksen jälkeen oli suurempi kuin Britannian lääkeviranomaiselle, UK Medicines and Healthcare products Regulatory Agency (MHRA), raportoitujen tapausten perusteella laskettu ilmaantuvuus. Kuten tutkimuksessa todetaan, MHRA:n laskema ilmaantuvuus oli 13 tapausta miljoonaa 18-vuotiasta kohti ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen ja 8 toisen jälkeen, kun taas tutkimuksen arviot olivat vastaavasti 27 ja 10 tapausta miljoonaa henkilöä kohti.
"Ero ei sinänsä ole kovin yllättävä: tiedämme, että passiivinen seuranta, jollainen lääkeviranomaiselle raportointi on, ei anna lähellekään täydellistä kuvaa turvallisuushavainnoista", Nohynek sanoi.
Koronatartuna lisää sydänlihas- ja sydänpussintulehduksen riskiä
Joissakin sosiaalisen median päivityksissä väitetään, että "kansalaisille vakuutettiin, että riski on 'erittäin pieni' ja että itse virus olisi paljon vaarallisempi sydämelle. Tämä laaja aineisto osoittaa toisin."
Tutkimuksessa ei kuitenkaan verrata rokotuksen jälkeistä sydänlihas- ja sydänpussintulehduksen riskiä koronatautia seurannaisiin tapauksiin. "Emme tarkastelleet turvallisuustapahtumia SARS-CoV-2-tartunnan jälkeen, joten tutkimuksemme ei valota rokotuksen suhteellista turvallisuutta verrattuna tartuntaan", tutkimuksessa sanotaan.
Muissa tutkimuksissa on havaittu, että sydänlihas- ja sydänpussintulehdustapaukset ovat yleisempiä koronatartunnan seurauksena. Vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio), jossa tarkasteltiin alle 18-vuotiaita Englannissa, havaittiin, että koronatartunta lapsilla ja nuorilla oli yhteydessä harvinaisten verenkierto- ja tulehdussairausten lisääntyneeseen riskiin. Näihin kuuluivat laskimotukos, trombosytopenia eli verihiutaleiden vähäinen määrä, sydänlihastulehdus ja sydänpussintulehdus, ja niitä esiintyi erityisesti ensimmäisen kuukauden aikana diagnoosin jälkeen. Osa riskeistä pysyi kohonneena jopa vuoden ajan diagnoosin jälkeen.
Kuten tutkimusta avaavassa artikkelissa (arkistoitu versio) kerrotaan, koronatartunta aiheutti 2,24 ylimääräistä sydänlihas- ja sydänpussintulehdusta 100 000 lasta kohti puolen vuoden aikana tartunnan jälkeen ja riski pysyi hieman koholla melkein vuoden ajan. "Rokotettujen lasten keskuudessa tutkijat havaitsivat kuitenkin pienemmän ja lyhyempikestoisen riskin lisääntymisen, joka vastasi 0,85 ylimääräistä tapausta 100 000 henkilöä kohti, kuuden kuukauden aikana. Kyseinen pieni riski rajoittui suurimmaksi osaksi ensimmäiseen neljään viikkoon rokotuksen jälkeen, minkä jälkeen se palautui perustasolle", artikkelissa kerrotaan ja lisätään, ettei tutkimuksessa ollut näyttöä pitkäaikaiselle sydäntulehdukselle rokotuksen jälkeen.
EMA:n mukaan koronatartuna on "sydänlihas- ja sydänpussintulehduksen riskitekijä ja joissakin tutkimuksissa esitetään, että siihen liittyy merkittävästi suurentunut sairaalahoidon tai kuoleman riski".
Rokotussuositukset
Lopuksi joissakin päivityksissä kysytään, "onko aika lopettaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rokotussuositukset ja mandaatit kokonaan". Ei ole selvää, mihin suosituksiin ja vaatimuksiin päivityksissä tarkalleen ottaen viitataan.
Tämän faktantarkistuksen julkaisun aikaan THL:n viimeisimmät koronarokotussuositukset koskivat syksyä 2025. Niissä tehosteannoksia suositellaan kaikille 75 vuotta täyttäneille, vakavasti immuunipuutteisille, iäkkäille hoivakodeissa asuville ja eräitä muita palvelumuotoja käyttäville sekä yli 18-vuotiaille, joilla on useampia vakavalle koronataudille altistavia sairauksia.
AFP:n rokotteaiheita käsitteleviä faktantarkistuksia on luettavissa lisää täällä.
Tekijänoikeus © AFP 2017-2026. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä