Suomessa käytetään kansainvälisiä kolesterolisuosituksia, toisin kuin terveys- ja hyvinvointivalmentaja väittää somessa leviävällä videolla

"Nyt meillä tehtiin uusi lainsäädäntö, yli viisikymppisillä enää ei tarvitse edes mitata kolesterolia, vaan määrätään kolesterolilääkkeet", terveys- ja hyvinvointivalmentaja Mona Mäkinen väittää videolla, jota on jaettu yli 900 kertaa Facebookissa sen jälkeen, kun se julkaistiin 9.8.2025.

Hän listaa kolesterolin hyötyjä keholle, mutta ei mainitse sen haitallisia vaikutuksia terveydelle, ja väittää, että Suomi on maailman ainoa maa, jossa käytetään kolesterolin raja-arvona 5 millimoolia per litra. 

"Kolesterolia, älkää pelätkö", hän sanoo lopuksi. "Totta kai mä senkin sanon, että jos se yhtäkkiä harppasisi jonnekin, että se olisi ollut vaikka kuusi ja sit se ois ihan kuukauden päästä yhtäkkiä ysi, niin ehkä sitten voisi hetkellisesti vähän aikaa käyttää jotain mahdollisesti", hän sanoo ensin, mutta selventää sitten, ettei hän käyttäisi kolesterolilääkettä tällaisessakaan tilanteessa, ja viittaa "luonnollisiin valmisteisiin".

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia ja epätosia väitteitä levittävästä Facebook-päivityksestä (otettu 29.8.2025)

Video on osa yli kaksituntista Ilmiö Podcastin haastattelua, joka julkaistiin 29.7.2025 YouTubessa ja muilla alustoilla. Haastattelussa Mäkinen puhuu muun muassa älykelloista, energiajuomista, proteiinista ja juurihoidoista.

Mäkinen ei kommentoinut väitteitä AFP:lle ennen faktantarkistuksen julkaisua.

Lääketieteen asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että korkea veren kolesteroli on merkittävä valtimotaudin riskitekijä ja että keho tuottaa luontaisesti tarvitsemansa kolesterolin. He sanoivat myös, että Suomi noudattaa kansainvälisiä suosituksia kolesterolin suhteen ja että kolesteroliarvot otetaan huomioon, kun lääkärit määräävät kolesterolia alentavaa lääkitystä.

AFP on tarkistanut samanlaisia Suomessa levinneitä harhaanjohtavia väitteitä kolesterolista useita kertoja aiemmin.

Mäkinen kommentoi videolla esitettyjä väitteitä AFP:lle 29.8. Hän puolusti niitä ja sanoi, että "on aika palauttaa järki ja yksilöllisyys kolesterolikeskusteluun".

Mihin kolesterolia tarvitaan?

Mäkinen mainitsee useita kolesterolin tehtäviä kuuden minuutin haastattelupätkän aikana. "Koska se on niin tärkeä meidän kaikille soluille, eritoten aivoille, niin keho tuottaa sen itse. ... Keho tuottaa itse kolesterolia kolme viiva neljä kertaa enemmän, kun me saadaan sitä ikinä ravinnosta", hän sanoo. Hän mainitsee lisäksi, että kolesteroli vahvistaa solujen rakennetta, säätelee immuniteettia ja osallistuu hormoneiden sekä sappinesteiden tuotantoon.

Kuten Terveystalon sivuilla kerrotaan, kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota elimistö valmistaa ja jota ihmiset myös saavat ravinnosta. On totta, että se on välttämätön aine tiettyjä elimistön toimintoja, kuten D-vitamiinin, tiettyjen hormonien, kuten estrogeenien ja androgeenien, sekä sappihappojen tuotantoa varten. Tutkimuksissa esitetään myös, että HDL-kolesteroli, eli niin kutsuttu hyvä kolesteroli, on yhteydessä immuunijärjestelmän toimintaan (arkistoitu täällä, täällä ja täällä).

Nämä toiminnot on kuitenkin erotettava veressä kiertävästä korkeasta kolesterolista, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala kertoi AFP:lle 15.3.2024 aiemmassa faktantarkistuksessa. "Kolesteroli on solujen rakennusaine. Elimistö pystyy valmistamaan kolesterolia kaikkiin näihin tarpeisiin", hän sanoi. "Vaikka kolesteroli laskettaisiin lääkkeellä hyvin alas, esimerkiksi hormonien valmistus ei tyrehdy. Veressä kiertävä ylimääräinen LDL-kolesteroli pakkautuu verisuonten seinämiin eikä osallistu hormonituotantoon."

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että liiallinen veren kolesteroli lisää valtimotaudin riskiä.

Sydänliiton sivujen mukaan kolesteroli kulkee veressä sitoutuneena kahdenlaisiin lipoproteiineihin, LDL:ään (englannin "low-density lipoprotein") ja HDL:ään (englannin "high-density lipoprotein"). LDL kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin, kun taas HDL kuljettaa sitä pois niistä. Tämä tarkoittaa, että LDL-kolesteroli, eli niin kutsuttu huono kolesteroli, on erityisen vahingollista ja että korkeaa LDL-kolesterolipitoisuutta on alennettava, sivulla sanotaan (arkistoitu versio).

"Ylimäärinen kolesteroli verenkierrossa on haitallista, koska sitä alkaa kertyä valtimoiden seinämiin, jolloin valtimot alkavat ahtautua. Syntyy valtimoiden kovettumistauti (ateroskleroosi)", Hekkala sanoi.

Image

Iskeemisistä sydäntaudeista (sepelvaltimotaudin tai muun syyn aiheuttama sydänlihaskudoksen pitkäaikainen hapenpuute) johtuvat kuolemat Suomessa vuosina 1969–2023 Tilastokeskuksen mukaan (kuvakaappaus Tilastokeskuksen sivuilta otettu 28.8.2025)

Hoidossa huomioidaan eri riskitekijät

Mäkinen väittää videolla, että uuden lainsäädännön mukaan yli 50-vuotiailta ei tarvitse enää mitata kolesterolia lääkityksen aloittamiseksi, vaan kaikille määrätään lääkkeet.

Korkeaa LDL-kolesterolia hoidetaan elintapojen muutoksilla, joihin kuuluvat oikeanlainen ravinto, liikunta ja painonhallinta. Tietyissä tapauksissa käytetään lääkehoitoa, yleisimmin statiineja (arkistoitu versio). 

Videon väite on "puppua", sisätautiopin dosentti, ylilääkäri ja sisätautien linjajohtaja Juhani Kahri HUSista kertoi AFP:lle 14.8.2025. 

"Aiemmat hoitosuositukset ovat edelleen voimassa", hän sanoi. "Yli 50-vuotiaille ei määrätä kolesterolilääkkeitä ilman lipidien määritystä." Tähän kuuluvat kokonaiskolesteroli, LDL- ja HDL-kolesteroli sekä triglyseridit, hän sanoi. Triglyseridit ovat niin ikään veressä kiertäviä rasvoja. "Ainoastaan potilaille, jotka tulevat valtimotautitapahtuman vuoksi sairaalahoitoon, aloitetaan kolesterolilääkitys, vaikka rasva-arvot eivät heti olisi tiedossakaan", hän lisäsi.

Duodecim Terveyskirjaston kolesterolia käsittelevän artikkelin mukaan (arkistoitu versio) veren kolesteroli tulisi mitata vähintään kahdesti ennen hoitoa. Hoidon valinta perustuu kolesteroliarvoihin ja muihin valtimotaudin riskitekijöihin, kuten tupakointiin ja kohonneeseen verenpaineeseen.

Kansainvälisiä suosituksia

Lisäksi videolla väitetään virheellisesti, että Suomi on maailman ainoa maa, jossa "kolesteroliarvo on 5". Mäkinen ei mainitse mittayksikköä, mutta veren kolesteroli ilmaistaan yleensä millimooleina per litra (mmol/l). Hän väittää, että muissa Pohjoismaissa on korkeammat viitearvot, sillä kolesterolin määrä kasvaa iän myötä: hänen mukaansa viitearvon raja niissä on 6,2 mmol/l yli 30-vuotiaille, 7 mmol/l alle 50-vuotiaille ja 7,9 mmol/l yli 50-vuotiaille.

Duodecim Terveyskirjaston mukaan yleisten suositusten mukainen veren kokonaiskolesterolipitoisuus on alle 5 mmol/l ja LDL-kolesterolin pitoisuus alle 3 mmol/l. LDL-kolesterolin tavoitearvot ovat kuitenkin tiukemmat henkilöillä, joilla on suurentunut riski sairastua valtimotautiin.

"Suomen hoitotavoitteet perustuvat kansainvälisiin hoitosuosituksiin kuten muissakin Pohjoismaissa", Kahri kertoi. "Hoitosuositukset taas perustuvat potilaan valtimotaudin kokonaisriskin arvioon. Erityisesti LDL-kolesterolipitoisuuksilla on tässä keskeinen osuus." Hän sanoi, että erityisen suuren riskin potilailla LDL -kolesterolitavoite on alle 1,4 mmol/l, suuren riskin potilailla alle 1,8 mmol/l ja kohtalaisen riskin potilailla alle 2,6 mmol/l. Nämä vastaavat karkeasti kokonaiskolesterolipitoisuuksia 2,3 mmol/l, 3 mmol/l ja 4,3 mmol/l, hän sanoi. 

Mitä muihin Pohjoismaihin tulee, ruotsalaisissa, tanskalaisissa, islantilaisissa ja norjalaisissa lähteissä mainitaan 5 mmol/l yleisesti suositeltuna ylärajana (arkistoitu täällä, täällä, täällä ja täällä).

Kuten Suomessa, tavoitearvot riippuvat kuitenkin yksilötekijöistä. "Tanskassa emme käytä yhtä universaalia rajaa kolesteroliarvoille. Sen sijaan suositellut rajat riippuvat iästä ja yksilön riskitekijöistä", Tanskan sydänliitto Hjerte foreningenin edustaja kertoi AFP:lle 26.8.2025.

Väitteissä mainitut arvot näyttävät vastaavan kokonaiskolesterolin viitearvojen ylärajoja, jotka on mainittu norjalaisella NHI.no-terveystietosivustolla. Sivuilla kuitenkin sanotaan, että "ajan mittaan veren korkea kolesteroliarvo voi johtaa kolesterolin kerääntymiseen verisuonten seinämiin. Tämä voi aiheuttaa verisuonisairauksia. Sen vuoksi käyttöön on otettu suositeltuja arvoja." Ihanteellisena arvona mainitaan alle 5 mmol/l.

Huono kolesteroli on yhteydessä dementiaan

Videolla esitetään myös harhaanjohtavia väitteitä kolesterolista ja vanhenemisesta erityisesti aivojen suhteen.

"Iän myötä keho nostaa aina kolesteroliarvoja. Se on meille luonnollista, se nousee aina iän myötä. Minkä takia? Kun keho haluaa suojella aivoja", Mäkinen sanoo. Hän korostaa kolesterolin tärkeyttä aivoille ja sanoo, että 25 % elimistön kaikesta kolesterolista on aivoissa ja että niistä 60 % on rasvaa, josta suurin osa on kolesterolia. Hän antaa ymmärtää, että kolesterolilääkitys on yhteydessä muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, lisääntymiseen. 

Asiantuntijoiden mukaan tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa.

"Kolesteroliarvot voivat nousta jonkin verran iän myötä. Ruokavalio, liikunnan vähyys, alkoholi, tupakointi ja muut tekijät voivat vaikuttaa tähän", Kahri sanoi. Hän kertoi, että kun lihasmassa vähenee ja rasvakudos lisääntyy, haitallinen LDL-kolesteroli nousee, ja lisäksi naisilla LDL-kolesteroli nousee vaihdevuosien jälkeen. "Mitä pidempään haitallinen LDL-kolesteroli on koholla, sitä suurempi on riski saada sydäninfarkti tai aivohalvaus." 

Kahri sanoi, että statiinihoito on satunnaistetuissa ehkäisytutkimuksissa vähentänyt valtimosairaustapahtumia iästä riippumatta ja että vanhuusiässä aloitetun statiinihoidon hyöty näyttää painottuvan potilaisiin, joilla on jo kliininen valtimotauti. Hyvin iäkkäillä henkilöillä kolesterolipitoisuuden ja LDL-kolesterolipitoisuuden merkitys kuitenkin hämärtyy osittain todennäköisesti sen vuoksi, että "hyvin iäkkäät potilaat, joilla on ollut korkea kolesteroli, ovat sietäneet sitä johtuen ehkä muista suojaavista perinnöllisistä tekijöistä eivätkä sen vuoksi ole sairastuneet valtimosairauksiin". Matala kolesteroli hyvin iäkkäillä henkilöillä voi sen sijaan johtua muista ongelmista, kuten kasvaimista. "Sinänsä korkeat kolesteroliarvot eivät itsessään tuo mitään lisäterveyshyötyjä iäkkäille potilaille", Kahri sanoi.

Kuten tässä faktantarkistuksessa kerrotaan, korkea kolesteroli lisää Alzheimerin taudin riskiä, toisin kuin videolla väitetään.

Korkea LDL-kolesteroli mainitaan yhtenä 14:stä muutettavissa olevasta dementian riskitekijästä Lancet-tiedelehden heinäkuussa 2024 ilmestyneessä raportissa.

Mitä videolla esitettyyn arvioon kolesterolin osuudesta aivoista tulee, vuonna 2016 Acta Naturae -lehdessä julkaistussa aivojen kolesteroliaineenvaihduntaa käsittelevässä artikkelissa todetaan, että kolesteroli on tärkeä aivosolukalvojen lipidiosa ja muodostaa 23–25 % kehon kokonaiskolesterolimäärästä. Itse aivojen kolesterolipitoisuus on kuitenkin 15–30 mg yhtä grammaa kudosta kohden eli 1,5–3,0 % (arkistoitu versio).

AFP:n muita terveyteen liittyviä faktantarkistuksia on luettavissa suomeksi täällä.