Sosiaalisessa mediassa vääristellään kolesterolin alentamisen vaikutuksia

On hyvin tiedossa, että korkea kolesteroli on sydäntautien riskitekijä. Lokakuussa 2024 paljon jaetussa suomenkielisessä sosiaalisen median päivityksessä väitettiin kuitenkin, että kolesteroli on yksi solujen tärkeimmistä rakennusaineista ja että kolesteroliarvojen alentaminen statiineilla aiheuttaa muistin, liikuntakyvyn ja kokonaisterveyden menetystä. AFP:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan on totta, että keho tarvitsee kolesterolia, mutta tämä ei liity huonoon eli LDL-kolesteroliin, joka kiertää veressä ja jota allennetaan statiineilla. Statiineilla on haittavaikutuksia, mutta vakavat haitat ovat harvinaisia, he sanoivat.

"Ajetaan alas ihmisten yksi tärkein solujen suoja- ja rakennusaine keinotekoisesti keksityillä raja-arvoilla, jotka perustuvat tasan ei mihinkään ja aiheutetaan ihmisille muistinmenetys, liikuntakyvyn menetys ja kokonaisvaltaisen terveyden menetys", väitetään suomenkielisessä, statiineita ja kolesterolia käsittelevässä Facebook-päivityksessä. Päivitys julkaistiin 6.10.2024, ja sitä on jaettu yli sata kertaa.

Siinä sanotaan lisäksi, että kolesteroliarvojen sijaan pitäisi kiinnittää huomiota triglyseridiarvoihin, insuliiniresistenssiin ja hiljaiseen tulehdukseen.

Päivityksessä on kuvakaappaus uutisjutusta, jossa kerrotaan, kuinka Suomessa yleisesti käytetyn, lääkeyhtiö Sandozin valmistaman statiinin hinta on moninkertaistunut muutamassa kuukaudessa. Aiheesta kirjoitettiin laajasti suomalaisessa mediassa syyskuun lopulla, ja esimerkiksi Helsingin Sanomissa viitattiin 24.9. saatavuusongelmiin syynä hinnoille (arkistoitu versio). Statiinit ovet yleisin kolesterolilääkkeiden ryhmä, ja ne toimivat estämällä soluja valmistamasta kolesterolia, jolloin solut ottavat enemmän kolesterolia pois verenkierrosta.

Suomelaisessa sosiaalisessa mediassa on levinnyt ennenkin väitteitä, joissa kielletään korkeiden kolesteroli arvojen haitat. AFP on tarkistanut niitä esimerkiksi täällä ja täällä.

Keho tarvitsee kolesterolia, mutta tämä eroaa veressä kiertävästä huonosta kolesterolista. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että statiinien vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia.

Image
Kuvakappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 28.10.2024)

Mihin kolesterolia tarvitaan?

Kuten Terveystalon sivuilla kerrotaan, kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota elimistö valmistaa ja jota ihmiset myös saavat ravinnosta. Kolesteroli on välttämätön aine tiettyjä elimistön toimintoja, kuten D-vitamiinin ja testosteronin tuotantoa, varten.

Kolesteroli liikkuu verenkierrossa kiinnittyneenä lipoproteiineihin, joita on kahdenlaisia, sivuilla kerrotaan. LDL-lipoproteiinit (low density lipoprotein) kuljettavat kolesterolia verestä kudoksiin, ja jos LDL- tai niin sanottua "huonoa" kolesterolia on paljon, sitä kertyy valtimoiden seinämiin. Tämä aiheuttaa valtimoiden ahtautumista. HDL-lipoproteiinit (high density lipoprotein) sen sijaan kuljettavat kolesterolia pois kudoksista takaisin verenkiertoon ja maksaan, joka hajottaa sitä. HDL-kolesteroli tunnetaan "hyvänä" kolesterolina.

Päivitys on oikeassa siinä, että elimistö tarvitsee kolesterolia. Kuten tässä faktantarkistuksessa huhtikuulta 2024 kuitenkin kerrotaan, tärkeät toiminnot ovat erotettavissa veressä kiertävästä huonosta kolesterolista.

"Kolesteroli on solujen rakennusaine. Elimistö pystyy valmistamaan kolesterolia kaikkiin näihin tarpeisiin", Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala kertoi AFP:lle sähköpostitse 15.3.2024. "Vaikka kolesteroli laskettaisiin lääkkeellä hyvin alas, esimerkiksi hormonien valmistus ei tyrehdy. Veressä kiertävä ylimääräinen LDL-kolesteroli pakkautuu verisuonten seinämiin eikä osallistu hormonituotantoon." 

Lääketieteen professori Gary Balady Bostonin yliopiston lääketieteen laitokselta oli samaa mieltä. Hän sanoi sähköpostitse 19.3.2024, että kolesteroli on kehon hormoneiden ja hermokudoksen välttämätön osa, mutta "ei ole todisteita, että kolesterolin alentamisella olisi haitallinen vaikutus mihinkään niistä". 

Kolesterolin tavoitearvot perustuvat tutkimukseen

Päivityksessä väitetään, että kolesterolin tavoitearvot ovat "keinotekoisesti keksittyjä".

"Kolesterolirajat määritellään epidemiologisesta datasta, joka heijastaa tulevaa sydämen, verisuonten ja aivohalvauksen riskiä", Balady sanoi sähköpostissa 1.11.2024.

Hän kertoi, että parhaiten riskiä ennustavat LDL-kolesteroli ja ei-HDL-kolesteroli eli kokonaiskolesteroli ilman HDL-kolesterolia.

Suomessa käytetyt kolesterolin tavoitearvot noudattavat (arkistoitu versio) Euroopan kardiologisen seuran (ESC) ja Euroopan ateroskleroosiseuran (EAS) vuonna 2019 päivitettyä ohjeistusta (arkistoitu versio).

Ohjestuksesta kertovalla yhteenvetovideolla (arkistoitu versio) epidemiologian professori ja ESC:n jäsen Colin Baigent kertoo, että ohjeistuksen päivitysprosessi "alkoi perusteellisella katsauksella olemassa olevasta kirjallisuudesta LDL-kolesterolin roolin ymmärtämiseksi".

"En usko, että kardiologien tai tutkijoiden keskuudessa on nyt epäilystäkään siitä, että LDL-kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien syy ja matalampi kolesteroli on parempi ja on tärkeää, että LDL-kolesterolia alennetaan niin paljon kuin mahdollista niillä henkilöillä, joilla on kaikista suurin riski", hän korosti. Hän lisäsi, että ohjeistuksessa riskikategorioita on määritelty uudelleen ja että korkean LDL-kolesterolin hoitotavoitteita on muutettu sen mukaisesti.

Duodecim Terveyskirjaston kolesterolia käsittelevän artikkelin mukaan (arkistoitu versio) LDL-kolesterolin tavoitearvot riippuvat siitä, mitä valtimotaudin riskitekijöitä, kuten diabetesta tai jo todettua valtimosairautta, henkilöllä on. Esimerkiksi muuten terveillä ihmisillä tavoitearvo on alle 3,0 millimoolia litrassa (mmol/l), suuren riskin henkilöillä alle 2,5 mmol/l ja hyvin suuren riskin henkilöillä alle 1,8 mmol/l.

Myös hoitosuunnitelma ja se, riittävätkö vain ruokavaliomuutokset vai tarvitaanko myös lääkitystä, riippuvat riskiprofiilista, artikkelissa sanotaan.

Image
Hoitaja otti verinäytteen kolesteroliarvon määrittämiseksi lihavuuskonferenssissa Mexico Cityssa 20.8.2009. (AFP / LUIS ACOSTA)

Korkea LDL-kolesteroli lisää dementian riskiä

Päivityksessä väitetään, että kolesterolin alentaminen aiheuttaa "muistinmenetystä". Tässä elokuussa 2024 julkaistussa faktantarkistuksessa käsiteltiin samanlaisia väitteitä, joiden mukaan alhainen kolesteroli aiheuttaa Alzheimerin tautia.

Todellisuudessa yhteys on päinvastainen: korkea kolesteroli liittyy lisääntyneeseen Alzheimerin taudin riskiin. Esimerkiksi Muistiliitto mainitsee veren suuren kolesterolipitoisuuden keski-iässä taudin riskitekijänä kuten myös runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävän ruokavalion. Tyydyttyneet rasvahapot lisäävät LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. 

Korkea LDL-kolesteroli mainittiin myös yhtenä 14:stä muutettavissa olevasta riskitekijästä Lancet-tiedelehden heinäkuussa 2024 ilmestyneessä raportissa (arkistoitu versio). Raportin on laatinut Lancetin työryhmä, joka arvioi olemassa olevia tuloksia ja laatii suosituksia dementian ehkäisyä ja hoitoa varten. 

Raportin mukaan "on olemassa korkealaatuisia, johdonmukaisia ja biologisesti uskottavia todisteita, että korkea LDL-kolesteroli keski-iässä on dementian riskitekijä". Siinä suositellaan "korkean LDL-kolesterolin havaitsemista ja hoitamista keski-iästä alkaen".

On olemassa tutkimusnäyttöä (arkistoitu versio) siitä, että Alzheimerin tautiin liittyvä geeni aiheuttaa häiriöitä aivojen kolesterolin hallinnassa ja heikentää myeliiniä, joka toimii hermosyiden rasvaisena eristeenä.

Aivojen kolesterolijärjestelmä on kuitenkin suureksi osaksi erillinen veren kolesterolista, neurologian apulaisprofessori Justin Long Washington University in St Louisista sanoi AFP:lle sähköpostitse 21.8.2024. 

"Veri-aivoeste rajoittaa merkittävästi sitä, kuinka paljon kolesterolia sisältäviä lipoproteiinihiukkasia voi päästä aivoihin isosta verenkierrosta", hän sanoi. "Suurin osa aivojen kolesterolista muodostuu de novo -synteesin kautta kolesterolista aivojen astrosyyteissä ja hermosoluissa."

De novo -synteesi tarkoittaa prosessia, jossa molekyylit tai yhdisteet muodostuvat perusrakennusosista eivätkä jo olemassa olevista molekyyleistä. Astrosyytit ovat hermotukisoluja, jotka muodostavat suurimman osan ihmisen keskushermoston soluista.

Statiinit voivat vähentää dementiariskiä henkilöillä, joilla on korkea kolesteroli.

Naaheed Mukadam on kliininen apulaisprofessori psykiatrian laitoksella University College Londonissa ja yksi raportin kirjoittajista.

"36 tutkimuksen meta-analyysissa, joka on mukana raportissamme, havaittiin, että statiineilla on yhteys pienempään dementiariskiin verrattuna hoitamattomaan korkeaan kolesteroliin. Vaikuttaa melko varmalta, että statiinit auttavat vähentämään dementiariskiä ihmisillä, joilla on korkea kolesteroli", hän sanoi sähköpostitse 7.8.2024. Kyseinen tutkimus julkaistiin  European Journal of Preventative Cardiology -lehdessä vuonna 2022 (arkistoitu versio).

"Statiinit ehkäisevät aivoinfarkteja, jotka ovat merkittävä tekijä vaskulaarisessa dementiassa", yhdysvaltalaisen Alzheimer's Association -järjestön lehdistöpäällikkö Niles Frantz sanoi sähköpostissa 13.4.2024. "Tiedämme myös, että olemassa olevassa, statiineja myöhemmällä iällä koskevassa satunnaistetussa näytössä ei ole havaittu haitallisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin." 

Vakavat lihashaitat ovat statiinien harvinainen haittavaikutus

Toinen väite päivityksessä on, että statiinit aiheuttavat liikuntakyvyn menetystä.

On totta, että statiineihin liittyy lihaksiin kohdistuvia haittavaikutuksia, joita esiintyy noin 5–10 %:lla käyttäjistä (arkistoitu versio). Oireina voi olla lihasten kipua, heikkoutta ja kramppeja, aikakauskirja Duodecimin artikkelissa kerrotaan (arkistoitu versio). Vakavimmat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Niitä ovat vaikea myopatia eli lihaksen sairaus, rabdomyolyysi eli tietynlaisten lihasten vauritoitumista aiheuttava oireyhtymä sekä autoimmuunivälitteinen nekrotisoiva (kudoksen kuolemaan johtava) lihastulehdus.

Balady puolestaan arvioi, että lihasten ja nivelten särkyä esiintyy noin 3 %:lla statiinien käyttäjistä. "Tämä liittyy yleensä tiettyyn statiiniin ja käytettyyn annostukseen", hän sanoi.

Hän kertoi, että jos vaikuttaa siltä, että tietty statiini aiheuttaa lihas- ja nivelsärkyjä, voi kokeilla toista statiinia tai pienentää annosta. Niille, jotka eivät voi käyttää statiineja lainkaan, on olemassa muita vaihtoehtoja, hän sanoi.

Ei näyttöä, että statiinit aiheuttavat kokonaisterveyden katoamista

Päivityksessä väitetään lisäksi, että statiinit aiheuttavat "kokonaisvaltaista terveyden menetystä". Tälle ei kuitenkaan ole näyttöä.

"Kun statiineja käytetään kunnolla ja oikealla tavalla oikeilla potilailla, ne voivat pienentää potilaan sydänkohtauksen, aivohalvauksen ja kuoleman riskiä", Balady sanoi. "Useimmat potilaat eivät tunne oloaan yhtään paremmaksi tai huonommaksi käyttäessään statiineja, mutta potilaiden pitäisi saada tietoa siitä, miten heidän riskinsä on pienentynyt statiinihoidon aikana, hoitohenkilökunnan kanssa käytävän jatkuvan vuoropuhelun ja kolesteroliarvojen seurannan kautta."

Journals of Gerontology -lehdessä vuonna 2018  julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa (arkistoitu versio) havaittiin, että "statiinihoidolla ei ole merkittävää vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun 80-vuotiaiden itsenäisesti asuvien miesten keskuudessa". Vuonna 2024 Lancetissa julkaistussa brittitutkimuksessa (arkistoitu versio) havaittiin, että "pitkäkestoinen statiinihoito parantaa terveyttä, pidentää elinaikaa ja on hyvää vastinetta rahoille kaikilla 40–70-vuotiaiden aikuisten ryhmillä Britanniassa".

Triglyseridit, insuliiniresistenssi ja hiljainen tulehdus lisäävät useiden sairausten riskiä

Lopuksi päivityksessä sanotaan, että muihin kuin kolesteroliin liittyviä asioita kuten triglyseridiarvoja, insuliiniresistenssiä ja hiljaista tulehdusta ei korjata.

On totta, että kaikki näistä voivat aiheuttaa terveysongelmia. Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja, ja suurentunut veren triglyseridiarvo lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, Duodecim Terveyskirjaston artikkelissa kerrotaan. Päivityksen mukaan trigyleseridiarvot nousevat runsaan sokerin ja muiden hiilihydraattien syömisen ja vähäisen liikunnan vuoksi. Lisäksi arvoja voi pienentää siirtymällä kovan eläinperäisen rasvan käytöstä pehmeisiin kasvisrasvoihin.

Insuliiniresistenssissä insuliinin teho heikkenee ja haimalla on vaikeuksia tuottaa sitä riittävästi veren sokeritasojen tasoittamiseksi. Tuoreessa tutkimuksessa se liitetään yli 30 sairauteen, mukaan lukien diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Hiljaisella tai matala-asteisella tulehduksella viitataan puolestaan tilaan, jossa elimistö erittää tulehduksen välittäjäaineita verenkiertoon. Sen on havaittu olevan yhteydessä valtimotautiin, ja sitä voidaan hillitä terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla.

Lisää AFP:n terveyteen liittyviä faktantarkistuksia voi lukea täällä.

Ehdota meille faktantarkistusta.

Ota yhteyttä