Sosiaalisessa mediassa leviää harhaanjohtavia väitteitä kolesterolin terveysvaikutuksista

Korkeilla huonon kolesterolin eli LDL-kolesterolin arvoilla on osoitettu olevan yhteys kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Suomalaisessa sosiaalisessa mediassa laajasti jaetuissa päivityksissä kuitenkin vihjataan, että näin ei ole. Sen sijaan päivityksissä listataan useita kolesterolin väitettyjä terveyshyötyjä. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että keho tarvitsee kolesterolia tiettyjä toimintoja varten, mutta korkeisiin veren kolesteroliarvoihin liittyy terveysriskejä ja arvojen alentamisesta on hyötyä terveydelle.

Suomenkielisessä helmikuun 2024 lopussa julkaistussa Facebook-päivityksessä puututaan ajatukseen, että "kolesteroli on vaarallista". Lääketieteellisen nykytietämyksen mukaan kolesteroli voi lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, mutta päivityksessä väitetään virheellisesti, että kolesterolilla on useita terveyshyötyjä: sen väitetään muun muassa suojaavan sydäntä, lisäävän pitkäikäisyyttä ja lisäävän testosteronin ja D-vitamiinin määrää. Päivitystä on jaettu yli sata kertaa.

Väitteitä levitettiin myös X:ssä.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 20.3.2024)

Asiantuntijat kertoivat kuitenkin AFP:lle, että kolesteroli on olennainen solujen rakennusosa ja että elimistö tuottaa tarpeeksi kolesterolia tätä varten. He sanoivat, että haitallisten veren kolesteroliarvojen alentaminen edesauttaa sydämen ja verisuonten terveyttä eikä alentamisesta ole haittaa elimistön kolesterolia tarvitseville toiminnoille.

Mihin kolesterolia tarvitaan?

Kuten Terveystalon sivuilla kerrotaan, kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota elimistö valmistaa ja jota ihmiset myös saavat ravinnosta. Terveystalon mukaan kolesteroli on välttämätön aine tiettyjä elimistön toimintoja, kuten D-vitamiinin ja testosteronin tuotantoa, varten. Maininta tästä sosiaalisen median päivityksissä on siis totta.

Nämä toiminnot on kuitenkin erotettava veressä kiertävästä korkeasta kolesterolista, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala kertoi AFP:lle sähköpostitse 15.3.2024. "Kolesteroli on solujen rakennusaine. Elimistö pystyy valmistamaan kolesterolia kaikkiin näihin tarpeisiin", hän sanoi. "Vaikka kolesteroli laskettaisiin lääkkeellä hyvin alas, esimerkiksi hormonien valmistus ei tyrehdy. Veressä kiertävä ylimääräinen LDL-kolesteroli pakkautuu verisuonten seinämiin eikä osallistu hormonituotantoon."

Lääketieteen professori Gary Balady Bostonin yliopiston lääketieteen laitokselta oli samaa mieltä. Hän sanoi, että kolesteroli on kehon hormoneiden ja hermokudoksen välttämätön osa, mutta "ei ole todisteita, että kolesterolin alentamisella olisi haitallinen vaikutus mihinkään niistä".

Korkea LDL-kolesteroliarvo on haitallinen sydämen terveydelle

Päivityksissä kyseenalaistetaan, että kolesteroli "tukkii verisuonet", ja väitetään sen sijaan, että se suojaa sydäntä ja lisää pitkäikäisyyttä. Väitteet ovat epätosia.

Sydänliiton sivujen (arkistoitu versio) mukaan kolesteroli kulkee veressä sitoutuneena kahdenlaisiin lipoproteiineihin, LDL:ään (englannin "low-density lipoprotein") ja HDL:ään (englannin "high-density lipoprotein"). LDL kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin, kun taas HDL kuljettaa sitä pois niistä. Tämä tarkoittaa, että LDL-kolesteroli on erityisen vahingollista ja että korkeaa LDL-kolesterolipitoisuutta on alennettava, sivulla sanotaan.

"Ylimäärinen kolesteroli verenkierrossa on haitallista, koska sitä alkaa kertyä valtimoiden seinämiin, jolloin valtimot alkavat ahtautua. Syntyy valtimoiden kovettumistauti (ateroskleroosi)", Hekkala sanoi.

Sydänhoitaja Ruth Goss British Heart Foundation -hyväntekeväisyysjärjestöstä oli samaa mieltä. Hän kertoi sähköpostitse 21.3.2024, että "veren korkea kolesteroliarvo voi lisätä riskiä saada sydänkohtaus tai aivohalvaus, sillä se voi johtaa rasvakertymiin verisuonissa".

Goss selitti, että liiallinen tyydytteneen rasvan määrä ruokavaliossa, kuten rasvaisessa ja prosessoidussa lihassa, piiraissa ja leivonnaisissa sekä voissa ja kermassa, estää maksaa poistamasta liikakolesterolia. Tämä johtaa puolestaan kolesterolin kertymiseen vereen. "Tietyissä elintarvikkeissa on paljon ravinnon kolesterolia, kuten munissa, joissakin merenelävissä, kuten katkaravuissa ja ravuissa, ja sisäelimissä, kuten maksassa, maksapateessa ja munuaisissa, mutta niillä ei ole suurta merkitystä veren kolesteroliarvojen kannalta. On tärkeämpää vähentää ruokia, joissa on paljon tyydyttyneitä rasvoja", hän sanoi.

Asiantuntijoiden mukaan LDL-kolesterolin määrää veressä pitäisi vähentää, mutta sen sijaan matala HDL-kolesteroliarvo voi olla terveysriski.

Goss sanoi, että HDL-kolesteroli voi auttaa poistamaan liikakolesterolia verisuonista maksaan. Tämä "on yhdistetty vähentyneeseen sepelvaltimotautiriskiin, joka on yksi sydänkohtausten ja aivohalvausten pääsyistä".

"Tiedetään, että matala HDL on valtimotaudin riskitekijä", Hekkala lisäsi. Hän huomautti kuitenkin, että yhteys on monimutkainen, eikä tästä välttämättä seuraa, että mitä korkeampi HDL, sen paremmin se suojaisi valtimoita. "Erittäin korkea HDL -kolesteroli ei automaattisesti kumoa korkean LDL:n vaikutuksia", hän sanoi.

Kolesteroli ei lisää pitkäikäisyyttä

Päivityksissä väitetään myös, että kolesteroli lisää pitkäikäisyyttä. Väitteelle ei mainita lähdettä, mutta samanlaisia väitteitä on esitetty vuodesta 2016 lähtien, kun laajasti uutisoidussa tutkimuksessa sanottiin, että henkilöt, joilla oli korkea LDL-kolesteroli, elivät pidempään.

Asiantuntijat kuitenkin kiistivät tutkimustulokset laajasti, kuten esimerkiksi British Heart Foundation tuolloin julkaistussa jutussa (arkistoitu versio) sekä Health Feedbackin vuonna 2023 ilmestyneessä faktantarkistuksessa (arkistoitu versio) kerrotaan.

Myös Hekkala sanoi, että väite, että kolesteroli lisää pitkäikäisyyttä, ei pidä paikkansa. 

"On totta, että jos väestötasolla tutkitaan ikääntyneiden ihmisten kolesterolitasoja, niin siellä saattaa löytyä ryhmä, jossa matalan kolesterolitason omaavilla on kuitenkin suurempi kuolleisuus verrattuna korkeamman tason omaaviin. Tämä ei kuitenkaan johdu kolesterolitasosta, vaan siitä, että näillä ikääntyneillä on paljon muita sairauksia, joiden vuoksi he kuolevat", hän sanoi. "Tyyppiesimerkki on syöpä. Aktiivisen syöpätaudin aikana kolesterolit usein laskevat. Ihminen kuolee siihen syöpään eikä matalaan kolesteroliin. Tästä ei siis voi automaattisesti päätellä, että korkeampi kolesteroli jotenkin pidentäisi elinikää."

Image

Ostoksilla kävijän verenpaine mitattiin 28.11.2016 supermarketissa Irvinissä Kaliforniassa osana ohjelmaa, jossa lääketieteen asiantuntijat ja ravitsemusterapeutit antoivat neuvoja ruokaan liittyen. (AFP / Robyn Beck)

Kolesterolin alentaminen ei vahingoita aivoja

Päivityksissä esitetään väitteitä myös kolesterolista sekä aivoista ja mielialasta.

Yhden väitteen mukaan kolesteroli muodostaa 20% aivoista.

Luku on kuitenkin virheellinen. Vuonna 2016 Acta Naturae -lehdessä julkaistussa aivojen kolesteroliaineenvaihduntaa käsittelevässä artikkelissa (arkistoitu versio) todetaan, että kolesteroli on tärkeä aivosolukalvojen lipidiosa ja muodostaa 23–25% kehon kokonaiskolesterolimäärästä. Itse aivojen kolesterolipitoisuus on kuitenkin 15–30 mg yhtä grammaa kudosta kohden  eli 1,5–3,0%.

Ennaltaehkäisevän kardiologian johtaja Eric Brandt Michiganin yliopiston sydän- ja verisuonikeskuksesta kertoi AFP:lle sähköpostitse 20.3., että aivojen kolesterolijärjestelmä on erillinen muun elimistön kolesterolista.

"Aivot käyttävät apolipoproteiini E:tä tärkeimpänä lipoproteiinia kolesterolin kuljettamiseen, ja keho käyttää apolipoproteiini B:hen perustuvia lipidimolekyylejä isossa verenkierrossa", hän sanoi. "Aivojen kolesterolilla on hidas aineenvaihdunta, ja se vaihtuu vuosikymmenten saatossa, kun taas kehon kolesteroli vaihtuu muutamassa viikossa." Hän lisäsi, että jotkin kolesterolin säätelemiseen käytetyt lääkkeet voivat vaikuttaa aivojen kolesteroliaineenvaihduntaan, mutta sillä "ei ole osoitettu olevan pitkäkestoisia kielteisiä vaikutuksia".

Balady lisäsi, että on osoitettu, että "edes hyvin alhaisilla LDL-kolesteroliarvoilla ei ole haitallista vaikutusta" aivojen toimintaan tai muistiin.

"Tutkimuksissa on osoitettu, että henkilöillä, joilla on lisääntyneitä verisuonisairausten riskitekijöitä (korkea kolesteroli, diabetes, tupakointi, korkea verenpaine), on kohonnut riski sairastua vaskulaariseen dementiaan", hän lisäsi. "On oletettavaa, että näiden tekijöiden pitäminen hallinnassa vähentää dementian riskiä tulevaisuudessa."

Toisen väitteen mukaan kolesteroli parantaa mielialaa.

Brandt sanoi toisessa sähköpostissa 25.3., että tämänhetkisessä tutkimuksessa ei ole lopullisia vastauksia liittyen kolesterolin ja mielialan yhteyteen.

"Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että matalammalla kolesterolitasolla on yhteys parempaan mielialaan, mutta toisissa on havaittu vastakkainen tulos", hän sanoi. Hän lisäsi, että ruokavaliot, joissa on vähän kolesterolia ja jotka vähentävät kolesterolin määrää, kuten  kokokasvisruokavalio, on yhdistetty parantuneeseen mielialaan. Yhteys havaittiin esimerkiksi vuonna 2023 Food & function -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio).

Päivityksissä väitetään lisäksi, että kolesteroli on "tehokas antioksidantti". Antioksidantit ehkäisevät muiden aineiden hapettumista ja voivat esimerkiksi ehkäistä vapaiden radikaalien vaikutuksia elimistössä.

Hekkala sanoi, että väitteelle kolesterolista antioksidanttina ei ole näyttöä.

Brandt lisäsi 20.3., että "on selkeästi tiedossa, että hapettunut kolesteroli on haitallista ja yksi mahdollisista mekanismeista, joiden kautta veren kolesteroli aiheuttaa atereskleroosia".