Sosiaalisessa mediassa vääristellään maailman suurimman koronarokotteiden turvallisuutta koskevan tutkimuksen tuloksia

Koronarokotteiden arvioidaan pelastaneen miljoonia henkiä. Sen jälkeen, kun helmikuussa 2024 julkaistiin tähän mennessä laajin vertaisarvioitu tutkimus rokotteiden turvallisuudesta, sosiaalisessa mediassa alkoi levitä harhaanjohtavia väitteitä, joissa kiistetään rokotteiden turvallisuus. Tutkimuksen tehneiden tutkijoiden sekä riippumattomien asiantuntijoiden mukaan tutkimustulokset vahvistavat, että rokotteen haittavaikutukset ovat harvinaisia ja niihin liittyy paljon vähemmän riskejä kuin koronatartuntaan.

"Uusi tutkimus: koronarokotus yhdistetty sydän- ja hermostosairauksiin", lukee ruotsalaisen Aftonbladet -iltapäivälehden jutun otsikossa. Juttu julkaistiin helmikuun 2022 lopulla. Jutun ingressissä selvennetään, että koronarokotuksen seurauksena on olemassa "pieni mutta kohonnut riski sairastua useaan sairauteen" ja että tulokset perustuvat 99 miljoonan ihmisen aineistoon.

Aftonbladetin otsikko levisi suomalaisessa sosiaalisessa mediassa, jossa sitä käytettiin vihjaamaan, että tutkimuksessa paljastetaan uutta tietoa rokotteiden turvallisuudesta ja osoitetaan niiden olevan haitallisia. Esimerkiksi X:ssä julkaistussa päivityksessä, jota on jaettu yli 50 kertaa, otsikkoa kommentoitiin näin: "Eikö Suomen isomedia saa kirjotettua mitä haittaa korona[rokote] on tehnyt?!" Päivityksessä sana "rokote" on korvattu kuvilla lääkeruiskuista.  

Image

Kuvakaappaus X:ssä julkaistusta päivityksestä, jossa jaetaan harhaanjohtavia väitteitä (otettu 15.3.2024)

Samanlaisia väitteitä jaettiin myös Facebookissa ja Telegramissa. Aftonbladetin otsikko levisi laajasti myös ruotsalaisessa sosiaalisessa mediassa, ja tutkimusta vääristeltiin myös muilla kielillä, kuten englanniksi ja ranskaksi.

Tutkimus (arkistoitu versio) julkaistiin 12.2.2024 Vaccine-lehdessä. Siinä arvioidaan koronarokotteiden turvallisuutta kahdeksassa maassa.

Tutkimuksen kirjoittajat ja muut rokoteasiantuntijat kertoivat AFP:lle, että tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia tuloksia eikä ihmisten pitäisi olla ottamatta koronarokotetta niiden vuoksi.

Euroopan lääkevirasto EMA on arvioinut, että koronarokotteet ovat pelastaneet miljoonia henkiä (arkistoitu versio). 

Mistä tutkimuksessa on kyse?

Vaccine-lehdessä julkaistu tutkimus on tähän mennessä suurin koronarokotteiden turvallisuutta käsittelevä tutkimus: siinä tarkasteltiin 99 miljoonaa henkilöä Australiassa, Kanadassa, Ranskassa, Tanskassa, Skotlannissa, Argentiinassa, Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Sen toteutti Global Vaccine Data Network (arkistoitu versio), Yhdysvaltain tautikeskuksen (CDC) rahoittama, rokotteiden tehokkuutta ja turvallisuutta tutkiva kansainvälinen tutkimusverkosto.

Tutkijat vertasivat 13 haittavaikutuksen ilmaantuvuutta koronarokotuksen jälkeen samojen sairauksien ilmaantuvuuteen vuosina 2015–2019 eli ennen pandemiaa. Tutkijat luokittelivat haittavaikutukset, joita esiintyi yli 1,5 kertaa odotettua useammin, "turvallisuussignaaleiksi". He kuitenkin huomauttavat, että esiintyvyyden kasvu ei merkitse syy-yhteyttä.

Tutkimus "vahvisti aiemmin todettuja turvallisuussignaaleja liittyen myokardiittiin, perikardiittiin, Guillain-Barrén syndroomaan ja aivolaskimotukoksiin". Lisäksi siinä tunnistettiin muita mahdollisia turvallisuussignaaleja, jotka vaativat lisätutkimuksia.

Image

Kuvakaappaus Vaccine-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta (otettu 26.2.2024)

Sydämeen liittyvät turvallisuussignaalit jo tiedossa

Epidemiologi Katrine Wallacen mukaan tutkimus ei ole "uutispommi", toisin kuin sosiaalisessa mediassa vihjataan. Wallace on apulaisprofessori Chicagon yliopiston kansanterveyden laitoksella. Hän analysoi tuloksia 22.2. julkaistussa blogikirjoituksessa (arkistoitu versio): "Tärkeimmät, tilastollisesti merkittävät tutkimustulokset oikeastaan vain vahvistivat turvallisuussignaaleja, jotka oli havaittu jo aiemmin muiden tietokantojen perusteella ympäri maailmaa", hän kirjoittaa.

Mitä sydänsairauksiin tulee, tutkijat kirjoittavat, että tutkimus "vahvistaa tulokset aiemmin havaituista harvinaisista myokardiitti- ja perikardiittitapauksista ensimmäisen ja toisen mRNA-rokoteannoksen jälkeen".

On ollut tiedossa jo vuodesta 2021, että mRNA-koronarokotteisiin liittyy myokardiitin eli sydänlihastulehduksen ja perikardiitin eli sydänpussintulehduksen riski erityisesti nuorilla miehillä.

EMA totesi (arkistoitu versio) heinäkuussa 2021, että tulehduksia esiintyy Modernan ja Pfizerin mRNA-rokotteiden ottamisen jälkeen hyvin harvoin.

Lokakuussa 2021 THL ohjeisti, että alle 30-vuotiaille ei tarjota Modernan rokotetta sydänlihastulehdusriskin vuoksi. THL kuitenkin huomautti, että "tutkimuksen mukaan koronarokotettujen sydänlihastulehdukset ovat ylipäätään harvinaisia". Modernan rokote ei ole enää käytössä Suomessa.

Epidemiologi Anders Peter Hviid vahvisti tämän AFP:lle 23.2. Hviid on yksi tutkimuksessa mukana olleista tutkijoista ja professori Tanskan kansanterveyslaitoksella. "Yleisesti yhteys mRNA-rokotteiden ja sydäntulehduksen välillä on kuvattu jo hyvin, mutta ne [tulehdukset] ovat harvinaisia ja niissä on hyvä ennuste", hän sanoi. Hän lisäsi, että on tärkeää ymmärtää, ovatko yhteydet kausaalisia ja mikä niiden taustalla oleva mekanismi on, jotta voidaan parantaa tulevia rokotteita, joissa käytetään samoja teknologioita.

Toinen tutkimuksessa mukana ollut tutkija Jeff Kwong oli samaa mieltä. Hän sanoi, että tutkimuksen tulokset eivät saa häntä epäröimään rokotusten suosittelemista.

"Päinvastoin tutkimus vahvistaa tietoa, että koronarokotteet ovat hyvin turvallisia", hän sanoi AFP:lle 27.2.

Kwong on Toronton yliopiston Centre for Vaccine-Preventable Diseases -keskuksen apulaisjohtaja. Hänen mukaansa tutkimus vahvistaa, että kansalliset seurantajärjestelmät pystyvät havaitsemaan harvinaisia haittavaikutuksia ja että yleisemmät riskit olisi jo tunnistettu.

Hän sanoi, että potilaiden on myös otettava huomioon se, että koronatartuntaan liittyy suurempia riskejä kuin rokotteeseen.

Elokuussa 2022 julkaistussa, 22 tutkimukseen perustuvassa meta-analyysissa (arkistoitu versio) havaittiin, että koronatartunnan saaneilla oli seitsemän kertaa suurempi riski saada myokardiitti kuin rokotetuilla. 

AstraZenecaan liittyvä aivolaskimotukoksen riski tunnistettu aiemmin

Sydämeen liittyvien riskien lisäksi tutkimuksessa vahvistettiin aivolaskimotukoksen riski. Siinä aivolaskimot tukkeutuvat verihyytymän seurauksena.

AstraZenecan virusvektorirokotteen saaneilla oli kolme kertaa suurempi riski saada tukos odotettuun ilmaantuvuuteen verrattuna. Tukokset ovat kuitenkin harvinaisia: tutkijat havaitsivat vain 69 tapausta 99 miljoonan rokotteen saaneen henkilön joukossa verrattuna odotettuun 21 tapaukseen.

EMA ilmoitti (arkistoitu versio) jo huhtikuussa 2021, että veritulpat on listattava "hyvin harvinaisina" AstraZenecan rokotteen haittavaikutuksina. 

Image

Ihmiset jonottivat koronarokotteita Taipein päärautatieasemalla 29.4.2022. (AFP / Sam Yeh)

Harvinaisia neurologisia riskejä

Vaccine-lehden tutkimuksessa havaittiin Guillain-Barrén syndrooma -tapausten kasvaneen tilastollisesti merkittävästi. Syndrooma on immuunivälitteinen tulehdus, joka vaikuttaa selkäytimestä ulos tuleviin hermojuuriin. Tutkimuksessa havaittiin 190 tapausta 42 päivän sisällä AstraZenecan-rokotteen ottamisesta. Odotettu ilmaantuvuus oli 76 tapausta.

Tutkijat tunnistivat myös akuutin disseminoituneen enkefalomyeliitin (ADEM) turvallisuussignaaliksi. Kyseessä on aivojen ja selkäytimen tulehdus. Tutkimuksessa tapauksia havaittiin seitsemän, kun odotettu määrä oli kaksi.

Hviid kuitenkin sanoi, että tutkimus "ei todista syy-seuraussuhdetta" neurologisten sairauksien ja rokotteiden välillä. Hän lisäsi, että tutkijat havaitsivat "hyvin pienen mahdollisen riskin" ainoastaan tutkimuksen laajuuden vuoksi. ADEM-tapauksia oli lähes 100 miljoonan ihmisen otoksessa alle 10.

"Nämä signaalit koskivat AstraZenecan ja Modernan rokotteiden ensimmäisiä annoksia", Hviid lisäsi. "Emme havainneet näitä signaaleja näiden kahden covid-19-rokotteen muiden annosten jälkeen emmekä havainneet niitä minkään laajemmin käytössä olleen Pfizer/BioNTechin rokotteen annoksen jälkeen."

Ranskan terveysviranomaisten tilaamassa, lokakuussa 2023 julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) osoitettiin, että Guillain-Barrén syndrooman riski on huomattavasti suurempi koronatartunnan kuin koronarokotuksen jälkeen.

Hviid sanoi, että tutkimuksen tulosten ei pitäisi estää ihmisiä ottamasta koronarokotetta. "Pääviesti on, että koronarokotuskampanjat ovat olleet hyvin tehokkaita vakavan tautimuodon ehkäisemisessä", hän sanoi. "Muutamat vakavat haittavaikutukset, joita olemme havainneet tässä ja muissa tutkimuksissa, ovat olleet harvinaisia."

AFP on osoittanut vääriksi useita koronarokotteisiin liittyviä väitteitä, esimerkiksi täällä ja täällä.