Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt lämmittävät ilmastoa

Tieteessä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että nykyinen ilmastonmuutos johtuu ihmisen toiminnasta, joka on lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta merkittävästi esiteollisen ajan jälkeen. Huhtikuun 2024 alussa laajasti jaetussa Facebook-päivityksessä väitetään kuitenkin, että ilmakehässä on niin vähän hiilidioksidia, että sillä ei ole vaikutusta ilmastoon. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että vaikka hiilidioksidin määrä voi vaikuttaa vähäiseltä, hiilidioksidipäästöjen nopea kasvu on johtanut nykyiseen ilmaston lämpenemiseen. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat katastrofaalisia, ja niitä on nähtävissä jo nyt.

Suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, jota on jaettu yli 200 kertaa huhtikuun 2024 alun jälkeen, kehotetaan lukijoita kuvittelemaan ilmakehä satana metrinä. Eri alkuaineiden määrät esitetään niin ikään metreinä ilmaistuina pituuksina. Päivityksen mukaan näin ilmaistuna 100 m:ssä ilmakehää on 0,036 m hiilidioksidia. Lisäksi päivityksessä sanotaan, että tästä vain 2 mm on ihmisen tuottamaa. "Tämän häviävän pienen määrän nämä huijarit väittävät muuttaman maapallon ilmastoa", väitetään lopuksi.

Image

Kuvakaappaus Facebook-päivityksestä, jossa epätosi väite esitetään (otettu 10.4.2024)

Sen kieltäminen, että ihmisen toiminta vaikuttaa ilmastoon, on yleinen ilmastodisinformaation aihe. AFP on tarkistanut samanlaisia väitteitä aiemminkin, esimerkiksi täällä ja täällä.

Päivityksessä mainittu ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vastaa suunnilleen todellisuutta, mutta väite, että sen vaikutus ilmastonmuutokseen on "huijausta", on epätosi. Sen sijaan tieteessä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että nykyinen ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että hiilidioksidin määrän nopea kasvu johtaa siihen, että luonto ei pysty sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Lisääntynyt hiilidioksidin määrä johtaa lämpötilojen nousuun

Päivityksessä metreinä esitetty hiilidioksidin määrä on 0,038 m sadassa metrissä ilmakehää eli 0,038% koko ilmakehästä. Tämä vastaa suurin piirtein Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasan ilmoittamaa määrää. Viimeisimmän mittauksen mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 425 ppm (miljoonasosaa) eli 0,04% (arkistoitu versio) helmikuussa 2024. Myös muiden päivityksessä mainittujen alkuaineiden pitoisuudet pitävät paikkansa.

Ajatus siitä, että hiilidioksidin määrä olisi liian vähäinen vaikuttaakseen ilmastoon, on kuitenkin epätosi. Tutkijoiden mukaan juuri ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat johtaneet lämpötilojen nousuun viimeisen vuosisadan aikana.

Kuten Ilmasto-opas.fi:ssä (arkistoitu versio) selitetään, hiili on luonnossa jatkuvassa kierrossa eri varastojen välillä. Tätä kutsutaan hiilen kiertokuluksi. Kun hiilidioksidia tuotetaan ilmakehään, luonnollinen kiertokulku jakaa lisähiilen ilmakehän, valtamerten ja kasvipeitteen välillä. Ilmasto-opas.fi on Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä, ilmastonmuutosta käsittelevä sivusto.

CO2 Human Emissions -projektin (CHE) mukaan ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin järkyttäneet hiilen kiertokulun luonnollista tasapainoa (arkistoitu versio). CHE on eurooppalainen aloite ihmisen tuottamien hiilidioksidipäästöjen seuraamiseksi. 

Image

Hiilen kiertokulku (AFP / Eléonore HUGHES, Sophie RAMIS, Julia Han JANICKI)

CHE arvioi (arkistoitu versio) ihmisen tuottaman hiilidioksidin määräksi 29 gigatonnia verrattuna hiilen kiertokulussa kiertävään 750 gigatonniin. Näiden lukujen perusteella laskettu ihmisen tuottaman hiilidioksidin osuus kokonaishiilidioksidin määrästä (3,9%) on samaa suuruusluokkaa kuin Facebook-päivityksessä mainitun 2 mm:n osuus (5,6%) kaikesta ilmakehän hiilidioksidista (0,036 m). Sen vaikutus ilmastoon on silti merkittävä.

"Vaikka fossiilisista polttoaineista tuleva hiilidioksidi on hyvin pieni osa maailmanlaajuista hiilen kiertokulkua, lisähiilidioksidi on kumulatiivista, koska luonnollinen hiilen vaihto ei pysty sitomaan kaikkea lisähiilidioksidia", CHE:n sivuilla kerrotaan.

Apulaisprofessori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta vahvisti AFP:lle sähköpostitse 16.12. aiemmassa faktantarkistuksessa, että vaikka hiilidioksidi muodostaa ilmakehän tilavuudesta 0,04%, sillä on merkittävä rooli kasvihuoneilmiön ja ilmaston lämpenemisen kannalta, koska se vangitsee lämpöä. "Loput on käytännössä typpeä ja happea, jotka eivät ime itseensä ja palauta takaisin maan pinnalta heijastunutta lämpösäteilyä, kuten CO2 tekee. Eli CO2:n pieni osuus ei tässä ole oleellista, oleellista on, että CO2:ta ja muita kasvihuonekaasuja ylipäänsä siellä on", hän sanoi. 

Kuten Ilmasto-opas.fi:ssä (arkistoitu versio) selitetään, tietyt kaasut ilmakehässä – tärkeimpinä vesihöyry ja hiilidioksidi – toimivat kuin kasvihuoneen lasikatto päästäessään sisään auringon säteilyä ja estäessään osaa siitä karkaamasta takaisin avaruuteen. Artikkelissa kerrotaan, että kun lisää kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena, kasvihuoneilmiö voimistuu ja lämmittää ilmastoa.

Image

Kasvihuoneilmiö (AFP / Gal ROMA, Sophie RAMIS)

Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA raportoi (arkistoitu versio) huhtikuussa 2024, että hiilidioksidin määrä on nyt 50% suurempi kuin ennen teollistumista. Raportissa kerrotaan, että hiilidioksidin määrä nousee "suurimmaksi osaksi fossiilisten polttoaineiden vuoksi, joita ihmiset polttavat tuottaakseen energiaa". Raportin mukaan ennen teollista vallankumousta 1700-luvun puolivälissä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden osuus oli 280 ppm tai vähemmän. 

Luonto ei ole lisännyt hiilidioksidia ilmakehään ihmisen kannalta merkityksellisen ajanjakson aikana, Lohila sanoi. "Luonnosta sekä vapautuu CO2:ta (mikrobit hajottavat kuollutta orgaanista ainesta) että sitä sitoutuu sinne (yhteytys), mutta luonto ei ihmisen kannalta relevantissa aikaikkunassa ole ilmaan mitään lisännyt. Sen sijaan hiilenkierto oli jotakuinkin tasapainossa ennen ihmisen toiminnan vaikutusta, ts. CO2-pitoisuus pysyi pitkään samana."

Hän lisäsi, että geologisissa mittakaavoissa hiilidioksidin pitoisuus on vaihdellut eri ilmastojaksojen mukaan, mutta korosti, että "nykyisenkaltaisia pitoisuuksia ei ole maapallolla esiintynyt ainakaan pariin miljoonaan vuoteen". 

Luonto ei ehdi sopeutumaan hiilidioksidin määrän nopeaan kasvuun

Lisäksi hiilidioksidin määrä kasvaa ilmakehässä niin nopeasti, että elämä maapallolla ei ehdi sopeutumaan siihen.

"Hiilidioksidin pitoisuus on vaihdellut suuresti aikojen saatossa, ja elämä maapallolla on sopeutunut siihen", ilmastoanalyytikko Pelle Boberg Ruotsin ympäristönsuojeluviranomaisesta, Naturvårdsverketistä, sanoi AFP:lle sähköpostitse 15.2.2024 aiemmassa faktantarkistuksessa.

Esimerkiksi kasvit ovat sopeuttaneet ilmarakojensa (pienten, esimerkiksi yhteyttämiseen tarvittavien aukkojen) määrää hiilidioksidipitoisuuden mukaisesti, Boberg selitti.

Ongelma on nykyisen hiilidioksidipitoisuuden kasvun nopeus, hän sanoi: "Se lämmittää ilmakehää nopeasti, ja tämän seurauksena se muuttaa koko maapallon ilmastoa (geologisesta näkökulmasta erittäin nopeasti)... Muutos tapahtuu niin nopeasti, että ekosysteemien on yhä vaikeampaa ehtiä sopeutua siihen."

Bobergin mukaan muutoksen seuraukset ovat erityisen näkyviä alueilla, joilla ilmastonmuutos tapahtuu erityisen nopeasti tai jotka ovat erityisen herkkiä sille, kuten arktinen alue ja trooppiset koralliriutat. Sama koskee myös ihmisten rakentamaa infrastruktuuria, ruoantuotantoa ja asutusta, joihin suhteellisen vakaa ilmasto, mukaan lukien vakaa merenpinnan korkeus, on vaikuttanut holoseenin aikana eli viimeisimmän jääkauden jälkeen.

"Yleensä ottaen eri ilmastomuuttujien kannalta haaste voi usein olla muutoksen nopeus pikemmin kuin absoluuttiset arvot itsessään", Boberg sanoi.

Kuten Columbian yliopiston ilmastolaitoksen artikkelissa (arkistoitu versio) kerrotaan, nykyistä korkeammat ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat planeetan "normaalitila", mutta menneet muutokset hiilidioksidin määrässä ovat yleensä ottaen tapahtuneet sellaisella tahdilla, joka on mahdollistanut organismien sopeutumisen muutokseen. "Tämä on vähemmän todennäköistä nykyisen nopean lämpenemisen aikana", artikkelissa sanotaan.

Yllä mainitun NOAA:n raportin mukaan vuosittainen ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvu on viimeisen 60 vuoden aikana ollut sata kertaa nopeampaa kuin aiempien luonnollisten lisääntymiskausien aikana.

Lämpenemistrendi on esitetty alla olevassa kaaviossa YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kuudennesta arviointiraportista (arkistoitu versio) elokuulta 2021:

Image

Kaaviossa näkyy, kuinka ihmisen toiminnan aiheuttamat päästöt lämmittävät planeettaa. Vasemmalla: ilmaston lämpeneminen on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 1850 alkaen. Oikealla: lämpeneminen olisi vähäisempää ilman ihmisen toiminnan aiheuttamia päästöjä (IPCC/ kuudes arviointiraportti)

Ilmastonmuutoksen seuraukset jo havaittavissa

Sään ääri-ilmiöihin erikoistuva järjestö World Weather Attribution on arvioinut, että ilmastonmuutos on lisännyt eri katastrofien, kuten tulvien ja myrskyjen, todennäköisyyttä. Maailman ilmatieteen järjestön vuonna 2021 julkaisemassa raportissa osoitettiin, että säähän liittyvien katastrofien määrä on viisinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Syynä ovat ilmastonmuutos, lisääntyneet äärisääilmiöt sekä parantuneet raportointikäytännöt. Carbon Briefin analyysissä elokuulta 2022 perehdyttiin yli 500 äärisääilmiöön ja havaittiin, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos teki yli 70%:sta niistä todennäköisempiä tai vakavampia.

Lisäksi IPCC:n viimeisimmän raportin mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset ovat olleet havaittavissa jo useita vuosia ja että ne lisääntyvät ja voimistuvat entisestään, jos ilmastonmuutos jatkuu samalla nopeudella kuin nyt.