Biologit työskentelevät lääkelaboratoriossa kehittämässä rokotetta koronainfektiota vastaan 31. maaliskuuta 2021 Nantesissa, Länsi-Ranskassa ( AFP / Loic Venance)

Tässä tutkimuksessa ei sanota, että mRNA-rokotteet muuttavat perimää

© AFP 2017-2022. Kaikki oikeudet pidätetään.

Maaliskuussa tuhansia kertoja useilla kielillä jaetuissa somepäivityksissä väitetään, että Lundin yliopiston tutkimus todistaa mRNA-koronarokotteiden, joita valmistavat esimerkiksi Pfizer-BionTech ja Moderna, muuttavan ihmisen perimää. Todellisuudessa tutkimuksessa kirjoitettiin, että tutkimuksen tekijät "eivät tiedä" vaikuttavatko rokotteet ihmisen perimään, eli genomiin. Useat eri instituutiot lisäksi kiistävät väitteen siitä, että mRNA-rokotteet voisivat muokata ihmisen perimää. Asiantuntijat ovat myös kyseenalaistaneet tutkimuksen tulokset, koska tutkimuksessa käytettiin syöpäsoluja terveiden solujen sijasta ja rokotetta annettiin suuria annoksia.

"Lundin yliopistossa Ruotsissa tehty tutkimus vahvistaa yhden pahimmista koronarokotteisiin liittyvistä peloistamme -- Eli mRNA rokote onkin nyt muuttanut perimää. Periytyy mahdollisesti jälkeläisille asti", kerrotaan 26. helmikuuta 2022 julkaistussa Facebook-päivityksessä.

Väitettä Lundin yliopiston tutkimuksesta on Facebookin tietojen mukaan jaettu suomeksi yli 600 kertaa (esim. täällä ja täällä) ja tuhansia kertoja esimerkiksi saksaksi ja ranskaksi.

Kuvakaappaus virheellisestä Facebook-päivityksestä (otettu 22.3.2022)

Current Issues in Molecular Biology-lehdessä 25. helmikuuta 2022 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin Pfizerin koronarokotteen, eli BNT162b2:n, vaikutusta ihmisen maksasoluviljelmään in vitro, eli koeputkessa. Tutkimuksessa käytettiin solulinjaa nimeltä Huh7, joka on peräisin syöpämaksakudoksesta.

Tutkimuksen tekijät kertovat tutkimuksen osoittavan, että rokote pääsee nopeasti solun sisälle, jossa tapahtuu mRNA-molekyylin käänteinen transkriptio DNA:ksi. mRNA-molekyylin rooli rokotteessa on saada lihassolut tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.

Tutkimuksessa kuitenkin todetaan suoraan, että "tässä vaiheessa emme tiedä, integroituuko BNT162b2:sta käänteisesti transkriptoitunut DNA solujen genomiin." Tämän osoittamiseksi olisi tehtävä lisää tutkimuksia, tekijät kirjoittavat.

Berliinissä sijaitsevan Humboldt yliopiston molekulaarisen solubiologian professori Ann Ehrenhofer-Murray vahvisti AFP:lle 16. maaliskuuta, että tutkimuksessa ei osoitettu rokotteen DNA:n integroitumista perimään.

Ehrenhofer-Murrayn mukaan pelkkä käänteinen transkriptio ei johda tähän prosessiin. Todennäköisesti tutkittujen maksasolulinjojen solut pilkkovat ja poistavat transkriptoidun DNA:n ajan myötä, Ehrenhofer-Murray toteaa.

Tutkimusmenetelmää ja tuloksia kritisoitu

Useat asiantuntijat ovat myös kyseenalaistaneet ruotsalaistutkimuksen menetelmät ja epäilleet havaintoja siitä, että mRNA:n muuttuisi DNA:ksi maksasoluissa. Esimerkiksi syöpäsolujen käyttöä tutkimuksessa on kritisoitu.

"Huh7 on syöpäsolulinja, jossa tärkeä solun korjausproteiini on viallinen. Lisäksi linjan perimä on todella epävakaa", Leipzigin yliopiston biokemian professori Annette Beck-Sickinger selitti AFP:lle 3. maaliskuuta 2022.

Siksi johtopäätöksiä terveiden maksasolujen osalta, joilla on täydellinen valikoima korjausproteiineja, ei tulisi tehdä, Beck-Sickinger kertoo.

Toinen kritisoitu osa tutkimusta oli rokotteen annostus. Se oli huomattavasti suurempi kuin tavallinen ihmiselle annettava annos, Beck-Sickinger selittää.

"Jos annostelet huomattavasti enemmän, voit myös odottaa immuunijärjestelmän ylireagointia. mRNA-nanohiukkanen pysyy solussa luonnottoman kauan, koska mitä enemmän annostelet soluihin, sitä hitaammin mRNA ja hiukkanen hajoavat."

Myös Montrealin yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen professori Nathalie Grandvaux kritisoi tutkimusta Twitterissä 28. helmikuuta. Grandvaux totesi, että tutkimus oli "kaukana vakuuttavasta" ja "huonosti valvottu."

"He esittävät, että Pfizerin rokotteen mRNA voisi muuntua DNA:ksi maksasoluissa. Data ei kuitenkaan tue väitettä", Grandvaux kirjoitti ja kritisoi tutkimuksessa käytettyä suurta rokoteannosta.

AFP otti yhteyttä myös ruotsalaisen tutkimuksen tekijöihin, mutta ei saanut vastausta artikkelin julkaisuun mennessä.

Samankaltaisia väitteitä aiemmin

Väitteitä siitä, että mRNA-koronarokotteet muuttaisivat ihmisen perimää, on liikkunut verkossa pandemian alkuvaiheista lähtien. AFP on aiemmin kumonnut useita vääriä väitteitä aiheesta (esim. täällä ja täällä).

Useat asiantuntijat ovat kertoneet AFP:lle, että rokotteen sisältämä RNA ei pääse solun tumaan, jossa DNA sijaitsee. RNA pysyy solulimassa, eli tuman ulkopuolella olevassa nesteessä.

"RNA:n ja DNA:n rakenteet ovat keskenään hyvin erilaisia. Siksi koronarokotteen mRNA ei pysty liittymään rokotetun solujen perimään eli DNA:han. mRNA-rokote ei siis voi muokata ihmisen perimää", THL kirjoittaa verkkosivuillaan, jotka on päivitetty 26. tammikuuta 2022.

"Koronarokotteiden mRNA on yksijuosteinen RNA molekyyli, joten toisin kuin kaksijuosteinen DNA, se ei integroidu elimistön perintötekijöihin. Ei siis tarvitse pelätä, että rokote aiheuttaisi syöpää, vaikuttaisi hedelmällisyyteen tai tulevien lasten perimään", Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kirjoitti blogikirjoituksessaan 7. syyskuuta 2021.

Nyt maaliskuussa leviävässä Facebook-päivityksessä linkitetään THL:n ja Rämetin lausuntoihin ja väitetään, että Lundin yliopiston tutkimus kyseenalaistaisi väitteet. Kuten artikkelissa kerroimme, tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Lisäksi lukuisat tutkimuslaitokset, yliopistot ja terveysviranomaiset eri puolilla maailmaa ovat kertoneet, että koronarokotteet eivät muuta ihmisen perimää, kuten ranskalainen tutkimuslaitos Inserm, Ranskan lääkevirasto ANSM ja Yhdysvaltain tautikeskus (CDC).

Kääntänyt ja sovittanut suomeksi:
ROKOTUKSET COVID-19