Väitteet, että länsimaat vetivät suurlähettiläänsä pois Turkista hieman ennen maanjäristystä, ovat perusteettomia
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 15. maaliskuuta 2023 09:44
- Lukuaika: 4 minuuttia
- Teksti: Kate TAN, Ede ZABORSZKY, AFP Australia, AFP Unkari
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Anna HOLLINGSWORTH
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Luettelo maista, jotka vetivät suurlähettiläänsä pois Turkista 24 tuntia ennen maanjäristystä", alkaa suomenkielinen, maaliskuun 2023 alussa julkaistu Facebook-päivitys. Tämän alla on nimetty kahdeksan maata, joiden väitetään tehneen näin, mukaan lukien Kanada, Yhdysvallat, Britannia, Saksa, Belgia, Italia, Alankomaat ja Ranska.
Päivitykset ilmestyivät sen jälkeen, kun 7,8 magnitudin maanjäristys iski Kaakkois-Turkkiin ja Syyriaan 6.2. ja vaati yli 50 000 kuolonuhria. Päivityksiä jaettiin yli sata kertaa Facebookissa suomeksi, ja samanlaisia päivityksiä levisi ympäri maailmaa, mukaan lukien Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa, Britanniassa, Slovakiassa ja Saksassa, keräten tuhansia jakokertoja. Myös Unkarissa levisi päivityksiä, joissa oli samanlainen lista maista ja joissa viitattiin lisäksi lähteenä Associated Press (AP) -uutistoimiston artikkeliin. Artikkelilla ei kuitenkaan tosiasiassa ole mitään tekemistä maanjäristyksen kanssa.
Jotkut sosiaalisen median käyttäjät yhdistivät väitteet salaliittoteorioihin siitä, että Turkin ja Syyrian maanjäristykset olivat ihmisen aiheuttamia. "Eli järkätty juttu", yksi käyttäjä kommentoi päivityksiä. Toiset viittasivat Yhdysvaltain ionosfäärin tutkimusohjelmaan eli High-frequency Active Auroral Research Prorgramiin (HAARP). AFP on aiemmin osoittanut vääriksi väitteitä, joissa HAARP yhdistetään maanjäristykseen, esimerkiksi täällä. Kommenteissa vihjattiin myös, että NATO olisi maanjäristyksen takana. AFP osoitti täällä vääräksi väitteen, että Turkin sisäministeri Süleyman Soylu olisi yhdistänyt maanjäristyksen tämänhetkisiin Nato-jäsenyysneuvotteluihin.
Useiden edellä mainittujen länsimaiden Turkin-suurlähetystöjen edustajat kertoivat AFP:lle, että niiden suurlähettiläät olivat maassa katastrofin aikaan.
Turkki on yksi maailman seismisesti aktiivisimmista alueista. Asiantuntijoiden mukaan eri tekijät yhdessä, mukaan lukien maanjäristyksen ajoitus, sen episentrin sijainti sekä romahtaneiden rakennusten heikot rakenteet, tekivät helmikuun järistyksestä erityisen kuolettavan.
Suurlähetystöt kiistävät väitteet
Ranskan, Kanadan, Saksan, Belgian, Alankomaiden ja Italian Turkin-suurlähetystöt vahvistivat AFP:lle, että niiden suurlähettiläät olivat maassa maanjäristyksen aikaan helmikuussa.
"Alankomaiden suurlähettilästä ei evakuoitu. Hän ei ole poistunut Turkista vuoden 2023 alun jälkeen", Alankomaiden Turkin-suurlähetystön toinen lähetystösihteeri Soleiman Ghafouri sanoi ja lisäsi, että suurlähettiläs Joep Wijnands oli kotonaan Ankarassa, kun maanjäristys tapahtui.
Belgian ulkoasiainministeriön edustaja kertoi AFP:lle 23.2.2023, että Belgian konsulaatti Istanbulissa on yhä suljettu yleisöltä "terroristiuhan" vuoksi Ruotsissa ja Tanskassa tapahtuneiden Koraanin polttamisten jälkeen. Edustaja kuitenkin sanoi, että konsulaatti oli toiminnassa ja että Belgian suurlähetystö Ankarassa oli auki maanjäristyspäivänä.
"Koko Belgian diplomaattinen ja konsulaattihenkilökunta Turkissa oli täysin valmiina kello viisi aamulla 6. helmikuuta hoitamaan maanjäristyksen seurauksia, mukaan lukien pahiten kärsineillä alueilla asuvien yli 200 belgialaisen tilannetta", hän kertoi AFP:lle.
AFP jäljitti ja arvioi väitteissä mainittujen kahdeksan suurlähetystön virallisilta sosiaalisen median tileiltä tehtyjä päivityksiä. Myös ne osoittavat, että suurlähetystöjen henkilökunta työskenteli Turkissa maanjäristyksen jälkeen.
Yhdysvaltain suurlähetystö ei vastannut suoraan AFP:n yhteydenottoon, mutta Yhdysvaltain Turkin-suurlähettiläs Jeffry Flake esiintyi CNN:llä Ankarasta käsin maanjäristyksen jälkeisenä päivänä noin kello 12:07 paikallista aikaa keskustellakseen maanjäristyksesta juontaja Jake Tapperin kanssa.
Myös Britannian Turkin-suurlähettilään Jill Morrisin twiitit viittaavat siihen, että hän oli Turkissa, kun maanjäristys tapahtui. Hän julkaisi esimerkiksi kuvan vierailustaan Britannian pääkonsulaattiin Istanbulissa 26.1., päivityksen maanjäristyksestä sen tapahtumapäivänä 6.2. kello 8:07 paikallista aikaa sekä valokuvan 13.2. humanitaarisesta avusta Ankarassa maanjäristyksen koettelemille ihmisille.
Lisäksi Alankomaiden ja Ranskan suurlähettiläät valokuvattiin Turkissa vain muutamaa päivää ennen maanjäristystä. Ranskalais-turkkilainen yhdistys Küçük Kulüp Derneği Izmirissä julkaisi Twitterissä valokuvan Ranskan suurlähettilään Hervé Magron vierailusta 3.2. Alankomaiden suurlähettiläs Joep Wijnands valokuvattiin samana päivänä tapaamassa turkkilaista poliitikkoa Ahmet Davutoglua tämän puolueen päämajassa Ankarassa.
AP:n artikkeli käsittelee turvallisuushuoliin liittyviä diplomaattisia jännitteitä, ei maanjäristystä
Kuten yllä mainittiin, joissakin päivityksissä muilla kielillä viitataan AP:n artikkeliin harhaanjohtavien väitteiden lähteenä. Artikkelin otsikko on: "Turkki sanoo, että länsi ei ole jakanut tietoja turvallisuusuhasta". Artikkeli on kuitenkin päivätty 3.2.2023, eli se julkaistiin kolme päivää ennen maanjäristystä.
Artikkelissa käsitellään jännitteitä Turkin ja joidenkin länsimaiden välillä liittyen monien eurooppalaisten konsulaattien sulkemiseen Istanbulissa turvallisuussyistä. Myös AFP uutisoi asiasta.
Turvallisuusvaroitukset tehtiin, kun diplomaattiset jännitteet lisääntyivät Turkin kieltäytyessä hyväksymästä Ruotsin ja Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon. Jännitteet kasvoivat viime kuukausina järjestettyjen protestien vuoksi, joissa anti-islamistinen äärioikeistolainen poliitikko poltti Koraanin Ankaran suurlähetystön edessä sekä Tukholmassa että Kööpenhaminassa.
Turkin viranomaiset ilmaisivat ärtymyksensä länsimaiden turvallisuusvaroituksiin liittyen ja kutsuivat koolle yhdeksän länsimaan suurlähettiläät ja tärkeimmät edustajat tuomitakseen ne. AFP uutisoi, että Belgian, Britannian, Ranskan, Saksan, Italian, Alankomaiden, Ruotsin, Sveitsin ja Yhdysvaltain suurlähettiläät ja korkea-arvoiset virkahenkilöt osallistuivat tapaamiseen ulkoasiainministeriössä Ankarassa 2.2.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä