Sosiaalisessa mediassa valikoidaan aineistoja ilmaston lämpenemisen kiistämiseksi

"NASA: 'Ilmaston lämpenemistä ei ole olemassa'", sanotaan artikkelin otsikossa, joka näkyy suomenkielisissä sosiaalisen median päivityksissä levitetyssä kuvakaappauksessa. Päivityksissä on linkki juttuun NewsPunchissa, joka on julkaissut disinformaatiota ennenkin. AFP on osoittanut vääriksi useita alustalla esitettyjä väitteitä aiemmin, esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.

Väitettä jaettiin suomeksi Facebookissa yli sata kertaa helmikuun alusta lähtien, ja se levisi myös Telegramissa.

Image

Kuvakaappaus virheellisiä väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 27.2.2023)

6.2.2023 julkaistussa NewsPunchin artikkelissa toistetaan väitteitä ilmastokriittisen Watts Up With That? -blogin kirjoituksesta.

NewsPunchin artikkelissa väitetään, että ilmaston lämpenemistä ei ole tapahtunut "8 vuoteen ja 5 kuukauteen" ja että tämä perustuu "NASAn tällä viikolla julkaisemaan viralliseen aineistoon", mistä seuraa, että "ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on suurin tieteellinen huijaus koskaan".

Todisteena väitteille artikkeleissa esitetään University of Alabama Huntsvillen (UAH) aineistoon perustuvia graafeja. Aineistot puolestaan perustuvat kahden yhdysvaltalaisen instituution, NASAn ja Yhdysvaltain meren- ja ilmastontutkimuslaitoksen (NOAA), tekemiin satelliittimittauksiin. Graafit esittävät lämpötilan muutosta sekä kahdeksan vuoden mittaisella ajanjaksolla sekä pidemmällä jaksolla vuodesta 1978 vuoteen 2023. Artikkeleissa väitetään, että graafit osoittavat, ettei viime vuosina ole ollut lämpenevää kehityskulkua ja että pitkäaikainen lämpeneminen on "leutoa" ja vähempää kuin tieteellisissä ennusteissa.

AFP puhui ilmastoasiantuntijoille, joiden mukaan artikkeli esittää aineistoja harhaanjohtavasti. He selittivät, että aineisto perustuu mittauksiin alatroposfäärissä, jossa lämpötilat nousevat vähiten, ja että satelliittimittaukset ovat vähemmän luotettavia kuin maanpinnalta tehdyt mittaukset. Lisäksi heidän mukaansa ilmaston kehityskulkujen havaitsemiseksi tarvitaan pidempiä ajanjaksoja kuin harhaanjohtavissa väitteissä esitetään.

Kirsikanpoimintaa aineistosta

Artikkeleiden graafien lähteeksi mainitaan "UAHv6", ja niissä on linkki aineistoon taulukkomuodossa UAH:n kansallisen avaruustiede- ja teknologiakeskuksen sivuilla.

Kuten UAH:n sivuilla kerrotaan sen tuottamista globaaleista lämpötilaraporteista, niiden aineisto perustuu NOAA:n ja NASAn satelliittien mittauksiin, ja kuten säännöllisesti julkaistuista raporteista itsestään ilmenee, niissä seurataan alatroposfäärin lämpötiloja.

Asiantuntijoiden mukaan nämä aineistot esittävät heikointa lämpenemistä.

"Kuvaan on kirsikanpoimittu aineisto (UAHv6 alatroposfääri) siten, että se esittää kaikista heikointa lämpenemistä eri lämpötila-aineistoista", tutkija Mika Rantanen Ilmatieteenlaitokselta kertoi AFP:lle sähköpostitse 23.2.2023. Hän selitti, että tämä johtuu siitä, että alailmakehässä lämpeneminen on heikompaa kuin maanpinnalla ja että UAH on vähiten lämpenemistä esittävä aineisto, kun vertaillaan alatroposfäärin lämpötilaa esittäviä aineistoja. "Edellä mainituista syistä kyseinen UAHv6-aineisto on usein skeptikkojen käytössä", hän sanoi.

Satelliittimittaukset eivät myöskään ole vakaita, ja niiden tuottamia tietoja on korjattava.

"Vaikka ne ovat hyvä tarkkailualusta, ne eivät ole vakaita eivätkä asioiden lopullinen ratkaisija", vanhempi ilmastotieteilijä Howard Diamond NOAA:n ilmaresurssilaboratoriosta College Parkissa Marylandissa kertoi AFP:lle 5.3. Hän selitti, että satelliitit ajelehtivat korkeussuunnassa ja niiden kiertoradat ajelehtivat vaakasuunnassa. "Tämän seurauksena satelliittien käyttäjien on korjattava aineistonsa sen varmistamiseksi, että ajelehtimiset eivät anna väärää kuvaa lämpenemisestä tai viilenemisestä, sillä ne eivät mittaa lämpötilaa suoraan", hän sanoi ja lisäsi, että "satelliiteissa on muitakin ongelmia". Niihin kuuluu muun muassa, että satelliittiaineistot ovat riippuvaisia mallinnuksista lämpötilojen johtamiseksi, sillä ne eivät mittaa lämpötilaa suoraan.

Myös NASA selittää sivuillaan, että se pitää satelliittimittauksia vähemmän tarkkoina kuin maanpinnalla oleviin lämpömittareihin perustuvia mittauksia.

Diamond selitti myös, että toinen ryhmä, Remote Sensing Systems, käsittelee satelliittiaineistoja ja että sen parannellut aineistot osoittavat enemmän lämpenemistä kuin UAH:n kehittämät vastaavat aineistot.

Lyhyen aikavälin aineisto ei paljasta pitkän aikavälin kehityskulkuja

Sosiaalisessa mediassa jaetuissa artikkeleissa viitataan UAH:n aineistoon alatroposfäärin lämpötiloista syyskuun 2014 ja tammikuun 2023 välillä ja väitetään niiden perusteella, että viimeisen kahdeksan vuoden ja viiden kuukauden aikana ei ole ollut mitään lämpenemiskehitystä. Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin tarkasteltava pidempiä aikavälejä päätelmien tekemiseksi ilmaston kehityskuluista.

Rantanen selitti, että aikaväli 2014–2022 "ei ole mikään satunnainen mikä tahansa ajankohta". Alkupää esittää "super- El Niñon aikaa", kun taas loppupäässä on ollut kolme perättäistä La Niña -vuotta.

Kuten tässä NOAA:n artikkelissa selitetään, El Niño ja La Niña ovat ilmastoilmiöitä Tyynellä valtamerellä, jotka voivat vaikuttaa säähän maailmanlaajuisesti. Ne esiintyvät tyypillisesti 2–7 vuoden välein ja jatkuvat 9–12 kuukautta.

"Globaalit lämpötilat ovat keskimäärin korkeampia El Niño -vuosina ja alempia La Niña -vuosina", Rantanen sanoi ja lisäsi, että ilmiö korostuu vielä enemmän alatroposfäärissä kuin maanpinnalla. "Siksi on luonnollista ja täysin odotettua että trendi on tasainen tuona ajankohtana", hän sanoi graafissa esitetystä aikajaksosta.

Myös Diamond sanoi, että ilmaston lämpenemisen pysähtymiselle ei ole todisteita. Hän selitti, että vaikka vuosien 1997/98 El Niñon jälkeen "saattoi olla jonkin verran keskimääräistä hitaampaa lämpenemistä", nopea lämpötilojen nousu palasi vuosina 2015–16 ja sen jälkeen lämpötilat ovat maailmanlaajuisesti pysyneet melko lämpiminä. "Viimeiset kahdeksan vuotta ovat lämpimimmät kahdeksan vuotta mittaushistorian alun jälkeen 1800-luvun puolivälissä."

Diamond huomautti, että ajatusta lämpenemisen hidastumisesta on käsitelty myös tutkimuksissa. Vuonna 2015 ilmestyneessä analyysissa Science-lehdessä havaittiin, että "oletettu 'hiatus' lämpenemisessä on vain aikaisempien analyysien tuote". Vuonna 2017 Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa vahvistettiin tämä ja sanottiin, että "aikaisemmin raportoidut viime vuosien maanpinnan lämpeämisnopeudet on aliarvioitu".

Lisäksi graafissa esitetty ajanjakso on liian lyhyt päätelmien tekemiseksi ilmaston kehityskuluista.

Rantasen mukaan vuosille 2014–2022 laskettu trendi "ei taatusti ole tilastollisesti merkitsevä". "Lyhyen aikavälin trendeillä ei ole ennustearvoa", hän sanoi. "Johtuen lähinnä El Niño/ La Niña -vaihtelusta alle 10 vuoden trendit voivat olla kumpaan suuntaan tahansa."

EU:n Copernicus-ohjelman ilmastonmuutosta koskevan palvelun johtaja Carlo Buontempo oli samaa mieltä. Hän kertoi AFP:lle sähköpostitse 24.2.: "'Ei mitään trendiä' viimeisen X vuoden aikana on tyypillinen kieltäjien argumentti, joka ei sovi erityisen hyvin yhteen lausuntomme kanssa siitä, että viimeiset kahdeksan vuotta ovat olleet kahdeksan mittaushistorian lämpimintä vuotta. On kyse kirsikanpoiminnasta."

Ilmaston lämpenemisen tutkimiseksi tarvitaan aineisto, joka kuvaa maanpinnan lämpötiloja, ja on keskityttävä vähintään 30 vuoden trendeihin, jotta El Niñon ja La Niñan vaihtelu saadaan eliminoitua, Rantanen tiivisti.

Kuten tässä AFP:n faktantarkistuksessa selitetään, viimeisten vuosikymmenien lämpeneminen on havaittavissa kuuden kansanvälisen tahon käyttämissä aineistoissa: Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen, Copernicuksen käyttämässä ERA5-aineistossa, NOAA:n GlobalTemp-aineistossa, Japanin meteorologisen laitoksen JRA-55-aineistossa, Britannian ilmatieteenlaitoksen HadCRUT5:ssa, NASAn GISTEMPv4:ssa sekä kalifornialaisen, voittoa tavoittelemattoman Berkeley Earth -ryhmän aineistossa. Tämä on esitetty alla:

Image

Vuosittaiset lämpötila-anomaliat esiteollisesta ajasta lähtien ( AFP / Simon MALFATTO, Laurence SAUBADU)

"Vaikka satelliitti- ja maanpinnan työkalut mittaavat perustavanlaatuisesti eri suureita, kaikissa aineistoissa näkyy johdonmukainen lämpenemissignaali. Kehityskulku satelliittiaineistoissa on 0,11°C vuosikymmentä kohden vuodesta 1979 alkaen verrattuna 0,16°C:seen vuosikymmentä kohden maanpinnan mittauksissa", Diamond sanoi.

Lisäksi NASA:n selkeästi julkilausuma näkemys ilmaston lämpenemisestä on linjassa tieteellisen yksimielisyyden kanssa: NASAn sivuilla sanotaan, että "on yksiselitteisiä todisteita, että maapallo lämpenee ennennäkemätöntä vauhtia" ja että "ihmisen toiminta on pääsyy". Sivuilla on aiheeseen liittyviä todisteita ja aineistoja.

Ennustettu ilmaston lämpenemisen lisääntyminen

Harhaanjohtavassa blogissa väitetään myös, että YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ennusteet ilmaston lämpenemisestä ovat vääriä. Siinä sanotaan, että yhden, sekä vuoden 1990 ja 2021 raportissa olleen, IPCC:n skenaarion mukaan ennustettu lämpenemistahti vuoteen 2100 on 0,3°C vuosikymmenessä, mutta "oikea lämpenemisnopeus" vuodesta 1990 lähtien on ollut vain 0,137°C vuosikymmenessä. Jälkimmäisestä sanotaan, että se ei osoita "käytännössä mitään kiihtymistä verrattuna 0,134K:iin vuosikymmenessä 44 vuoden ajan vuodesta 1978 lähtien".

Väite on kuitenkin harhaanjohtava. Ilmaston lämpenemisen tahdin on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa, ja tahti vaihtelee eri skenaarioissa.

IPCC:n vuonna 2021 ilmestyneessä kuudennessa arviointiraportissa arvioidaan, että maailmanlaajuinen maanpinnalta mitattu keskilämpötila vuosina 2081–2100 on hyvin todennäköisesti 0,2°C–1,0°C korkeampi vähäpäästöisissä skenaarioissa ja 2,4°C–4,8°C korkeampi korkeapäästöisissä skenaarioissa verrattuna lähimenneisyyteen (1995–2014).

"Tuleva lämpenemisen tahti riippuu siitä, kuinka paljon päästöjä päästämme tulevina vuosikymmeninä", Imperial College Londonin Grantham-instituutin tutkimusjohtaja Joeri Rogelj sanoi AFP:lle sähköpostitse 8.3. Hän on osallistunut IPCC:n raporttien laatimiseen.

Hän selitti, että ilmaston lämpenemisen tahdin odotetaan kasvavan hieman seuraavan vuosikymmenen aikana sekä vähä- että korkeapäästöisissä skenaarioissa johtaen noin 1,5°C:een lämpenemiseen vuosina 2021–2024 verrattuna vuosiin 1850–1900. Tahti kasvaa eri skenaarioissa eri syistä, hän sanoi.

"Korkeapäästöisissä skenaarioissa lämpenemisen tahti kasvaa, koska ilmakehään päästetään enemmän kasvihuonekaasuja, mikä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä", hän sanoi. Vähäpäästöisissä skenaarioissa kasvihuonekaasuista johtuvan ilmaston lämpenemisen tahti puolestaan hidastuu, mutta kun ilmansaasteet vähenevät, ilmassa ni vähemmän heijastavia aerosoleja, mikä puolestaan johtaa pienempään viilennysvaikutukseen.

On myös harhaanjohtavaa verrata IPCC:n ennusteita ja satelliittiaineistoja, sillä niissä tarkastellaan eri asioita.

"IPCC:n ennusteet perustuvat maanpinnan lämpötiloihin, jotka on mitattu lämpömittareilla, jotka ovat huomattavasti tarkempia ja luotettavampia kuin satelliittimittaukset", ilmastotieteen luennoitsija Paulo Ceppi Imperial College Londonin Grantham-instituutista sanoi sähköpostitse 8.3. "Emme odota, että maanpinnan lämpötilatrendit ovat identtisiä troposfäärin (ilmakehän) lämpötilatrendien kanssa – joten vaikka kummatkin tunnettaisiin täydellisen paikkansapitävästi, siltikään ei olisi järkeä verrata UAH:n aineistoa maanpinnan lämpötila-aineistoon."

Analyysit osoittavat, että ilmastomallit, kuten IPCC:n, ovat yleensä ottaen paikkansapitäviä.

Kuten tässä AFP:n faktantarkistuksessa selitetään, Carbon Briefin vuonna 2017 tekemä analyysi ilmastomalleista osoittaa, että vaikka jotkut mallit ennustivat vähemmän ja jotkut enemmän lämpenemistä todellisiin havaintoihin verrattuna, kaikissa niissä mallinnettiin vuosien 1970 ja 2016 välillä kasvavia lämpötiloja, jotka eivät olleet kaukana todellisuudesta. Tutkijat puhuivat mallien puolesta myös tässä AFP:n faktantarkistuksessa.

Carbon Briefin analyysin mukaan IPCC:n ensimmäisen arviointiraportin (vuoden 1990 raportti) business as usual -skenaariossa, jossa merkittäviin ilmastotoimiin ei ole ryhdytty, yliarvioitiin lämpenemisen tahti noin 17%:lla vuosien 1970 ja 2016 välillä: skenaariossa ennustettiin 1°C:n lämpenemistä kyseisellä aikajaksolla verrattuna todellisuudessa havaittuun 0,85°C:seen. "Tämä johtuu suurimmaksi osaksi paljon suuremmista ilmakehän CO2-pitoisuuksista kuin todellisuudessa ilmeni", analyysissa sanotaan.

Myös The Conversationin artikkelissa vuodelta 2012 arvioitiin, kuinka paikkansapitävä IPCC:n vuoden 1900 ennuste ilmaston lämpenemisestä vuosille 1990–2030 oli verrattuna ensimmäisen kahdenkymmenen vuoden aikana mitattuihin lämpötiloihin. Kuten artikkelissa sanotaan, IPCC:n arvion mukaan maailma lämpenisi noin 1,1°C:lla vuosina 1990–2030, eli puolivälin ennuste on 0,55°C vuoteen 2010 mennessä. Artikkelin mukaan maailma oli lämmennyt 0,39°C ja ero selittyy luonnollisesta heittelystä johtuvasta vaihtelusta arvioissa.

IPCC:n kuudennen arviointiraportin ensimmäisessä luvussa on kaavio, jossa verrataan IPCC:n aikaisempien raporttien sekä useiden ilmastotieteilijöiden, kuten Syukuro Manaben ja James Hansenin, ennusteita lämpötiloista mitattuihin lämpötiloihin. Se osoittaa, että ennusteet ja mitatut lämpötilat täsmäävät melko hyvin eivätkä ne eroa toisistaan enempää kuin 0,2°C:lla.

Image

Vene Montbel-järven rannalla Lounais-Ranskassa 21.2.2023. Ranskan sääpalvelu kertoi 21.2., että Ranska oli saavuttanut 31 päivän kuivuusennätyksensä. ( AFP / Valentine CHAPUIS)

Ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset jo nähtävissä

Artikkeleissa ilmaston lämpenemistä sanotaan myös "hitaaksi, vähäiseksi, harmittomaksi ja ainakin tähänastisen todistusaineiston perusteella vahvasti nettohyödylliseksi".

Diamond sanoi, että vaikka ihmisen aiheuttaman lämpenemisestä johtuva lämpötilojen kasvu etenee tahtia, josta "jotkut sanovat, ettei se yksinkertaisesti ole ongelma", tämä lämpeneminen edustaa vain noin 7%:a hiilidioksidin aiheuttaman lämpenemisen vaikutuksista. Hän selitti, että loput 93% lämpenemisestä tapahtuu valtamerien alla. "Lämmön kertyminen valtameriin ei lopulta vain ilmene planeetan pinnalla, mutta, Henryn laina tunnetun käsitteen mukaisesti, kun valtameret jatkavat lämpenemistään, tällä hetkellä valtameriin sidottu CO2 alkaa päästää kaasua takaisin ilmakehään, ja siinä missä valtameret ovat käytännössä palvelleet nieluna sekä CO2:lle että lämmölle, jossain vaiheessa ne eivät pysty enää tekemään tätä, ja lämpeneminen ilmentyy planeetan pinnalla".

Kuten AFP on selittänyt aiemmin, ilmastonmuutoksen kielteiset seuraukset ovat olleet havaittavissa vuosien ajan.

Esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin erikoistuva järjestö World Weather Attribution on arvioinut, että ilmastonmuutos on lisännyt eri katastrofien, kuten tulvien ja myrskyjen, todennäköisyyttä.

YK:n Maailman ilmatieteen järjestön elokuussa 2021 julkaisemassa raportissa osoitettiin, että säähän liittyvien katastrofien määrä on viisinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Syynä ovat raportin mukaan ilmastonmuutos, lisääntyneet äärisääilmiöt sekä parantuneet raportointikäytännöt.

Carbon Briefin analyysissa elokuulta 2022 perehdyttiin yli 500 äärisääilmiöön ja havaittiin, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos teki yli 70%:sta niistä todennäköisempiä tai vakavampia.

IPCC:n viimeisimmässä raportissa osoitetaan, että ilmastonmuutoksen seuraukset, jotka ovat olleet havaittavissa jo useita vuosia, jatkavat lisääntymistään ja voimistumistaan, jos ilmastonmuutos jatkuu samalla tahdilla kuin nyt.

AFP on osoittanut aiemmin vääriksi useita ilmastoon liittyviä väitteitä. Ne ovat nähtävissä täällä.