Epätodet väitteet espanjantaudin alkuperästä leviävät sosiaalisessa mediassa
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 24. marraskuuta 2022 10:49
- Lukuaika: 7 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Vuoden 1918 influenssa EI ollut lainkaan 'flunssa'", sanotaan lokakuussa 2022 julkaistussa Telegram-päivityksessä. Siinä väitetään virheellisesti, että vuoden 1918 influenssan leviäminen ja sen aiheuttamat kuolemat johtuivat aivokalvontulehdusrokotekokeesta, joka alkoi Fort Rileyn tukikohdassa ja otettiin käyttöön koko Yhdysvalloissa.
Vastaavanlaisia epätosia väitteitä on levitetty kuukausien ajan, esimerkiksi Facebookissa tammikuussa 2022 (kuvakaappaus alla).
Facebook-päivityksessä esitetään samankaltainen epätosi väite, että pandemian aiheutti aivokalvontulehdusrokote, jota annettiin Fort Rileyn sotilaille, jotka puolestaan veivät taudin mukanaan Eurooppaan lähtiessään ensimmäiseen maailmansotaan.
Päivityksissä esitetään yhtäläisyyksiä vuoden 1918 influenssan ja Covid-19-pandemian välillä ja viitataan perusteettomaan salaliittoteoriaan, jonka mukaan Covid-19-pandemia järjestettiin maailman väestön kontrolloimiseksi tai sen osittaiseksi tuhoamiseksi. AFP on osoittanut vääräksi samanlaisia väitteitä aikaisemminkin, esimerkiksi täällä.
Tammikuista Facebook-päivitystä kommentoivat käyttäjät näyttävät ottavan väitteet tosissaan: "Ompas mielenkiintoinen teksti", yksi sanoi. "Todella mielenkiintoinen ja hyvä teksti!!!" toinen kommentoi.
Myös Rapsodiassa, Uudessa MV-lehdessä ja Uudessa Verkkomediassa tammikuussa julkaistuissa artikkeleissa esitetään sama tapahtumasarja. Niissä väitteet on esitetty sekä englanninkielisellä, suomeksi tekstitetyllä videolla että kirjoitetussa jutussa, jossa toistetaan videon väitteitä. AFP on osoittanut vääriksi kyseisillä alustoilla esitettyjä väitteitä useita kertoja aiemmin (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä).
Samanlaisia väitteitä on esitetty myös muilla kielillä aiemmin; marraskuussa 2020 AFP kirjoitti Uudessa-Seelannissa leviävistä epätosista väitteistä vuoden 1918 influenssapandemiaa koskien.
Tutkimuksissa on tunnistettu vuoden 1918 influenssapandemian aiheuttanut virus
AFP puhui influenssan, mikrobiologian ja tautihistorian asiantuntijoille, jotka selittivät, että päivityksissä esitetty teoria on epätosi. Heidän mukaansa pandemian aikana kuolleiden henkilöiden kudosnäytteisiin perustuvat tutkimukset osoittavat tämän.
"Vuoden 1918 influenssan aiheutti varmuudella virus, ja tämä osoitettiin vuonna 1919 tehdyssä infektiotutkimuksessa, josta raportoitiin Pasteur-instituutin vuosikerrassa", Francis Crick -instituutin Maailmanlaajuisen influenssakeskuksen entinen johtaja John McCauley sanoi AFP:lle sähköpostitse 8.11.
Tarkka viruskanta määritettiin vasta 1990-luvulla, jolloin tutkijat tutkivat vuoden 1918 influenssapandemian toisessa, hyvin vakavassa aallossa kuolleiden ihmisten ruumiinavauksissa otettuja kudosnäytteitä, lääketieteen ja kansanterveyden historiaan erikoistuva professori Mari Webel Pittsburghin yliopistosta selitti 10.11.
"Tiedämme, että vuosien 1918–1919 pandemian aiheutti H1N1-kannan influenssavirus", hän sanoi ja selitti, että H1 ja N1 viruksen nimessä viittaavat kahteen tärkeään tekijään influenssaviruksessa: "H viittaa hemagluttiniiniin, joka on reseptoria sitova proteiini, ja N viittaa neuraminidaasiin, joka on viruksen leviämiseen liittyvä entsyymi."
Kuten Cold Spring Harbor Perspectives in Medicine -lehdessä vuonna 2020 ilmestyneessä katsauksessa vuoden 1918 pandemiasta tehtyihin tutkimuksiin selitetään, tutkijoiden mukaan pandemia lähti liikkeelle todennäköisesti villivesilintujen influenssa A -viruksesta.
"Tiedämme myös, että vesilinnut ovat influenssavirusten luonnollisia isäntiä", Webel sanoi.
"Ei kliinisesti mahdollista", että aivokalvontulehdusrokote aiheuttaisi influenssapandemian
Aivokalvontulehdusrokote ei voinut aiheuttaa influenssapandemiaa, asiantuntijat selittivät.
"Ei ole mahdollista, että meningokokkirokote olisi aiheuttanut vuoden 1918 influenssapandemian", McCauley sanoi. "En pysty kuvittelemaan, miten se muodostaisi uskottavan hypoteesin."
Lääketieteen sekä tartuntatautien ja mikrobiologian apulaisprofessori Mohamed Yassin Pittsburghin yliopistosta vahvisti tämän. 11.11. lähetetyssä sähköpostissa hän sanoi, että "ei ole kliinisesti mahdollista", että aivokalvontulehdusrokote vaikuttaisi vuoden 1918 influenssapandemian kaltaisen taudin syntymiseen. "On tärkeää huomata, että influenssa on virus ja kyseessä oleva aivokalvontulehdus on bakteeri – ne ovat täysin erilaisia olioita", hän sanoi 17.11. "Bakteerit ovat vapaasti eläviä soluja, kun taas virukset ovat yhdistelmä molekyylejä, jotka tarvitsevat isännän selvitäkseen ja lisääntyäkseen."
Webel selitti, että aivokalvontulehdusrokotteet 1900-luvun alkupuolella perustuivat antiseerumeihin, eli niitä varten kerättiin seerumia tartunnan saaneiden eläinten verestä. "Kun eläimet tuottivat vasta-aineita, veriseerumi kerättiin ja sitten yksin vasta-aineet piikitettiin ihmiseen", hän sanoi. "Se ei ollut heikennetty virus, eikä sillä ollut mitään tekemistä varsinaisen aivokalvontulehdusta aiheuttavan bakteerin kanssa, se ei ollut samanlainen rokote kuin nykyään, jossa käytetään elävää, heikennettyä versiota patogeenista tai jopa kuollutta versiota patogeenista immuunivasteen tuottamiseksi", hän sanoi.
Hän huomautti myös, että periaatteessa ihmiset, jotka ovat kerääntyneet yhteen saadakseen rokotteen, voivat edesauttaa hyvin tarttuvan influenssaviruksen leviämistä. Tämä ei kuitenkaan "olisi johtanut ensitapaukseen. Ensitapaus oli linnusta ihmiseen siirtynyt mutaatio, joka levisi sitten ihmiseltä ihmiselle". Ensitapaus viittaa "ensimmäiseen tapaukseen tai potilaaseen, joka tulee terveysviranomaisten tietoon", Yhdysvaltain tautikeskuksen verkkosanastossa selitetään.
Bakteeriperäinen keuhkokuume jälkitautina
Verkossa leviävissä epätosissa väitteissä väitetään lisäksi, että vuoden 1918 influenssapandemiassa ei ollut kyse viruksesta vaan keuhkokuumetta aiheuttavasta bakteerista. Väitteissä viitataan "Yhdysvaltain terveysviraston vuoden 2008 artikkeliin" ja väitetään, että siinä näytetään, kuinka "bakteeriperäinen keuhkokuume oli tappaja ainakin 92,7%:ssa tarkastelluista tapauksista".
Väitteiden videoversioissa näkyy kuvakaappaus artikkelista, jonka otsikko on "Bakteeriperäinen keuhkokuume aiheutti suurimman osan vuoden 1918 pandemian kuolemista". Artikkeli julkaistiin elokuussa 2008 Yhdysvaltain terveysviraston verkkosivuilla, ja siinä esitetään yhteenveto The Journal of Infectious Diseases -lehdessä ilmestyneestä tutkimuksesta.
Tutkimuksessa ei kuitenkaan sanota, että pandemian olisi aiheuttanut bakteeri. Sen sijaan kuten yhteenvetoartikkelissa selitetään, "suurin osa uhreista kuoli bakteeriperäiseen keuhkokuumeeseen influenssavirustartunnan jälkeen. Keuhkokuume seurasi siitä, kun bakteeri, joka on yleensä nenässä ja kurkussa, tunkeutui keuhkoihin tietä pitkin, joka syntyi, kun virus tuhosi keuhkoputkia ja keuhkoja reunustavia soluja".
Lisäksi tiivistelmä- tai tutkimusartikkeleissa ei sanota, että bakteeriperäinen keuhkokuume oli "tappaja" 92,7%:ssa tapauksista, kuten sosiaalisen median väitteissä sanotaan.
Tällä hetkellä saatavilla olevassa versiossa tiivistelmäartikkelista ei mainita lukua 92,7% lainkaan. Artikkelisivu on arkistoitu useita kertoja vuodesta 2016 alkaen Wayback Machinessa, ja ensimmäisessä saatavilla olevassa versiossa maaliskuulta 2016 ei näy muutoksia verrattuna nykyiseen versioon.
Vastaavassa tutkimusartikkelissa, saatavilla täällä, kerrotaan, kuinka vuoden 1918 ruumiinavausnäytteitä tutkittiin bakteereiden tunnistamiseksi. Siinä mainitaan 92,7% vain kerran: "92,7% ruumiinavausten keuhkojen viljelmistä oli positiivisia ⩾1 bakteerin suhteen." Siinä ei sanota, että tämä kuvaisi pandemian aikana keuhkokuumeeseen kuolleiden ihmisten osuutta.
Kaikki asiantuntijat, joille AFP puhui, sanoivat, että bakteeriperäinen keuhkokuume jälkitautina johti kuolemiin vuoden 1918 influenssan aikana, vaikka kaikki heistä eivät olleet samaa mieltä yllä mainitun tutkimuksen kanssa siitä, että keuhkokuume aiheutti suurimman osan kuolemista.
"Minulle ei ole selvää, että suurin osa kuolemista vuonna 1918 oli bakteeriperäisiä", McCauley sanoi. Hän kuitenkin vahvisti, että silloin oli "bakteeriperäisiä komplikaatioita, kuten influenssan yhteydessä usein on, ja nämä vaikuttivat vuoden 1918 influenssapandemian kuolleisuuteen". Hän selitti, että tämä johtuu siitä, että "influenssa voi tehdä alttiiksi bakteeritulehdukselle".
Webel selitti, että bakteeriperäistä keuhkokuumetta on "poikkeuksellisen vaikeaa" hoitaa antibiooteilla ja että tämä on vielä vaikeampaa, kun antibiootteja ei ole saatavilla, kuten vuoden 1918 pandemian aikana. "Ne ovat syvällä keuhkoissa erityisesti, jos influenssatartunta on jo vaikuttanut haitallisesti keuhkoihin", hän sanoi bakteeriperäisistä keuhkokuumeista ja selitti, että ne "etenevät hyvin nopeasti ja niistä on hyvin vaikea selvitä". "Tämän kannalta on täysin totta, että monet influenssakuolemista, tai monet influenssapandemian aikana tapahtuneista kuolemista, johtuivat myöhemmistä bakteeriperäisistä keuhkokuumetartunnoista, mutta ne liittyivät alkuperäiseen influenssatartuntaan", hän sanoi.
Vakavat jälkitaudit eivät rajoitu vuoden 1918 pandemiaan. Virustartuntaa seuraavat, bakteereiden, sienten tai virusten aiheuttamat jälkitaudit ovat tyypillisesti vakavia ja voivat johtaa verenmyrkytykseen ja suureen kuolemanriskiin, Yassin lisäsi. "Tämä pätee influenssaan, COVIDiin ja moniin hengitysteiden viruksiin", hän sanoi.
Mistä vuoden 1918 pandemia alkoi?
Vaikka päivityksissä väitetään, että vuoden 1918 pandemia alkoi Fort Rileyn sotilastukikohdasta, sen alkupaikasta ei tosiasiassa ole yksimielisyyttä.
Webel huomautti, että "espanjantauti" on harhaanjohtava nimi. "Espanjantaudilla ei ollut mitään tekemistä Espanjan kanssa", hän sanoi. "Espanja päätyi nimeen, koska se oli neutraali sodan aikana ja siellä oli avoimempi lehdistö, joten siellä julkaistiin uutisia influenssasta."
Sotasensuuri mutkistaa myös pandemian alkupisteen jäljittämistä. "On vaikea tietää tarkalleen espanjantaudin alusta monessa maassa vallinneen sotasensuurin vuoksi", McCauley sanoi. "Armeijan alokkaiden lähikontaktit ja armeijan asumisjärjestelyt tekevät melkein minkä vain leviämisestä todennäköisempää."
Webel sanoi, että yksi teoria on, että pandemia alkoi Fort Rileysta. Teoria liittyy "sika-lintu-ihmiskontakteihin Yhdysvaltain Keskilännessä, ja sitten hyppy yhdestä lajista toiseen aloittaa poikkeuksellisen pandemian", hän selitti. On kuitenkin "muita teorioita, joiden mukaan kyseessä saattoi olla toisessa osassa maailmaa linnusta tapahtunut siirtymä, joka alkoi kiertää hyvin nopeasti ihmisväestöjen keskuudessa".
Rockefeller-rokotetutkimus Fort Rileyssa
Sosiaalisen median väitteissä vihjataan, että Rockefeller-instituutti oli vastuussa pandemiassa. Rockefeller-järjestöt ovat säännöllisesti disinformaation kohteena, ja AFP on osoittanut vääriksi Rockefeller-säätiöön liittyviä väitteitä esimerkiksi täällä ja täällä.
Rockefeller-instituutti, nykyään Rockefeller-yliopisto, on tehnyt lääketieteen, mukaan lukien rokote-, tutkimusta siitä lähtien, kun se perustettiin 1900-luvun alussa, yliopiston sivuilla selitetään. Rockefeller-säätiö, joka on erillinen Rockefeller-suvun perustama instituutio, puolestaan rahoittaa lääketieteen ja rokotetutkimusta, kuten säätiön sivuilla kerrotaan.
On totta, että Rockefeller-instituutti rokotti vapaaehtoisia armeijan tukikohdan sairaalassa Fort Rileyssa sen jälkeen, kun aivokalvontulehdus levisi siellä vuonna 1917. Fort Rileyn rokotuksista kerrottiin Frederick L. Gatesin kirjoittamassa, vuonna 1918 julkaistussa artikkelissa Journal of Experimental Medicine -lehdessä.
Gatesia kuvataan artikkelin alussa Yhdysvaltain lääkintäjoukkojen yliluutnantiksi, ja raportti on päivätty "tukikohdan sairaalasta, Fort Riley, Kansas, ja Rockefeller-instituutti lääketieteellistä tutkimusta varten, New York".
Artikkelissa selitetään, kuinka "epideemisen aivokalvontulehduksen puhkeamisen seurauksena Camp Funstonissa Kansasissa loka- ja marraskuussa 1917" sopiva rokoteannos määritettiin antamalla "alustava rokotesarja" "suhteellisen pienelle määrälle vapaaehtoisia". Camp Funston sijaitsi Fort Rileyn sotilasalueella. Tämän jälkeen rokotetta tarjottiin kaikille, jotka sen halusivat. Artikkelin mukaan rokote valmistettiin Rockefeller-instituutin laboratoriossa.
Tutkimusartikkelissa ei mainita, että rokotetta olisi annettu ihmisille sotilastukikohdan ulkopuolella. Confederation of Meningitis Organisations -kattojärjestön verkkosivujen mukaan aivokalvontulehdusrokotteiden tutkimus alkoi jo 1900-luvun alussa, mutta "rokotteet, jotka olivat turvallisia, vakaita ja tehokkaita pneumokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta vastaan", kehitettiin ensimmäistä kertaa 1930-luvulla ja niiden jäljessä tulivat rokotteet meningokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta vastaan 1960-luvulla.
Frederick L. Gates ja Bill Gates eivät ole sukua keskenään
Lopuksi päivityksissä vihjataan, että Frederick L. Gatesin ja Bill Gatesin välillä on yhteys. Samasta sukunimestä huolimatta Gatesit eivät kuitenkaan ole sukua keskenään.
Julkisen Find a Grave -hautatietokannan mukaan Frederick Lamont Gates teki tutkimusta Rockefeller-instituutilla ja oli erityisen tunnettu työstään influenssan parissa. Tietokannan mukaan hän oli Frederick Taylor Gatesin poika; Frederick Taylor Gates oli tiiviisti mukana Rockefeller-instituutin perustamisessa, kuten Rockefeller-arkistossa kerrotaan.
Kuten tässä AFP:n unkarinkielisessä faktantarkistuksessa selitetään, Frederick Taylor Gates ei ollut suorassa polvessa sukua Bill Gatesille – eivätkä näin ollen olleet hänen lapsetkaan. Kuten sukututkija William Addams Reitwisnerin kokoamista tiedoista näkyy, Bill Gatesin sukuhistoriassa, joka ulottuu suorassa polvessa hänen vanhemmistaan hänen 13 polvea aiemmin eläneisiin sukulaisiinsa, ei ole lainkaan Frederickejä.
AFP on osoittanut Bill Gatesiin kohdistuvia väitteitä vääriksi myös aiemmin, esimerkiksi täällä ja täällä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
