Yhdysvaltalaisdokumentissa toistetaan Trumpin todistamattomia väitteitä vaalivilpistä

© AFP 2017-2022. Kaikki oikeudet pidätetään.

Sosiaalisessa mediassa on jaettu marraskuun alusta lähtien suomenkielisiä päivityksiä, joissa toistetaan laajasti epätosina pidettyjä yhdysvaltalaisdokumentin väitteitä, että vuoden 2020 presidentinvaaleissa tapahtui vaalivilppiä, mukaan lukien laitonta äänestyslipukkeiden keräämistä. Asiantuntijoiden mukaan dokumentin niin kutsutut todisteet ovat aihetodisteita eivätkä tue väitteitä väärinkäytöksistä. Kymmenet tuomarit ovat hylänneet vilppiväitteet, ja yhdysvaltalaisen turvallisuusjärjestön mukaan on paljon näyttöä siitä, että kyseessä oli kaikkien aikojen turvatuin presidentinvaali.

"Dokumenttielokuva '2000 muulia' paljastaa todella massiiviset ja taitavasti koordinoidut vaalipetokset Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleista", sanotaan marraskuun alussa julkaistussa Facebook-päivityksessä (kuvakaappaus alla). Siinä viitataan konservatiivisen elokuvantekijä Dinesh D'Souzan tuottamaan dokumenttiin, joka julkaistiin toukokuussa 2022.

Päivityksessä on linkki Rapsodia-verkkosivulla 10.11.2022 julkaistuun juttuun, jossa esitetään samat väitteet. AFP on osoittanut vääriksi useita sivustolla esitettyjä väitteitä aiemmin, esimerkiksi täällä, täällä ja täällä. Samanlaisia väitteitä oli katsottu tuhansia kertoja Telegramissa, ja niitä jaettiin myös Twitterissä.

2000 muulia -dokumentissa (2,000 Mules) on puolitoista tuntia jännittävää musiikkia, uutislähetyksiä ja spekulatiivisia haastatteluita. Siinä esitetään väite salaliitosta, jossa tuhansille ihmisille tai "muuleille" maksettiin laittomien äänestyslipukkeiden viemisestä äänestyslaatikoihin vaa'ankieliosavaltioihin, kuten Georgiaan, Pennsylvaniaan ja Wisconsiniin, vuoden 2020 vaaleissa. Elokuvassa väitetään, että tästä todistavat valvontakameratallenteet ja matkapuhelinten sijaintitiedot, jotka on kerännyt konservatiivinen texasilainen vaalitarkkailuryhmä True the Vote, joka on aiemmin levittänyt misinformaatiota vaaleista.

"He peukaloivat ja varastivat vuoden 2020 presidentinvaalit", D'Souza sanoo dokumentissa. "Emme voi hyväksyä tätä, emme voi vain jatkaa eteenpäin."

Asiantuntijoiden mukaan väitteille ei kuitenkaan ole perusteita. "Väitetyt todisteet elokuvassa ovat vain aihetodisteita, ja elokuvantekijät ovat loikanneet uskomattomiin päätelmiin ilman riittäviä perusteita", Wisconsin-Madisonin yliopiston vaalitutkimuskeskuksen johtaja Barry Burden sanoi.

Kuvakaappaus epätotta väitettä levittävästä päivityksestä (otettu 21.11.2022)

Myös Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump tuki elokuvaa verkkosivuillaan 3.5.2022 julkaistussa lausunnossa. Äänestyslipukkeiden keräämiseen (eli kun kolmas osapuoli kerää ja palauttaa poissaolevien tai postitse äänestävien äänestyslipukkeet) liittyvät väitteet ovat osa teorioita, joista Trumpin kannattajat puhuivat sosiaalisessa mediassa Trumpin hävittyä vuoden 2020 vaalit.

Kymmenet Trumpin ja tämän liittolaisten esittämät oikeuskanteet äänestystuloksen kumoamiseksi epäonnistuivat, ja Yhdysvaltain korkein oikeus hylkäsi useita tapauksia, joissa kiistettiin vaalien tulos keskeisissä vaa'ankieliosavaltioissa. Useat tarkastukset ja uudelleenlaskennat kyseisissä osavaltioissa, mukaan lukien Arizonassa, Georgiassa, Michiganissa, Pennsylvaniassa ja Wisconsinissa, vahvistivat presidentti Joe Bidenin voiton.

Kummankin puolueen virkailijat, mukaan lukien Trumpin oikeusministeri William Barr, ovat toistuvasti kumonneet väitteet laajamittaisesta vilpistä. Vaikka yksittäisiä epäiltyjä vaalivilppitapauksia havaittiin marraskuun 2020 vaalien jälkeen, yksikään tuomioistuin ei ole tukenut väitettä, että ne olisivat voineet vaikuttaa olennaisesti vaalien tulokseen.

Tästä huolimatta perusteettomat väitteet ovat jatkuneet: Yhdysvaltain lokakuun 2022 lopussa ja marraskuun alussa pidettyjen välivaalien aikaan "muuli"väitteisiin uskovat henkilöt tarkkailivat ja kuvasivat äänestyslaatikoita öisin, kuten AFP:n raportissa kerrotaan.

Matkapuhelindata ei todista vilppiä

Dokumentissa True the Vote -ryhmän edustajat väittävät, että he ovat saaneet käsiinsä paikannustietoja, jotka tukevat väitettä, että vuonna 2020 tapahtui laitonta äänilipukkeiden keräämistä.

He sanovat, että True the Vote ja sen yhteistyökumppanit ostivat matkapuhelinten paikannustietoja useista vaa'ankieliosavaltioista ennen ja jälkeen presidentinvaaleja ja että tiedot näyttävät, kuinka yli 2000 ihmistä kävi useilla äänestyslaatikoilla ja voittoa tavoittelemattomissa järjestöissä eri kaupungeissa, mukaan lukien Atlantassa ja Philadelphiassa.

Jos matkapuhelimen käyttäjä meni lähelle äänestyslaatikkoa yli 10 kertaa ja lähelle voittoa tavoittelematonta järjestöä yli viisi kertaa 1.10.2020 ja vaalipäivän välisenä aikana, heitä pidettiin "muuleina".

True the Vote -ryhmän edustajat väittävät, että "muuleille" maksettiin vilpillisten äänten keräämisestä viemisestä äänestyslaatikoihin. Tämä perustuu osittain haastatteluun nimettömän ilmiantajan kanssa, jota sanotaan dokumentissa vastaanottovirkailijaksi. Ilimantaja ei kuitenkaan sano, kuka maksoi hänelle tai paljonko hän ansaitsi. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että dokumentin väitettä ei ole todistettu.

Burden sanoi, että myös vaalivirkailijoilla oli perusteltuja syitä käydä äänestyslaatikoilla, joissa oli käytössä useita turvallisuusmekanismeja. Lisäksi äänestyslaatikot on tarkoituksella sijoitettu alueille, joilla käy paljon väkeä, kuten kirjastoihin ja yliopistokampuksille, niin että keskivertokansalainen saattaa olla niiden läheisyydessä hoitaessaan päivittäisiä asioitaan.

"Matkapuhelinten jäljitystiedot eivät ole riittäviä todistamaan mitään muuta kuin että tietty henkilö oli 100 jalan päässä tietystä paikasta", valtiotieteen professori Charles Stewart Massachusetts Institute of Technologysta sanoi. "Sen perusteella ei voi näyttää, missä he olivat tarkalleen tai mitä he tekivät."

Henkilö, jonka väitetään käyneen usealla äänestyslaatikolla, voi olla esimerkiksi jakelija, taksinkuljettaja tai postin työntekijä, joka työskentelee kyseisellä alueella.

Vaalityöntekijä auttoi äänestäjää vaalipäivänä Robert E. Lake -koulussa Las Vegasissa 3.11.2020. ( AFP / Ronda Churchill)

AFP pyysi True the Votelta kommenttia. Tätä artikkelia julkaistussa pyyntöön ei ollut vastattu.

Jotkut älypuhelinsovellukset jakavat tai myyvät anonymisoituja paikkatietoja muille yrityksille. Myös verkkopalveluiden tarjoajat, kuten AT&T, ovat aiemmin myyneet asiakkaiden anonymisoituja paikkatietoja. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että on epäselvää, missä määrin tätä myyntiä tapahtuu yhä mutta että matkapuhelinten paikannustietoja voi yhä myydä laillisesti.

"Nämä yritykset eivät myy tietoja suoraan ihmisille vaan yleensä kolmansille osapuolille yhdistettäväksi", professori Jason Hong Carnegie-Mellon-yliopiston ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen instituutista sanoi. "On olemassa myös muita yrityksiä, jotka keräävät tietoja älypuhelinsovelluksista ja myyvät niitä, esim. Grindr."

"Suuri osa matkapuhelinmastojen tiedoista ei käytä GPS:ää", Hong sanoi. "Eli saisi paljon vääriä positiivisia tuloksia, jos yrittää tehdä tarkkoja arvioita käytöksestä."

Syyskuussa 2021 Georgian tutkintavirasto sanoi kirjeessä, että True the Voten toimittamat matkapuhelinten paikannustiedot eivät olleet todisteita laittomasta äänilipukkeiden keräämisestä osavaltiossa.

"Vaikka tiedot ovat erikoisia, ne eivät nykyisellään yllä todennäköisen syyn tasolle, että on tapahtunut rikos", viraston johtaja Vic Reynolds sanoi kirjeessä, kuten Georgia Public Broadcasting uutisoi.

Jeannie Osbourne (vasemmalla) ja Judy Nader seisoivat virallisen äänestyslaatikon vieressä valmistautuessaan äänestämään Kaliforniassa 13.10.2020. ( AFP / Frederic J. Brown)

Äänestyslipukkeiden kerääminen on laillista monissa osavaltioissa

2000 muulissa näytetään myös valvontakamerakuvaa äänestyslaatikoista vaa'ankieliosavaltioissa. Kuvien sanotaan olevan hankittu avointen tietopyyntöjen kautta.

Pikselöityneillä videoilla näkyy olevan ihmisiä, jotka jättävät useita äänestyslipukkeita äänestyslaatikoihin, osa myöhään yöllä. Yhdessäkään videopätkässä ei kuitenkaan näy ihmisiä jättämässä äänestyslipukkeita useammin kuin kerran, eivätkä videot osoita, että äänestäjät olisivat osallistuneet laittomaan äänestyslipukkeiden keräämisjärjestelmään.

Muiden äänestyslipukkeiden viemistä kutsutaan äänestyslipukkeiden hakemiseksi ("ballot collection") tai halventavasti äänestyslipukkeiden korjaamiseksi ("ballot harvesting"). National Conference of State Legislatures -järjestön mukaan 30 osavaltiossa – mukaan lukien 2000 muulissa mainituissa Arizonassa, Georgiassa ja Michiganissa – joku toinen kuin äänestäjä "saa nimenomaisesti palauttaa äänestyslipukkeen äänestäjän puolesta".

Monissa kyseisistä osavaltioista vain perheenjäsen, saman talouden jäsen tai omaishoitaja saa palauttaa äänestyslipukkeen tai yhdellä kertaa palautettavien äänestyslipukkeiden määrälle on asetettu rajoja. Joissakin osavaltioissa ei puolestaan ole tällaisia rajoituksia.

Yhdysvaltalaiset ovat äänestäneet postitse sisällissodasta lähtien, jolloin sotilaat saivat äänestää taistelukentiltä käsin.

1980-luvulla Kaliforniasta tuli ensimmäinen osavaltio, jossa äänestäjät saivat pyytää postiäänen mistä tahansa syystä. Koronaviruspandemia lisäsi äänestyslaatikoiden käyttöä, mutta monet osavaltiot ovat käyttäneet laatikoita ja sallineet äänten keräämisen vuosien ajan. Melkein yksi kuudesta äänestäjästä maanlaajuisesti käytti äänestyslaatikoita vuoden 2016 vaaleissa.

Äänestäjä saapui Staples Centeriin Los Angelesissa Californiassa äänestämään presidentinvaaleissa 3.11.20202. ( AFP / VALERIE MACON)

"Vaikka heillä on videokuvaa ihmisistä, jotka palauttavat useita äänestyslipukkeita, kaikissa osavaltioissa on poikkeuksia äänten palauttamista koskeviin lakeihin", Stewart sanoi. "Ilman todisteita päinvastaisesta video ei todista mitään."

Atlanta Journal-Constitution -lehden mukaan Georgian vaalivirkailijat ovat käyneet läpi useita 2000 muulissa mukana olleita videoita. Georgian vaaleista vastaava Brad Raffensperger sanoi väittelyssä toukokuussa, että yhdessä videopätkässä näkyi mies, joka palautti viisi äänestyslipuketta perheenjäsentensä puolesta, mukaan lukien omansa.

Elokuva tyrmättiin

Asiantuntijat ovat tyrmänneet 2000 muulia sen loogisten hyppyjen, aihetodisteiden ja matkapuhelintietojen virheellisen analyysin vuoksi. Trumpin oikeusministeri Barr sanoi elokuvaa "puolustuskelvottomaksi". Yksi "muuliksi" väitetty mies on haastanut D'Souzan oikeuteen.

Vuonna 2014 D'Souza tunnusti syyllisyytensä laittomaan kampanjarahoitukseen, josta Trump armahti hänet myöhemmin. D'Souza puolusti elokuvaansa AFP:lle lokakuussa 2022 sanoen, että välivaalien aikana äänestyslaatikoita tarkkailevat olivat "patriootteja, jotka ovat huolissaan vilpistä tällä kertaa".

Vuoden 2020 vaalit olivat turvatuimmat

Kyber- ja infrastruktuuriturvallisuustoimisto sanoi marraskuussa 2020 antamassaan lausunnossa, että vaalit olivat "Yhdysvaltain historian turvatuimmat".

"He sanovat, että 'muuleja' oli noin 2000, kenttäagenttia, joille maksettiin äänestyslaatikoiden täyttämisestä", apulaisemeritusprofessori Douglas Jones Iowan yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta sanoi. "Pienet salaliitot pysyvät salaisina, mutta noin monen osallistujan kanssa olisi poikkeuksellisen hankalaa rekrytoida niin monta ihmistä ilman, että jotkut heistä nauhoittaisivat kaikki keskustelut ja vuotaisivat jokaisen järjestelyn rikollisen yksityiskohdan."

AFP myös aiemmin on osoittanut vääräksi väitteitä siitä, että vaalivilppi olisi vaikuttanut Yhdysvaltain vuoden 2020 vaalien lopputulokseen.

Kääntänyt ja sovittanut suomeksi:
US ELECTIONS 2020 Donald Trump