Kaaviossa näkyy sateen, ei "radioaktiivisen pilven", vaikutus
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 12. kesäkuuta 2023 11:19
- Päivitetty 12. kesäkuuta 2023 12:50
- Lukuaika: 7 minuuttia
- Teksti: Maja CZARNECKA, AFP Puola
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Anna HOLLINGSWORTH
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Ukrainan paikalliset viranomaiset kertoivat 13.5.2023, että Venäjä oli tehnyt ilmaiskun Hmelnytskyiin Länsi-Ukrainassa.
Uudessa MV-Lehdessä 19.5. julkaistussa artikkelissa sanotaan, että Venäjä on varoittanut "radioaktiivisesta pilvestä", joka liikkuu kohti läntistä Eurooppaa ja joka syntyi, kun Venäjä iski varastoon, jossa oli köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia. Artikkelissa väitetään myös, että Lublinissa Puolassa havaittiin tämän seurauksena säteilypiikki. Todisteena tästä artikkelissa on säteilyä esittävästä kaaviosta otettu kuvakaappaus. Artikkelissa on myös valokuva virallisen näköisestä asiakirjasta, jonka väitetään olevan Hmelnytksyin viranomaisten antama säteilyvaroitus hyökkäyksen jälkeen. AFP on osoittanut vääriksi useita Uudessa MV-Lehdessä esitettyjä väitteitä aiemminkin (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä).
Väitteitä esitettiin myös Uuden MV-Lehden sisarjulkaisussa Uudessa Verkkomediassa, ja niitä jaettiin yhteensä yli sata kertaa Facebookisssa. Samanlaisia väitteitä kaaviosta esitettiin myös muilla kielillä, kuten puolaksi, saksaksi, slovakiksi ja bulgariaksi.
Kaavio esittää kuitenkin kohonnutta säteilyn määrää sateen eikä Hmelnytskyin iskun seurauksena.
Mitä Hmelnytskyissä tapahtui?
Hmelnytskyin pormestarin Oleksandr Symtšyšyn (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä) sekä alueen sotilasviranomaisen varapäällikön Serhi Tjurinin (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä) mukaan Venäjä teki drooni-iskun Hmelnytskyin alueelle aikaisin aamulla 13.5.
Symtšyšyn sanoi tapahtumapäivänä, että isku osui "alueen asutuksen ulkopuolella sijaitsevaan kriittiseen infrastruktuuriin" ja että 21 ihmistä haavoittui. Ukrainan mediassa uutisoitiin hyökkäyksestä (esimerkiksi täällä ja täällä), kuten myös Suomen mediassa. Jotkin ukrainalaismediat kertoivat, että hyökkäyksessä vahingoittui voimalaitos (esimerkiksi täällä ja täällä). Ukrainan valtiollisen uutistoimiston Ukrinformin mukaan alueelle iski neljä droonia.
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti sivuillaan 14.5.2023, että "yksi Ukrainan asevoimien ammusvarasto on tuhottu lähellä Hmelnytskyitä". Venäjän uutistoimisto Tassin mukaan Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja Nikolai Patrušev sanoi myöhemmin järjestetyssä tilaisuudessa (arkistoitu versio), että lännen Ukrainalle lähettämien, köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten tuhoaminen aiheutti radioaktiivisen pilven, joka lähestyi Eurooppaa. "Puolassa on jo rekisteröity kohonneita säteilyarvoja", hän varoitti uutistoimiston mukaan. Myös Uusi MV-Lehti viittasi näihin varoituksiin.
Maaliskuussa Britannia ilmoitti lähettävänsä Ukrainaan Challenger 2 -taistelupanssarivaunujen yhteydessä köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia, kuten esimerkiksi BBC ja Yle uutisoivat. Toimitus suoritettiin loppuun huhtikuussa.
AFP ei kuitenkaan pystynyt vahvistamaan, että Hmelnytskyin iskussa 13.5. tuhoutui kyseisiä ammuksia.
Köyhdytetty uraani on sivutuote, jota syntyy, kun luonnossa esiintyvää uraania jalostetaan energiantuotannossa käytettäväksi uraanipolttoaineeksi tai ydinasemateriaaliksi. IAEA:n mukaan se on "huomattavasti vähemmän radioaktiivista kuin luonnossa esiintyvä uraani". YK:n ympäristöohjelman vuonna 2022 ilmestyneen raportin mukaan köyhdytetyn uraanin kemiallista myrkyllisyyttä pidetään merkittävämpänä ongelmana kuin sen radioaktiivisuuden mahdollisia vaikutuksia. Raportissa sanotaan myös, että köyhdytetty uraani on riski ympäristölle Ukrainassa.
Lublinin yliopiston kaavio esittää sateen seurauksia
Kaavion lähde on puolalainen, Lublinissa sijaitseva Maria Curie-Skłodowska -yliopisto (UMCS), jonka nimi näkyy siitä otetussa kuvakaappauksessa artikkelissa. Yliopistolla on sivusto, jolla seurataan radioaktiivisuutta Lublinissa. Artikkelissa käytetty kaavio näkyy sivuston arkistossa, kun aikaväliksi valitaan 10.–16.5.2023 eli sama aikaväli kuin artikkelissa esitetyssä versiossa (vertailu alla).
Yliopisto mittaa radioaktiivisuutta ilmasta Lublinissa koulutustarkoituksia varten sekä luonnollisen säteilyn ja ympäristön välisen yhteyden osoittamiseksi. Muiden seurantalaitosten, kuten eurooppalaisen Remapin, tavoin, se seuraa säteilyn annosnopeutta ja tarkastelee erityisesti kahta tärkeintä isotooppia, synteettisiä kesium-137:ää (Cs-137) ja radiojodia (I-131). Yliopisto mittaa myös muiden isotooppien, kuten vismutti-214:n (Bi-214), tasoja. Artikkelissa näkyvässä kaaviossa on kyse juuri vismutti-214:stä.
"Kyllä, tämä on yksi kaavioistamme", professori Radoslaw Zaleski UMCS:n materiaalifysiikan laitokselta vahvisti AFP:lle puhelimitse 23.5. "Se esittää tietoja vismutista, jota mittaamme täällä Maria Curie-Skłodowska -yliopistossa Lublinissa."
Toisin kuin kesium-137, jota ei esiinny luonnossa vaan joka on seurausta uraanin fissiosta ydinteollisuudessa, vismutti-214:ää muodostuu, kun maasta ilmakehään luonnollisesti nouseva radonkaasu hajoaa. Sadepisarat sitovat kaasua, joten sateen aikana vismuttia putoaa maahan. Mitä enemmän sataa, sitä enemmän vismuttia havaitaan, kun taas aurinkoisten kausien aikana vismutin määrää osoittava viiva kaaviossa pysyy matalampana, Zaleski selitti.
"Tällaisessa vismutin määrän kasvussa ei ole mitään epätavallista, se on seurausta sateesta tuona aikana. Samanlaista kasvua tapahtuu käytännössä joka kerta, kun sataa, eikä se ole lainkaan vaarallista ihmisille", hän sanoi. "Meidän pitäisi olla mahdollisesti huolissamme, jos havaitsisimme kahta muuta isotooppia, jotka näkyvät pääkaaviossa." Pääkaavio, jossa näkyy jodin ja kesiumin määrä, on nähtävissä täällä (arkistoitu versio). "Tässä kaaviossa punainen viiva merkitsee huolestuttavaa tasoa. Toukokuussa se [säteilyannosnopeus] oli huomattavasti punaisen viivan alapuolella, sillä radioaktiivista saastumista ei ollut ydinvoimalaonnettomuuden tai ydinaseiden seurauksena", hän sanoi. Kuten kaavion alla olevasta taulukosta näkyy, radiojodia tai kesium-137:ää "ei havaittu".
"Ihmiset pelkäävät säteilyä, ja tosiasiassa he kaikki uivat säteilyssä päivittäin. Altistumme sille koko ajan, sitä tulee maankuoresta ja auringon säteilystä", hän lisäsi. "Myös 'uraani' sanana pelottaa heitä. On tärkeää ymmärtää, että köyhdytetyn uraanin radioaktiivisuus on hyvin vähäistä eikä sitä voida käyttää ydinaseissa toisin kuin rikastettua uraania", hän sanoi.
"Näin pienet muutokset eivät vaikuta terveyteen, ja vaikka ne vaikuttaisivatkin, niitä ei voi käytännössä välttää ja ne ovat olleet ihmiskunnan seurana ammoisista ajoista lähtien. Tämän kuun sateiden aikana annosnopeus lisääntyi enimmillään 27%, ja siihen liittyvä annos oli noin 0,25 µSv koko kuun ajalta", hän sanoi. Puolan lain mukaan väestö, joka altistuu muulle kuin työhön liittyvälle säteilylle, saa saada enintään 1 000 µSv:n annoksen vuodessa. Vastaava luku henkilöille, jotka ovat työssään säteilyn kanssa tekemisissä, kuten radiologeille, on enintään 20 000 µSv vuodessa. Kuolettava annos on noin 5 000 mSv eli 5 000 000 µSv. Sv viittaa sievertiin, joka on säteilyannoksen mittaamiseen käytetty yksikkö. Yhdessä millisievertissä (mSv) on tuhat mikrosievertä (µSv).
Kaaviossa näkyvät muutokset säteilyn määrässä tapahtuivat päivinä, jolloin satoi. Tämä ilmenee UMCS:n vertailusta sateen ja säteilyn määristä 30 päivän aikana:
Alla olevassa kaaviossa näkyy useita piikkejä vismutti-214:n määrässä vuoden aikana, esimerkiksi tammikuussa, helmikuussa ja huhtikuussa. Ne kaikki osuvat yhteen tiettyjen sääilmiöiden kanssa. Jotkut piikeistä ovat isompia kuin 13.5. jälkeen havaittu piikki.
Hmelnytskyin alueen säteily normaalialueella
Uuden MV-Lehden artikkelissa väitetään myös, että Hmelnytskyin terveysviranomaiset varoittivat säteilystä hyökkäyksen jälkeen. Väitteen tukena on valokuva, jonka sanotaan esittävän varoituslappua.
Ukrainan disinformaation vastainen keskus kuitenkin sanoi sivuillaan (arkistoitu versio), että dokumentti oli väärennetty. Se sanoi "kiistävänsä tällaisen dokumentin olemassaolon tarkistettuaan terveysministeriöltä tiedot sen saatavuudesta". Keskus on Ukrainan turvallisuusneuvoston vuonna 2021 perustettu työelin.
Vaarallisista säteilytasoista hyökkäyksen seurauksena ei ole myöskään näyttöä Hmelnytskyin alueella.
Ukrainan ydinalan valvontaviranomaisen edustaja kertoi AFP:lle sähköpostitse 26.5., että "ajanjaksolla 11.–18.5. ei havaittu sallittujen taustasäteilyn normien ylittymistä Hmelnytskyin alueella. Gammasäteilyn päivittäiset muutokset olivat ja ovat tällä hetkellä sallituissa rajoissa, ja näin on ollut useiden vuosien tarkkailun ajan. Euroopan medioissa levinneen epätoden informaation vuoksi annoimme ajantasaista tietoa taustasäteilystä Ukrainassa kansainvälisille kumppaneillemme", mukaan lukien IAEA:lle ja eurooppalaisille viranomaisille.
Hmelnytskyin kansallisen yliopiston tutkijat vierailivat alueella 13.5. tapahtuneen hyökkäyksen jälkeen. He kiistivät, että radioaktiivisuuden taso olisi noussut kaupungissa ja sitä ympäröivillä alueilla. "Sen jälkeen kun sosiaalisessa mediassa levisi informaatiota, että lisääntynyt säteily Hlmelnytskyissä olisi seurausta 13.5. tapahtuneesta hyökkäyksestä, Hmelnytskyin kansallisen yliopiston tutkijat mittasivat taustasäteilyä (gammasäteilyn annoksia) Hmelnytskyin kaupungissa 15.–16.5.", sanotaan Ukrainan opetusministeriön sivuilla julkaistussa artikkelissa (arkistoitu versio).
"Mitatut arvot ovat 0,12–0,15 μSv/h ja vastaavat Hmelnytskyin alueen pitkän ajan lukuja eivätkä ylitä normia (0,3 μSv/h). Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että ei ole mitään syytä olla huolissaan taustasäteilyn lisääntymisestä Hmelnytskyissä", artikkelissa sanotaan.
Säteilytasot "normaaleita" IAEA:n ja kansallisten viranomaisten mukaan
AFP kysyi Wienissä sijaitsevalta IAEA:lta väitetystä radioaktiivisesta pilvestä. Ydin- tai säteilyonnettomuuksien yhteydessä järjestö muun muassa välittää virallista tietoa, tarjoaa kansainvälistä apua ja koordinoi toimia onnettomuus- ja hätätilajärjestelmän kautta. Valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen ydinonnettomuudesta pikaisesti ilmoittamisesta, sekä IAEA:n jäsenvaltiot, Ukraina mukaan lukien, voivat välittää kiireellistä tietoa ydin- ja säteilyonnettomuuksien yhteydessä turvatulla sivustolla.
"Kansainvälisen atomienergiajärjestö (IAEA) on saanut Ukrainan ja Puolan vastaavilta viranomaisilta tiedon, että säteilyn määrä kummassakin maassa on normaali. Mitatut vähäiset lisääntymiset liittyvät säteilytasojen luonnolliseen vaihteluun, eivät aiheuta riskiä terveydelle tai ympäristölle, ja niitä havaitaan yleisesti", IAEA:n edustaja Frederik Dahl sanoi AFP:lle 23.5.
Kuten Uuden MV-Lehden artikkelissa mainitaan, Puolan viranomaiset ovat kiistäneet väitteet maata uhkaavasta säteilyvaarasta. Puolan atomienergiajärjestö sanoi väitteitä 17.5. "epätosiksi" ja että "säteilytilanne maassa on normaali" (arkistoitu versio).
Väitteet levisivät myös Slovakiassa, missä kansanterveysvirasto julkaisi 18.5. tiedotteen, jossa se kutsui väitteitä misinformaatioksi ja painotti, että "arvot Slovakiassa ja Puolassa ovat normaaleita".
"Uraani voi tiheytensä vuoksi siirtyä ilmakehässä vain lyhyitä matkoja. Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että radioaktiivinen pilvi, jossa on korkea uraanipitoisuus, leviäisi sääolosuhteista riippuen Ukrainan ulkopuolelle", Ranskan ydinturvaviranomainen IRSN selitti 30.5. julkaistussa tiedotteessa (arkistoitu versio).
"Euroopassa tehdyssä analyysissa ei havaittu ilman uraanipitoisuuden kasvua", siinä lisättiin viitaten Ring of Five -verkostoon. Ring of Five on epävirallinen verkosto, jossa on mukana 47 organisaatiota, kuten yliopistolaboratorioita, julkisia elimiä ja viranomaisia, jotka edustavat 27:ää Euroopan maata, mukaan lukien Ukrainaa.
12. kesäkuuta 2023 Korjattu kirjoitusvirhe ensimmäisessä kappaleessa
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
