Hyönteisperäisten ruokien kitiini ei altista ihmisiä loisille ja taudeille

"Hyönteisruoka paljastettu vaaralliseksi agendaksi: Kitiini tekee ihmisistä loisten ja taudinaiheuttajien kantajia", sanotaan Uusi MV-Lehti -vastamediassa 8.2.2023 julkaistun artikkelin otsikossa.

Siinä väitetään virheellisesti, että loiset ja taudinaiheuttajat, jotka aiheuttavat tauteja ihmisissä, käyttävät kitiiniä suojana isäntänsä puolustusjärjestelmää vastaan ja että syömällä kitiiniä sisältäviä hyönteisperäisiä ruokia ihmiset ruokkivat sitä taudinaiheuttajille ja altistuvat näin niiden hyökkäyksille.

Artikkelissa esitetään myös epätosi väite, että ihmisten syömä kitiini tekee loisista ja viruksista immuuneja ivermektiini-lääkkeelle ja että tämän seurauksena hyönteisperäisten ruokien mainostaminen on osa suurempaa suunnitelmaa ihmisten määrän vähentämiseksi. Perusteettomia väitteitä siitä, että globaali eliitti yrittää tappaa ihmiskunnan esiintyy toistuvasti internetissä kiertävässä misinformaatiossa. AFP on kirjoittanut aiheesta useita faktantarkistuksia, esimerkiksi täällä ja täällä.

Image

Kuvakaappaus epätosia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 24.2.2023)

Kitiini on toisiksi yleisin polysakkaridi luonnossa selluloosan jälkeen, ja sitä esiintyy niveljalkaisten, kuten äyriäisten ja hyönteisten, tukirangoissa sekä sienissä, levissä ja hiivoissa.

Artikkelin väitteitä jaettiin yli 200 kertaa Facebookissa ja katsottiin satoja kertoja Telegramissa suomeksi. Sama artikkeli julkaistiin myös Uudessa Verkkomediassa, joka on Uuden MV-Lehden sisarjulkaisu. AFP on kirjoittanut useista näiden lehtien julkaisemista vääristä ja harhaanjohtavista väitteistä aiemmin, esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.

Suomenkieliset artikkelit on käännetty englanninkielisestä NaturalNewsin jutusta. Riippumaton, voittoa tavoittelematon ekstremismiä analysoiva The Institute for Strategic Dialogue -järjestö kuvasi NaturalNewsia vuonna 2021 julkaistussa raportissa "yhdysvaltalaiseksi kaupalliseksi yritykseksi ja sivustoksi, joka levittää salaliittoteorioita ja disinformaatiota". AFP on osoittanut vääriksi useita NaturalNewsissa esitettyjä väitteitä, esimerkiksi täällä ja täällä.

Kuten tässä AFP:n artikkelissa selitetään, hyönteisten syömistä koskeva misinformaatio on levinnyt laajasti sen jälkeen, kun EU hyväksyi kaksi hakemusta hyönteisperäisten tuotteiden asettamiseksi markkinoille aiemmin tänä vuonna. Väitteitä ovat levittäneet niin sosiaalisen median käyttäjät kuin euroskeptiset poliitikotkin. Suomessa ihmiset ovat misinformaation seurauksena ottaneet yhteyttä yrityksiin tarkistaakseen, onko niiden tuotteissa hyönteisiä, ja jakaneet saamiaan vastauksia sosiaalisessa mediassa. AFP on osoittanut vääriksi väitteitä hyönteisperäisten ruokien merkinnöistä ja turvallisuudesta aiemmin täällä.

Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että väitteille, että hyönteisperäisten ruokien kitiini altistaisi ihmiset loisille ja taudinaiheuttajille, ei ole perää.

Kysymys- ja vastaussivullaan vuoden alussa hyväksytyistä tuotteista Euroopan komissio sanoo, että hyönteiset tarjoavat vaihtoehdon perinteiselle karjalla, kun eläinperäisen proteiinin hinnat nousevat, ruokaturva heikentyy ja ympäristölliset paineet, väestö ja keskiluokan proteiinin kysyntä kasvavat. Lisäksi komission mukaan hyönteiset ovat ravitseva ja terveellinen ravinnonlähde.

Ihmisten syömä kitiini ei hyödytä loisia

AFP:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kitiini voi aiheuttaa allergisen reaktion joillakin henkilöillä, mutta yleensä ottaen se ei aiheuta haittavaikutuksia ihmisillä.

Väite, että kitiini tekisi ihmisistä alttiimpia loisille, "ylittää logiikan", Nils Th. Grabowski sanoi 24.2.2023. Hän johtaa hygienian ja hyötyhyönteisteknologian laitosta elintarvikelaadun ja -turvallisuuden instituutissa Hannoverin eläinlääketieteellisessä yliopistossa. Hän selitti, että kitiiniä on myös muissa ruoissa, kuten sienissä ja etanoissa.

Elintarviketieteen ja ravitsemuksen apulaisprofessori Tiffany Weir Colorade State Universitysta oli samaa mieltä. "Kitiiniä ja sen johdannaisia ei ole vain hyönteisissä vaan myös äyriäisissä ja sienissä. Hyönteisissä oleva kitiini ei lisää riskejä verrattuna noissa ruoissa olevaan kitiiniin", hän sanoi AFP:lle sähköpostitse 23.2.

"Kitiini on ravintokuitua", hyönteisperäisiin ruokiin perehtynyt tutkija Pertti Marnila Luonnonvarakeskuksesta kertoi AFP:lle sähköpostitse 21.2. "Yleensä siitä ei ole haittavaikutuksia ihmiselle. Liika kuitu voi aina oireilla."

Hän sanoi, että kitiinistä prosessoitu kitosaani on katsottu terveelliseksi ravinnon ainesosaksi, jotka toimii muun muassa prebiootteina, alentaa kolesterolia, hillitsee tulehduksia ja voi auttaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Kitosaanin hyötyjä käydään läpi myös tässä vuonna 2015 ilmestyneessä katsausartikkelissa.

Marnila kuitenkin huomautti, että joissain tapauksissa kitiini voi aiheuttaa allergisen reaktion. Eri eläimistä ja sienistä puhdistetussa kitiinissä on lähes aina epäpuhtauksina eläinten proteiineja, joten ravinnon tai ihokosketuksen yhteydessä kitiini voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja voimistaa ei-allergisia tulehduksia henkilöillä, jotka ovat allergisia hyönteisille, äyriäisille tai nilviäisille, hän sanoi.

Uuden MV-Lehden jutussa viitataan todisteena tieteelliseen artikkeliin "Ihmisten loisien kitinaasit ja niiden merkitys loislääkkeiden kohteena" ("Chitinases of human parasites and their implications as antiparasitic targets"), joka julkaistiin Experientia Supplementum -kirjasarjassa vuonna 1999. Asiantuntijoiden mukaan artikkeli ei kuitenkaan tue vääriä väitteitä kitiinistä.

Marnila selitti, että katsausartikkelissa ei viitata siihen, että loiset hyötyisivät ihmisisännän syömästä kitiinistä. Sen sijaan artikkelissa tarkastellaan, kuinka jotkin hyönteisissä loisivat alkueläimet tai eläimet voivat käyttää kitinaasia, kitiiniä hajottavaa entsyymiä, päästäkseen sisään hyönteiseen, hän sanoi.

Grabowski vahvisti tämän. Hän lisäsi, että katsausartikkelissa mainitut hyönteiset "eivät ole syömistä varten": "Siinä puhutaan hietasääskistä, siinä puhutaan tsetsekärpäsistä, kukaan ei yleensä syö niistä mitään."

"Olennaista tässä on se, että EFSAn [Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen] ja Ruokaviraston ohjeistuksen mukaan tuotetut ja prosessoidut rehu- ja elintarvikekelpoiset hyönteiset eivät sisällä eläviä loisia. Jos niitä olisi, viimeistään kuumakäsittely tappaa ne", Marnila sanoi. Hän lisäsi, että EU:ssa ruokana käytetyt hyönteiset tuotetaan kasvattamoissa ja että tuotannon ja prosessoinnin on tapahduttava EFSAn ohjeistuksen mukaan. "Luonnosta peräisin olevia hyönteisiä ei saa markkinoida elintarvikkeina."

Image

Myyjä keräsi syötäviä hyönteisiä asiakkaalle Klong Toeyn torilla Bangkokissa 17.8.2017. ( AFP / Lillian SUWANRUMPHA)

Asiantuntijoiden mukaan kitiini ei tee taudinaiheuttajia immuuneiksi ivermektiinille

Sosiaalisessa mediassa leviävässä artikkelissa väitetään virheellisesti myös, että hyönteisperäiset ruoat voivat tehdä loisista ja viruksista immuuneja ivermektiini-lääkkeelle ja näin johtaa kuolettaviin pandemioihin tulevaisuudessa.

Weir selitti, että ivermektiini toimii loisia, erityisesti matoja, vastaan tukkimalla ionikanavia, jotka pienentävät solujen jännitettä ja aiheuttavat lihasten halvaantumista. Ionikanavat ovat solukalvossa olevia proteiinimolekyylejä, jotka mahdollistavat ionien eli sähköisesti varautuneiden atomien kulkemisen kalvon läpi.

"Ivermektiinin liikakäyttö voi aiheuttaa resistenssiä ivermektiinille", Weir sanoi. "Minulla ei ole hajuakaan, miten kitiini edes sopisi tuohon kuvaan." Hän lisäsi, että hän on "vielä vähemmän huolissaan" siitä, että ihmisen syömä kitiini vaikuttaisi ivermektiinin toimintaan.

Grabowski haki tieteellisiä artikkeleita, joissa yhdistetään ivermektiini, kitiini ja ihmisten hyönteisten syöminen, National Center for Biotechnology Information -tietokannasta. Haku ei tuottanut tuloksia, jotka olisivat tukeneet sosiaalisen median väitteitä ivermektiinistä.

Ivermektiini on ollut säännöllisesti misinformaation kohteena koronapandemia aikana, kun jotkut ovat väittäneet virheellisesti, että se on tehokas hoitokeino Covid-19:ään. Myös Uuden MV-Lehden artikkelissa esitetään sama väite. Euroopan lääkevirasto ei kuitenkaan suosittele ivermektiiniä Covid-19:n hoitoon. AFP on osoittanut vääriksi useita väitteitä lääkettä koskien, esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.

Hyönteisperäiset ruoat arvioidaan tieteellisesti EU:ssa

Kaikkien uuselintarvikkeiden, mukaan lukien hyönteisperäisten ainesosien, on käytävä läpi perusteellinen arviointiprosessi ennen kuin ne pääsevät EU:n markkinoille. Kuten Euroopan komission vuoden alussa hyväksyttyjä hyönteisperäisiä uuselintarvikkeita käsittelevällä kysymys- ja vastaussivulla selitetään kohdassa "Miksi hyväksymme hyönteisruokia?", Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) on hyväksyttävä tuotteet EU:n jäsenmaiden lisäksi. EFSA on vastuussa tuotteiden turvallisuuden arvioimisesta tieteellisesti ennen kuin ne viedään markkinoille.

Grabowski mainitsi allergeenit merkittävänä tekijänä hyönteisten ruokaturvallisuudessa. "On useita allergeeneja, joita on periaatteessa kaikissa niveljalkaisissa", hän sanoi. Tämän vuoksi henkilöiden, jotka ovat allergisia esimerkiksi äyriäisille, katkaravuille ja pölypunkeille, "on oltava erittäin varovaisia, sillä olemassa on ristireaktion riski". Kuten tässä AFP:n faktantarkistuksessa selitetään, allergisten reaktioiden riski on merkittävä selkeästi tuotepakkauksiin EU:n säädösten mukaisesti.

Grabowski huomautti, että noin 2,8 miljardia ihmistä syö hyönteisiä säännöllisesti. "Olemme syöneet hyönteisiä tuhansia vuosia", hän sanoi.

FAO:n vuonna 2021 julkaistussa raportissa kuvataan hyönteisiä "hyvänä mahdollisuutena auttaa ratkaisemaan maailman väestön kasvuun liittyvät elintarviketurvallisuuden heikkenemisen ongelmat vahingoittamatta samalla ympäristöä".

Raportissa kuitenkin korostetaan myös, että syötävien hyönteisten tuottamisessa ja kuluttamisessa on pyrittävä takaamaan elintarviketurvallisuus. "Turvallisessa ja menestyksekkäässä hyönteisten tuotannossa on pyrittävä ehkäisemään, havaitsemaan, tunnistamaan ja vähentämään näitä elintarviketurvallisuuden ongelmia", raportissa sanotaan.